Teinitytär saa lapsen ja lapsen isää ei kiinnosta.

Onhan se kyllä niinkin niin, ettei "aikuiset" miehetkään halua tai kykene keskustelemaan vauvasta raskausaikana, vaikka olisivat toivoneet vauvaa.

Älkää painostako. Mitä useemmin piika joutuu teille toistelemaan, että joojoo vittu ei kiinnosta koko lapsi, nii alkaa itsekin uskomaan ettei kiinnosta. Tai poika ei kehtaa pyörtää sanojaan, jos puolivuotta on joutunut taistelemaan teidän kanssa ettei kiinnosta.

Ottakaa asenteella, että isää ei nyt ole. Ja kaikki hetket mitä isä on isänä on vain plussaa.

 

*piika

 

Miehet on tuossa iässä korvantaukset vielä märkinä, piristäviä poikkeuksia on. Mutta itse en odottaisi alle 25-vuotiaalta oikein mitään vastuullisuutta tai perhekeskeisyyttä.

Ehkä joskus, vuosien aikana se kundi alkaa herätä vastuuseen omasta lapsestaan ja kasvaa isyyteen, tai sitten ei. Mutta ilman häntäkin te voitte isovanhempina (molemmilta puolilta) iloita suloisesta vauvelista yhdessä äitinsä kanssa ja tukea häntä kasvatuksessa, niin kuin kivasti teettekin.

 

Ei noi kohtaa oikeassa elämässä. Sama juttu päinvastoin.

 

Jos olisin isän isä, niin ottaisin juippia kraivelista kiinni ja kertoilisin asioita joilla on merkitystä elämässä.

Sama. Tai mä sanon kristillisemmin: tuosta pojasta tulee mieleen kaksi sanaa, eli ärsyttävä nilkki.

Mä häpeäisin silmät korvat päästäni jos mun poika olisi pistänyt jonkun daamin paksuksi, sitten suoltaisi jotain "lololol-v***u ei kiinnosta" -settiä.

 

No mutta kun lapsi varmasti joskus kysyy isästään niin mitä hälle pitäisi sitten sanoa. En tarkoita että pitäisi toitottaa jotain mutta kai lapsella on oikeus tietää, että hänen oikeaa isäänsä, ei vain huvittanut ryhtyä isäksi.. Ja tavallaan sen ymmärränkin kuten sanoin, koska 17v on nuori ja kiinnostaa varmasti muut asiat kuin lapsenhoito, mutta siltikin tuntuu pahalta eikä sille voi mitään..

Totta kai silloin kerrotaan, että tietysti sinulla on isä. Jos tapaa myös toisia isovanhempia, niin tilanteen mukaan kerrotaan, että "mummin ja ukin" luona asuva / käyvä "Kalle" on sinun isäsi tai sitten lapsi sen jo tietääkin. Mitenkäs ne toiste mummi ja ukki muuten kuvaan kuuluisi. Mutta jos isää ei sittenkään kiinnosta, voi sanoa että sinun isäsi oli niin kovin nuori, kun sinä synnyit, ettei hän siksi ole osannut olla sinulle isänä. Vaikka hän ei ole sallainen isä, joka olisi sinun luonasi, hän on sinun oikea isä. Ja meille kaikille mummeille, ukeille, äidille jne on suuri onni, että sinä olet siinä. Ei sitä tarvitse sen kummemin dramatisoida.

 

No mutta kun lapsi varmasti joskus kysyy isästään niin mitä hälle pitäisi sitten sanoa. En tarkoita että pitäisi toitottaa jotain mutta kai lapsella on oikeus tietää, että hänen oikeaa isäänsä, ei vain huvittanut ryhtyä isäksi.. Ja tavallaan sen ymmärränkin kuten sanoin, koska 17v on nuori ja kiinnostaa varmasti muut asiat kuin lapsenhoito, mutta siltikin tuntuu pahalta eikä sille voi mitään..

Ei kai asiaa tarvitse tuolla lailla ilmaista, että "ei sun isää huvittanut ruveta isäksi". Voihan siihen keksiä jonkun toisen selityksen, lapsen ikätason mukaisesti.

Sitä paitsi jos on samanikäisestä pojasta kyse, niin hän ei varmaan vielä oikein tajua ja osaa sisäistää asiaa. Tilanne voi muuttua lapsen synnyttyä, kun hän näkee vauvan konkreettisesti. Nuori ihminen tarvitsee aikuista enemmän aikaa isäksi kypsymiseen. Toki kaikki eivät siihen havahdu, mutta sitten asialle ei voi mitään. Lapselle ei kannata katkeruutta siirtää, kuten joku kirjoittikin.

