TAMMIVAUVAT 2007

poiolle :hug: kyllä se erikoislääkäri osaa jo kertoa onko syytä huoleen. koita sitä ennen ottaa rennosti. ja hyväähän se lääkäri tarkoittaa että tulee tarkistettua. itse joudun terveyskeskuksessa kärsimään siitä ettei lääkäri osaa edes perusvaivoja hoitaa/huomata, saati että lähettäis erikoislääkärille jos epäilee omia taitojaan. parempi se on tarkistaa ja hoitaa jos tarvetta. eikä tuo Jeren pää näytä sen erikoisemmalta. kyllä se siitä "paranee" ja voihan olla että erikoislääkäriin mennessä on "homma kunnossa". tsemppiä!
 
Heissan!

Jeee! Eka hammas tuli eilen ikenestä läpi! Ja voi että sitä kuolan määrää kun sitä sai aivan pyyhkiä lattioilta. Nyt onkin sit koneellinen sukkia pesussa... :whistle: Ja mitähän muuta...ainiin, meilläkin opittiin pärisyttämään! :LOL: Yleensä kylläkin ihan vain suutuspäissään pärryyttää, mutta kuitenkin. Ja onpa kerran jo ruokakin lentänyt kaaressa.

Aloitettiin tänään Kristan kanssa omenaa maistelemaan, ollaan tähän asti syöty pottu-porkkanaa. Ostin parsakaalta, kun näytti olevan tarjouksessa, aimo läjän. Niistä sosetta ja pakkaseen, mut enpä taida ihan samaan syssyyn kahta aloittaa. Toivottavasti tuo helpotusta mahaan, panttailua ollut viime päivinä. Ja sit kun tulee, niin tulee ihan tuutin täydeltä kainaloihin asti. Onko kukaan antanut ihan perinteistä mallasuutetta?

Joku kyseli vauvakuumeesta... :ashamed: minulla on ihan mahdoton, mutta järki yrittää sanoa että ei ihan vielä. Ja mieskään ei ole innostunut ajatuksesta. Siksipä se kierukkakin asennettiin paikoilleen. En nyt tiedä kuinka moni täällä minut tuntee henk.koht. mut sanon kuitenkin. Mieskin tuumaili eilen illalla et ei ole noissa petipuuhissa samanlaista kipinää kuin ennen. Kysyin syytä niin sanoi et jostain syystä nyt se tieto et mie en voi tulla raskaaksi jotenkin latistaa fiiliksiä. Sama homma mulla itselläkin. Kaipa se menee ohi joskus ajan kanssa...? Kummia ajatuksia meillä.

Toisaalta kävi minulla eilen ja tänään 1½kk vanha hoidokki ja kyllä oli aikamoinen asetelma kun molemmat yhtä aikaa söi! Ja ne sentään vielä pysyy paikallaan, mut mites sitten kun alkavat liikkumaan. Meillä ei muuten vieläkään käännytä, kertokaas joitain vinkkejä miten sirtä aktivoidaan. Olen yrittänyt hieromista ja kääntöapua. Vai tarviiko sitä vielä kääntyä? Muilla ainakin tuntuu olevan jo niin meneviä.

Poio: :hug: Kertoiko se lääkäri mitä siitä pään muodosta voi olla haittaa? Tai siitä karsastuksesta? Oliko siitä mitään puhetta että miten sitä hoidetaan tuon ikäisellä? Kiinnostaa kun meilläkin Kristan silmät tutkitaan ensi kuussa karsastuksen takia.

Vilipi ja Krista
 
pepsu
Höh, kun tökkii taas. Tää palsta siis ku ei meinaa päästä kirjottelee :)

Meil on ihan mahoton hölötyskausi meneillä. Aamulla herätään 8-10 aikaan iloiseen lörpöttelyyn :)

Kakkaaminen on niin ja näin.. 12 päivää oli viimeks väliä, luumusosettakin annoin mutta ei auttanu. Äitienpäivänä tuli sit "paketti" :D ja nyt on maanantaina 2x kakannu ja eilen. Näin se on ollu pari kuukautta et yli viikon pelkkää pissaa, sit vihdoinki kakka muutamana päivänä ja sit taas panttausta.. Mut eipä näytä nuppu siitä kovin kärsivän.

Kyljelleen kääntyilee, kovin tuntuu mahalleen yrittävän mut viel ei oo onnistunu. Kova meno muutenki koko ajan, jalat ja kädet käy. Oikeen hymytyttö äitin kulta on :) ja niin nätti hymy on! :heart:

Jollain sitä vauvakuumetta pukkas.. Mulla järki sanoo ettei tosiaankaan viel, mut joku pikku-ukko kuiskuttelee et mitäs jos kuitenki :) eiköhän sitä järjen ääntä kuitenki kuunnella.

Jaahas, kutsu käy. Myöhemmin lisää..

Juu, ja meil on 4kk neuvola ja sillon on lääkärintarkastus meilläpäin ainakin!

t.pepsu ja aada vajaa 4kk
 
Kiitoksia halanneille! :D On jo paljon parempi fiilis.

Lääkäri ei senkummemmin selitellyt, miks laitto meidän erikoislääkärille. Sanoo vaan, et antaa asiantuntijan hoitaa jos tarvetta on.
Neurologiset häiriöt suljetaan ensin pois, ja niistä ei kuulemma Jeren kohdalla tarvitse olla huolissaan. Tämä e.lääkäti tutkii muutenkin niskan, hartiat ja kaulan tarkemmin. Saadaan myös jotain itsehoito-ohjeita.
Asento hoidolla nyt yritetään vaikuttaa, jos tuo polla sillä pikkuhiljaa muotoutuis. Ja kaippa tää tästä helpottuu, kun aletaan kääntyileen sunmuuta. Pääkin pyörii sit enempi.

Karsastuksesta oli senverran puhetta, et vasen silmä on okeata heikompi. Jere karsastaa sillä vähän yli, ulkonurkkaa kohti. Vastoin taas oikea jää sit vähän sisäreunaan. Valoheijaste oli myös tuossa vasemmassa vähän huono, pupilli reagoi valoon vähän hitaammin kun tuo oikea.
Siittä lääkäri ei ollut huolissaan, sano noiden vauvojen silmien olevan niin omaa lajiaan. Välillä kiinnostaa lamppu, ja välillä ei. Jeree kiinnosti vaan lääkäri tädin kaulakoru,
ei juurikaan edes katsonut lamppuun päinkään. =)

Kattooks Vilipi Kristan silmät erikois- vai "tavis" lääkäri?

Muoks, muoks.. =)
Piti vielä lisätä, et Jere nukku koko viime yön ilman kapaloaan!
Alko sellanen mekastus illalla, kun piti nukkumaan mennä. Olin ihan varma, ettei saada nukuttua kukaan koko yönä! Otettiin kapalo sit pois ja annettiin tutti tilalle, sinne putos, ja koko yön nukku! ;) <br><br>
 
Meillä siirryttiin eilen omaan huoneeseen nukkumaan. Kun on muutamana yönä herännyt isänsä kuorsaukseen niin sai nyt lähteä. Hyvin nukuin minäkin. Ja toisaalta hyvähän se on tässä vaiheessa siirtää, kun toinen ei tajua sitä sen kummemmin.
Ruokaa tilattiin kahelta ja tuttia 4 ja 5 ja sitetn kuudelta heräsi....Eli ihan samallalailla meni kun meidänkin huoneessa. Joten tästä jatketaan eteen päin... :)
 
melle harmaana
Poio, varmasti erikoislääkäri pelottaa, mutta itse olen ottanut sen kannan että monesti ne spesialistit on kuitenkin parempia kuin tavan tk-lääkärit. Ja jos nlalääkärillä ei tietämys riittänyt, niin lähetti eteenpäin. Parempi varmasti tutkia turhaan, kuin ei ollenkaan. Ja me nyt aika montaa spesialistia tavataan ja usein. On fysioterapiaa (Hippu on vähän banaani, eli mielellään kaarellaan toiseen suuntaan), neurologia, ortopedia, kirurgia... Mutta kun lääkäriin menette niin muista pyytää kaikki kerrottuna selvällä suomen kielellä. Mielellään lääkärit puhuvat sitä latina-suomea, jossa sitten saa jo olla korva tarkkana.. Ja nyt laitat paperille ylös kaikkia kysymyksiä niin silmäasian kuin pään muodon osalta, ne kysymykset kuitenkin unohtuvat kun istut siellä vastaanotolla (kokemusta on...)