 

Voivoi minulla aikoinani ihan samanlainen tilanne, tosin mies oli 21v... Halusi pitää minuun suhteen (seksiä) mutta lapsi ei kiinnostanut. Tuli illalla meille, koitti pistää lapsen nukkuun samantien ja ryhtyä puuhiin. Lopulta heivasin pojan menemään ja edelleenkään (lapsi 2v) ei kiinnosta tapaamiset sitten ollenkaan. Edelleen ruinaa seksiä minulta vaikka tosiaan ei mitään tehty yli vuoteen. Hänen äitinsä halusi olla mukana lapsen elämässä mutta hänkään ei halua ottaa lasta hoitoon vaan vaatii mut aina mukaan juokseen lapsen perässä, kahvitteleen ja jutteleen elämästä (lapsi leikkii tämän ajan itsekseen lattialla), myöhemmin kieltäydyin myös kahvitteluhetkistä. Mukava tuki siis isän puolella.

 

[QUOTE="Huoh";30064546]Kutsut 17-vuotiasta poikaa alistajaksi ja hyväksikäyttäjäksi? Hänhän on pelkkä sekaisin oleva lapsi itsekin. Ajattelee, että pääsee painajaisesta eroon sanoutumalla irti lapsesta ja kieltäytymällä kuuntelemasta järkisyitä. Tuossa iässä tytöt ja pojat ovat kypsyysasteeltaan about eri planeetalta.

Ja nyt tänne tulee varmasti kukkahattutätilauma kertomaan, että jos on liian lapsi ryhtyäkseen isäksi, ei pidä harrastaa seksiä.

Osanottoni kaikille asianosaisille. Kyllä se poikakin vielä kasvaa mieheksi. Toivottavasti ei liian myöhään lapsensa kannalta.[/QUOTE]

Joo, se poika on nuori, samoin kuin tyttökin, mutta ei niin nuori, ettei kykene vastuuseen. Mun mummo oli 17-vuotias, kun meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa, eikä ukki ollut paljoa vanhempi. Mä kyllä ymmärrän, että nykyään ihmiset haluaa teineillä 3-kymppisiksi - ja siitä vaan. PAITSI, jos lapsi on tulossa, niin sitten täytyisi ryhdistäytyä ja lähipiirinkin puhua järkeä päähän ja tarjota apuaan. Ja kyllä tuo haiskahtaa hyväksikäytöltä, jos seksiä haluaa, mutta ei lapsesta halua kuullakaan.

 

En oikein usko, että poika haluaa mitenkään tietoisesti käyttää hyväkseen. Hän on varmasti itsekin parhaillaan aika hukassa, ei ehkä osaa vielä ajatella tilannetta selkeästi. Onhan hän vielä todella nuori. Mutta siis mielestäni ei missään tapauksessa pitäisi mahdollistaa tuota, että seurustellaan vaan toistaiseksi ja niin kauan kuin poikaa sattuu huvittamaan.

No ehkä ei tietoisesti ajattele niin, mutta hyväksikäyttöähän se on, jos seksi kiinnostaa kyllä, mutta muuten ei kiinnosta lapsi tai miten tyttö pärjää yksin sen lapsen kanssa. On nuori, mutta tuossa iässä kykenee vastuunottoon, jos haluaa.

 

Joo, se poika on nuori, samoin kuin tyttökin, mutta ei niin nuori, ettei kykene vastuuseen. Mun mummo oli 17-vuotias, kun meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa, eikä ukki ollut paljoa vanhempi. Mä kyllä ymmärrän, että nykyään ihmiset haluaa teineillä 3-kymppisiksi - ja siitä vaan. PAITSI, jos lapsi on tulossa, niin sitten täytyisi ryhdistäytyä ja lähipiirinkin puhua järkeä päähän ja tarjota apuaan. Ja kyllä tuo haiskahtaa hyväksikäytöltä, jos seksiä haluaa, mutta ei lapsesta halua kuullakaan.

No ei se nyt hyväksikäyttöä ole, jos 17-vuotias haluaa seksiä samanikäisen tyttöystävänsä kanssa, vaikka ei koe olevansa valmis vanhemmaksi. Vähän nyt tolkkua peliin.

 

Tilanne on ikävä. Mutta ehkei kannata vielä tässä vaiheessa heittää kirvestä kaivoon.

Jos tilanne nyt, tänään on se, ettei lapsen isää kiinnosta, ei tilanne välttämättä ole enää sama puolen vuoden kuluttua. Tottahan toki tällaista asiaa pitää käydä läpi, se on selvä. Mutta ehkä tuo poikakin tulee järkiinsä, kunhan saa vähän ikää lisää.

 

Lähipiirissäni on käynyt tällä tavalla: pikainen tuttavuus, molemmat päälle parikymppisiä. Vahinkolaukauksesta paksuksi, ja poika alkoi heti väistellä vastuuta. Osallistui kuitenkin ristiäisiin, mutta muuten ei ole ilmeisesti vauvaansa tavannut. Pojan vanhemmat ovat kuitenkin lapsirakkaita ja ovat lapsen elämässä mukana siten, että käyvät synttäreillä ja muistavat jouluna ym. Ei kovin häävi suhde isovanhempiin, ja isä on perheessä tabu, josta ei puhuta. No, paremmin lapsella menee kuitenkin nyt kuin tuollaisen "isän" kanssa.