Mijtäs täällä, kylvyn jutun juonen Hippu keksi, eli siellä täytyy heilutella jalkoja (!!) ja käsiä. Kylvetäänkin sitten tosi usein, joka 2. pvä vähintään, että pääsee jalkojen liikkumista harjoittamaan. Muuten ollaan sylivauvana edelleen, lattialla ei viihdytä yhtään. Ja aivan uusi juttu on peukku!!! :D Tutti ei kelpaa, mutta nukkumasta löytää usein peukku suussa... :headwall:

melle ja hippu (tänään 4 kk)
 
melle: kiva kuulla et polskiminen onnistuu =) Meilläki jätkä on niin mahoton kylpee ettei taho tuo amme riittä. Just äsken puhelin kylvyssä et pitäs sinne vauvauintiin päästä. Mut lapsia kolme, vanhempia kaks :\| Mummia oon yrittäny mukaan mut sillä on aina sunnuntaisin töitä ku uinti ois. Ja yksin siellä on "tylsä" käydä...

Tänään pärrääminen alkoi sitte meilläkin =) Sylki senkun lentää. :D Käytiin heppoja kattoo pojan kummin kotona mut eipä tuo vauva vielä mitään niistä ymmärtäny. Ja kumma että vauva ilman vaippaa ollessa potkii ittensä minne sattuu. Tänään se eka pyörähti mahalleen, toista kautta selälleen niin et pääsi alustalta pois. Siitä sit metrin verran selällään potki lattiasta vauhtia ja niin pääsi telkkaria kattoo :D Ja siihen jäi. Hassua :heart:

Mut pakko mennä kattoo Teho-osasto ja steppamaan :p
 
Poio: Se on tosiaan pelottava ajatus, että "joutuu" erikoislääkärin tutkimuksiin. Mulla on jännitys kaikonnut tässä lääkäriltä/tutkimuksesta toiseen rampatessa.
Päinvastoin, on ihanaa tietää, että kaikki todellakin tutkitaan huolella. Ja erikoistuneet lääkärit on ihan toista laatua kuin (anteeksi) arvauskeskuksen lääkärit.
Taysissa lasten polilla ja neurologisella on aivan ihania hoitajia ja lääkäreitä. Sinne silmäpolille mekin ollaan menossa tässä lähiaikoina. Ja korvalääkärillekin pitäisi mennä piipahtamaan.
Törmätään siis ehkä Taysissa. ;)

Ville on maistanut jo vadelmaakin ja hyvin maistuu. Lempiruokaa tällä hetkellä taitaa olla peruna-porkkana-sekoitus.

Meilläkin herätään joka aamu melkoiseen selitykseen ja kailotukseen. Ihanan kuuloista!
Nyt on alkanut vakavahenkinen tuumailukeskustelu käsiä hypistellen. Muistuttaa Levyraadin Jukka Virtasta vauvakielellä.

Tänään Ville alkoi pyörimään ympyrää selällään. Jalatkin nousee jo taivasta kohden, kohta siis kääntyy jo masulleen. Yritys onkin kova.
Nyt täytyy alkaa etsimään tyköistuvia yöpukuja, kun potkuttelu on unissaankin niin kovaa, että jalat sotkeentuu puntteihin ja jää jumiin kippuralle.

Myyrä ja Ville 4kk
 
Niin ei meilläkään vielä käännytä. Kovasti on jalat kohti kattoa ja niiden kanssa kohta kyllä kellahtaa masulleen...mutta vielä ei ole sitä tehnyt.

Meilläkin aammeessa on keksitty se huitominen ja jalkojen läpsytteli...on kylppäri ihan märkänä kun herra on käynyt kylvyssä :)

Arvatkaa meillä nukuttiin viime yönä puol5 asti ja sitten vasta söi...elikkä varmaan auttoi toi omaan huoneeseen siirtäminen :) Jipii. Ja ei se ollut minullekkaan vaikeaa kun kuitenkin on ihan lähellä.
Olen itsekkin todella virkeä kun sain nukkua niin hyvät unet. Ja sitetn poitsu heräsi puol7 :)

 
Annette-79 harmaana
H.elvetillinen viikko (tai kaksi) takana.

Tästä saattaa tulla pitkä tarina, mutta lukekaa jos jaksatte.

Viime viikon keskiviikkona Joonaksen hengitys oli käynyt pinnalliseksi. Yskä oli kovaa ja poika oli tosi limainen. Lähdettiin sitten illalla taas päivystykseen, josta lääkäri passitti ensiapuun. Siellä lääkäri totesi pojan olevan niin tukossa, että vaati lääkehoitoa. Osastolle mars -kävi käsky. Kysyin siinä vaiheessa, eikö ole mahdollista hoitaa kotona ja käydä imettämässä limaa päivittäin (niin kuin joku täällä palstalla kertoi heidän tapauksessaan tehty). Ei onnistunut, vaan lasten infektio-osastolle oli mentävä.

Hoito aloitettiin saman tien. Inhalaationa Airomiriä ja limaa imettiin hengitysteistä aktiivisesti. Diaknoosi: RS-VIRUS.

Lauantaina alkoi näyttää tilanne jo hyvältä ja hoitaja informoi, että lääkäri saattaa kirjoittaa lääkereseptin , jolloin hoitoa voisi jatkaa kotona. Ja tarvittaessa käytäisiin osastolla imettämässä limaa. Kuulosti hyvältä- VAAN, huomattiin siinä lämpöä mitattaessa, että poika oli kuumeinen. Kainalolämpö 38.4. Lääkäri tuli kierrokselleen ja ilmoitti heti, ettei hän voi kuumeista potilasta kotiuttaa. Kuumeen syy selvisi saman tien, KORVATULEHDUS.

No kotiutus jäi siltä erää ja poika sai antibioottia tulehdukseensa. Korvatulehduksen oireena oli ainoastaan kuume, sekä huono ruokahalu.

Kuumetta oli vielä sunnuntainakin sen verran, että jäätiin osastolle. Mutta siinä vaiheessa kuulin vaivihkaa, että osastolla riehui Rotaripuli. Ajattelin kuitenkin, että ollaan turvassa kun ollaan infektio-osastolla, jossa erinomainen hygieniataso. Vaan toisin kävi.

Maanantaina alkoi ripulointi, rajuna. Illan aikana alkoi oksentelu. Ulostusnäytteestä selvisi syy: ROTAVIRUS. Maito upposi kuitenkin kohtalaisella menestyksellä ja pysyi jopa hetken mahassa, joten kukaan ei ollut huolissaan.. paitsi minä.

Tiistaina tauti vain paheni, kaikki tuli ulos samantien joko jommasta kummasta päästä, tai molemmista. Illalla huomasin pojan väsähtäneen ja olevan tosi kipeä. Hoitaja sanoi, että odotetaan aamuun josko lääkäri ehdottaisi tippaa. Poika valitti hiljaa sängyssään, ei itkenyt -vain valitti.. hiljaa. Siinä vaiheessa alkoi pala nousta kurkkuun. Siinä vaiheessa pojan silmät olivat jo kuopalla ja silmän ympärykset mustat. Pieni oli niiin väsynyt.

Aamulla heräsin todellisuuteen. Poika ei jaksanut syödä, ei liikkua, ei itkeä... ei pitää silmiään auki kuin hetken, kunnes ne taas sulkeutuivat. Jäivät vähän raolleen. Siinä tilanteessa lapsi näytti niin kuolleelta. Elonmerkkinä oli ainoastaan pieni liike rintakehällä. Ihokin oli niin kylmä, että jos voin arvailla miltä tuntuu kuollutta koskettaa, voisin väittää, että likimain samalta. Sanoin hoitajalle, että nyt on tehtävä jotain. Hoitaja sanoi, että lääkäreillä on keskiviikkoisin kokous, kierrolle tulevat tavallista myöhemmin, puoliltapäivin. En ollut uskoa korviani. Olin niin sokissa, etten osannut sanoa mitään. tyydyin vain katsomaan hänen peräänsä kun lähtiessään sulki oven. Menin keittämään kahvia vanhempien kahvihuoneeseen... siellä sitten tuli itku. Palasin huoneeseen ja istuin sängylleni itkemään, katselin vain poikaa ja itkin. Siivooja tuli eikä edes vilkaissut minuun. Vain lähtiessään pahoitteli oven kolahtamista. Unohdin mainita, että aamupunnituksessa pojan paino oli tippunut 7880g:sta (mitattiin kun mentiin osastolle) 7090g:aan. Liki 800g viikossa. Sitten otin puhelimen käteeni, laitoin miehelle viestin, että nyt ei ole tilanne enää hyvä. Mies soitti minulle ja sanoi, että hän tekee jotain. Ei mennyt aikaakaan kun hoitaja tuli huoneeseen ja sanoi, että hän lähtee hakemaan lääkäriä. Kysyi, soittiko mieheni. Oli soittanut ja hoitajalla oli itku kurkussa, hän sanoi ymmärtävänsä meidän huolemme ja totesi, että olisi itsekin hyvin huolissaan. Lääkäri tuli muutamassa minuutissa, perässään hoitajat kanyyleineen, tippaletkuineen..... Lääkärin oli haettava ylilääkäri paikalle, koska ei onnistunut saamaan kanyylia Joonaksen päähän. Pienellä vauvalla kun on niin ohuet suonet ja saati sitten kun on kuivunut. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen tippa oli saatu onnistuneesti laitettua.

Sen päivän Joonas vain nukkui. Mutta olin varma, että toipuminen alkoi. Luotin siihen.

Torstaina lääkäri ilmoitti, että pojalla oli NORO-VIRUS. En ollut enää uskoa korviani. Neljäs infektio peräjälkeen. Mutta toipuminen oli silloin jo käynnissä. Väri alkoi pikkuhiljaa palata kasvoille. Juotin Joonakselle Osmosalia pahimpaan imemisen tarpeeseen (tai mielihyvän tyydyttämiseen).. Sekin maistui vaikka jokainen joka sitä on maistanut voi varmaan sanoa, että pahaa on. Torstain ja perjantain välisen yön Joonas nukkui heräämättä (tipan ansiosta ilmeisesti) klo 20-6.30.

Tänään aamulla tipan määrää pienennettiin ja aloin pikkuhiljaa tarjota maitoa. Maito maistui ja pysyi sisällä kohtuu hienosti. Kakka on tosin osaksi vieläkin vetistä, mutta se mikä on kiinteää, on keltaista ja oikean vauvakakan hajuista. Voitteko uskoa kuinka onnellinen äiti voi lapsensa kakasta olla. Edellisten päivien vihreät, limaiset ja järkyttävän hajuiset tuotokset on historiaa. Ainakin toivottavasti.

Ylilääkäri antoi luvan lähteä kotiin jos ruoka maistuu hyvin ja tuntuu, että pärjätään kotona. Ja jos lähipäivinä tuntuu, että tilanne huononee taas, voidaan mennä ilman lähetettä takaisin. Toivon vaan että toipuminen olisi nyt alkanut kunnolla ja nuo vesikakatkin pikkuhiljaa loppuisivat. Kotiuduttiin tänään viiden aikaan.

Olisittepa kuulleet sen kikatuksen kun poika pääsi puuhamatolleen. Heti muisti tutun lelunsa.

En tiedä kuinka lähellä kuolemaa tuo pikku mies kävi, mutta näin äidin silmin katsottuna se oli järkyttävän lähellä. Pojan sairaat kasvot palaavat varmasti mieleen vielä pitkään ja sen ajatteleminen itkettää niin kovin. Mutta nyt pitää luottaa tuohon meidän sisupussin voimistumiseen. Pidättehän peukkuja sen puolesta...

Menen nyt ja sipaisen poskesta kaikkia rakkaitani... ja ennen nukahtamistani kuiskaan kiitoksen sille enkelille, joka varjeli pienokaistamme.


Annette ja Joonas
:heart:
 
Huomenta. sitä ollaan nyt sit rouva! tilaisuus oli nopea ja kaunis. eilinen päivä meni sukulaisia kahvittaessa. kummasti anoppi vaan sukulaisille oli kekerenny soittelee. mua jännitti melko paljon maistraattiin mentäessä, mut kun huoneeseen pääsin niin tilanne helpottu.

mut emmi hetrmostuu pakko mennä....

muoks. ja anette mulle tuli ihan kyyneleet silmiin kun luin juttusi, toivottavasti ei enää tarttis sairaalaan mennä.. <br><br>
 
SuklaaSyöppö
Täällä pyyhitään kyyneliä. Onneksi Annette vauveli jakso taistella kaikkia noita kamaluuksia vastaan ja pääsitte nyt kotiin tuttuun ympäristöön toipumaan. :hug: Taas sitä pysähty itekkin miettimään kuinka pitäs joka päivä muistaa, et mitä vaan voi tässä elämässä sattua ja parempi osoittaa läheisilleen sitä rakkautta nyt eikä sitten, kuin olis jo myöhäistä.


Nipsulle onnittelut avioliittoon astumisen johdosta.


Poiolle positiivisia mietteitä lääkäriä odotellessa. :hug:
 
Annette! :hug: Onneksi oli suojelusenkeli matkassa!
Hiukka kyllä ihmetyttää osaston toiminta, luulisi lastenosaston hoitajan tietävän miten helposti pienet kuivuu!

Kotikuulumisia: pärräysvaihe on mennyt ohi, koska neiti on keksinyt uudet kujeet. Meillä muristaan... yksi sukulaislapsikin murisee, joten olemme miettineet, että onkohan sukuvika. Lisäksi meillä yskitään. Enkä nyt tarkoita, että typy olisi kipeä, vaan on ihan itse keksinyt tuon. On huomannut, että sillä saa hyvin huomiota. Eli köhii aina silloin, kun ei mielestään saa tarpeeksi huomiota! :LOL:

Meillä liikutaan älyttömästi. Kieriskellään lattialla, sekä selältä mahalleen että toisinpäin. Lisäksi typsy on keksinyt, että potkimalla lattiaa pääsee eteenpäin ja ympäri (eli akselinsa ympäri). Seisominen on kova juttu, makuulle jos joku yrittää sylissä laittaa, niin pääsee itku. Eli meillä vain istutaan ja seisotaan. Lattialla voi kyllä makoilla. Koira on ihan lempijuttu, aina kun meidän rontti on typsyn näköpiirissä niin nauretaan ihan ääneen. Ja tärkeänä silittää ja ottaa karvoista kiinni. Ja koira istuu kärsivällisenä... :D

Huomenna mennään taas uimaan, se onkin sellainen viikon kohokohta! Se on uskomatonta läiskimistä ja potkimista, hyvin keskittynyt ilme naamalla. Ja sen jälkeen maistuu uni aivan uskomattoman hyvin! :heart:

Nyt käytän tilaisuuden hyväkseni ja aloitan siivoamisen niin kauan kuin neiti on päikkäreillä! :wave:
 
Annette: :hug: Täälläkin pidetään peukkuja Joonaksen parantumisen edistämiseksi :wave: Ja ettei tarttis enää osastolle mennä.
Kyllä vaan pysäytti minutkin taas miettimään. Pitäs tosissaan osata arvostaa KAIKKIA hetkiä läheisten kanssa ihan kunnolla!

Me ollaan huomen aamusta lähössä reissuun. Palaillaan perjantaina ja netti pimennossa menee koko viikko :snotty: Mitenhän pärjään :whistle: Nyt vihdoin saatiin tääki kone toimii taas ihan kunnolla, onpa mukavaa ku ei enää hidastele tms.

Onkohan poika allerginen päärynälle? Voisko olla? Oon huomannu et aina ku päärynää annan niin tulee ruokaillessa punaisia läiskiä otalle. Piti ihan kokeilla tänään, alkuun ei ollu mut ku purkki alkoi tyhjenee (siis ½prk) niin läiskät ilmestyi. Mut hävis pian syönnin jälkeen :snotty: Mikähän lie?
Ja joku muukin juttu oli mut pääs unohtuu :whistle:
 
Annette:Uskomatonta miten kaikki voikin tulla yhtaikaa! :hug: Onneksi Joonas on paranemaan päin. Sitkeä pikkuveikko teillä on. :D Jaksamista koko perheelle.

Ville kääntyi eilen ensimmäistä kertaa lattialla masulleen.

Vieraat tulee! Moiks!
 
liini07 harmaana
Annette-79 :heart: Meidän tyttö sairasti myös rs-viruksen ja selvittiin tosiaan niillä limaimuilla. Kamala ajatellakin että sen taudin päälle olisi tullut rota ja noro. Meillä tytön maha meni tosin vesiripulille antibiootista mutta missään vaiheessa ei ollut oksentelua joten tyttö ei päässyt pahasti kuivumaan.
Anteeksi antamatonta toimintaa osaston hoitajilta teidän kohdalla. Meidän neitiä punnittiin lastenpäivystyksessä joka kerta ja olivat todella tarkkoja ettei paino saa laskea. Heti olisi joutunut tippaan.
Ajatukset on nyt teidän pikkumiehessä ja koko perheessänne :hug: Kaikkea hyvää paranemiseen! Lapset onneksi unohtavat niin nopeaa. Meille vanhemmille se on paljon vaikeampaa.

liini ja leenu
 
Anette Tsemppiä perheen jaksamiselle. Tippa tuli silmän, kun luin, on ollut varmasti sanoin kuvailemattoman rankkaa.

Pidetään peukkuja, että nyt parempaan suuntaan! Halauksia teidän perheelle! :hug: :hug: :hug:
 
Annette-79 harmaana
Kaunis kiitos haleista. Tuntuu hyvältä, että välitetään :heart:

Joonas on syönyt kohtuu hyvin, vielä ei vaan vuorokausimäärä ole täyttynyt. Mutta jospa yön aikana täyttyy. Kolme isoa vesiripulia on tämän päivän saldo. Toivottavasti jää siihen.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.05.2007 klo 12:40 Poio kirjoitti:
Ja sitä piti vielä lisätä, et maisteltiin eilen ekan kerran ehtaa pottua!
Oli vissiin ihan namia, kun lisää olisi halunnut.
Kurja äiti vaan ei antanut kun teelusikallisen! :D
Kohta koitetaan taas!
Jospa saatais ens kuun neuvolaa varten painokin pois sieltä alakäyrältä!
Olisit vaan antanut lisää sitä perunaa jos se sitä halusi!! Meillä tyttö 4 kk söi ekalla kerralla melkein puoli perunaa. Kyllä vaavi tietää ja se paino lähtee siitä sitten mukavasti nousuun! Tsemppiä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.05.2007 klo 19:59 liini07 harmaana kirjoitti:
Annette-79 :heart: Meidän tyttö sairasti myös rs-viruksen ja selvittiin tosiaan niillä limaimuilla. Kamala ajatellakin että sen taudin päälle olisi tullut rota ja noro. Meillä tytön maha meni tosin vesiripulille antibiootista mutta missään vaiheessa ei ollut oksentelua joten tyttö ei päässyt pahasti kuivumaan.
Anteeksi antamatonta toimintaa osaston hoitajilta teidän kohdalla. Meidän neitiä punnittiin lastenpäivystyksessä joka kerta ja olivat todella tarkkoja ettei paino saa laskea. Heti olisi joutunut tippaan.
Ajatukset on nyt teidän pikkumiehessä ja koko perheessänne :hug: Kaikkea hyvää paranemiseen! Lapset onneksi unohtavat niin nopeaa. Meille vanhemmille se on paljon vaikeampaa.

liini ja leenu
Meidänkin tammityttö sairasti rs-viruksen kun oli 2 kk. Oltiin neljä yötä lastenklinikalla. Inhottavia ne imut, mutta pakko ne tietenkin oli tehdä. Mulle se oli todella vaikeeta ja kyllä tyttö huusikin sydäntäsärkevästi. Onneksi nuo menee kuitenkin ohi. Onhan sitä paljon pahempaakin..
 
Voi anette...täällä meni kylmät väreet ja pala nousi kurkkuun ja kyyneleet silmiin. olette kokeneet kovia. :hug: Teille sinne. toivotaan että nyt voitte paremmin. En koskaan haluisi kenenkään kokea tuollaista.

Nipsulle onnittelut :) :flower:

Poiolle voimia lääkärireissuille. raskasta on epätietoisuus, mutta toivotaan parasta että olisi vaan lääkäri käynti ja kaikki hyvin :)
 
Annette-79 harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.05.2007 klo 21:25 mami kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.05.2007 klo 19:59 liini07 harmaana kirjoitti:
Annette-79 :heart: Meidän tyttö sairasti myös rs-viruksen ja selvittiin tosiaan niillä limaimuilla. Kamala ajatellakin että sen taudin päälle olisi tullut rota ja noro. Meillä tytön maha meni tosin vesiripulille antibiootista mutta missään vaiheessa ei ollut oksentelua joten tyttö ei päässyt pahasti kuivumaan.
Anteeksi antamatonta toimintaa osaston hoitajilta teidän kohdalla. Meidän neitiä punnittiin lastenpäivystyksessä joka kerta ja olivat todella tarkkoja ettei paino saa laskea. Heti olisi joutunut tippaan.
Ajatukset on nyt teidän pikkumiehessä ja koko perheessänne :hug: Kaikkea hyvää paranemiseen! Lapset onneksi unohtavat niin nopeaa. Meille vanhemmille se on paljon vaikeampaa.

liini ja leenu
Meidänkin tammityttö sairasti rs-viruksen kun oli 2 kk. Oltiin neljä yötä lastenklinikalla. Inhottavia ne imut, mutta pakko ne tietenkin oli tehdä. Mulle se oli todella vaikeeta ja kyllä tyttö huusikin sydäntäsärkevästi. Onneksi nuo menee kuitenkin ohi. Onhan sitä paljon pahempaakin..
No itse asiassa nuo Rs-, Rota- yms virukset on pienelle vauvalle joskus hyvinkin vaarallisia. Monen asian yhteisvaikutus määrää sen kuinka hyvin kukakin yksilöllisesti ne taudit kestää. Toki pahempaakin on, en mene kiistämään. Mutta isommalle lapselle harmiton tauti voi pienen imeväisikäisen viedä kovinkin nopeasti todella huonoon kuntoon.
 
Pikaseen piipahdan..
On ollut kyllä sellanen hulinapäivä, että eipä tarvi unta kauaa odotella, kun sänkyyn kaatuu ;) Esikon juhlia tässä vietetty, huomenna olisi vielä yksi "lauma" kestitettävänä ja maanantaina tulee poikkeen pari kaveria, mahtaako olla tarjottavaa sillon enään :whistle:

Annette iso :hug: voi että mitä olette joutunut kokemaan, ihan tuli kyyneleet silmiin, kun luin tuota juttua. Nyt oikein paljon voimia sinne teille pikkumiehelle ja jaksamista kaikille. Kurjaa, kun noin pieni joutuu kokemaan noin kovia, ihan väärin. Toivottavasti kaikki on pian takanapäin.

Nipsulle suuret onnittelut :flower: :)

sayenna
 
SuklaaSyöppö
Mä nyt tulin pikkasen pilkkua viilaamaan, mutta pisti jotenkin silmiin mamin kirjoitukset enkä nyt mitään riitaa halua haastella.


Mulla vaan jotenkin "kiehahtaa", kun joku tulee tavallaan vähättelemään jonkun toisen ihmisen huolen aihetta kommentoimalla "onhan sitä paljon pahempaakin". Jos tällä periaattella kaikki ajattelis niin eihän kukaan silloin sais mistään sairaudesta tms. surra ja kantaa huolta sillä aina löytyy joku jolle on sattunut paljon pahempaakin. Musta ei ainakaan tuntuis hyvältä kuulla tollanen kommenti oman huolen keskellä. Jokaiselle äidille on varmasti sydäntä raastavaa oli lapsella sitten tavallinen räkätauti tai jotain muuta. Myönnettäköön, että toisissa asioissa olis ihan fiksua välillä ajatella, et onhan sitä paljon pahempaakin, mut kyllä suurin osa äideistä elää niin tunteella, et pienikin sairaus koskettaa varmasti ja tälläisissä asioissa, esim. Anneten vauvelin sairastelu, ei mun mielestä ainakaan tarvi ajatella pahempiakin asioita. Tämä on vaan mun mielipiteeni ja kenenkään ei tarvi vetää herneitä nenuun, mut kuten mamillakin niin myös minulla on sananvapaus tällä palstalla.


Toinen asia oli tuo Poion jututustelu tuosta perunan aloittamisesta. Ihan yhtälailla myös minä alotan siitä yhdestä lusikallisesta, jotta pystyisin heti pienestäkin määrästä näkemään, jos jokin ruoka-aine ei sovi lapselle. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee, mutta esikon kahden vuoden allergiakierteen jälkeen sitä kummasti malttaa mielensä uusien makujen maistelussa. Voihan sitä käydä niin, että lusikallisesta ei koidu haittaa, mutta puolesta perunasta tuleekin sit jo iho punaseks ja hengitystiet turpoo. Mut, onhan sitä pahempaakin... :saint:


Joo, nämä ovat vain sitten minun mielipiteitäni eikä tarkotuksena ole pahoittaa kenenkään mieltä, kunhan vain ilmaisin kerrankin itseäni hieman eri näkökulmastakin. :D :whistle: ;)
 

Yhteistyössä