Toukokuun tiitiäiset 2015 *syyskuussa*

Mulla myös iskenyt flunssa just kun olen plussannut. Aika jännä juttu kyllä.
Täällä olo on toistaiseksi ihan hyvä, etovaa oloa on välillä mutta ei vielä enempää. Saapa nähdä, yleensä mulla alkanut oksentelu viimeistään 7+ viikoilla ja nyt siis 6+1.
Onko muilla alamahassa nippailuja tms tuntemuksia? Mä mietin oliko mulla viime raskauksissa just tämmöistä, mutta kai oli..ehkä ne on niitä kohdun kasvukipuja, ainakin toivottavasti.

 

Ja onnea Kaskummaa ja tervetuloa joukkoon

 

Kaskummaa, meillä on sama LA Ja ikäkin lähes sama, täytän itse joulukuussa tuon 30. Ja ensimmäistä odotellaan molemmat. Kiva!

Nyt on siis rv 4+6 eli eikö se lasketa niin että nyt on 5. rv menossa ja kun alkaa 5+ niin se on 6. rv?

Mulla ei ole vielä mitään etomisen merkkejä, mutta kamalia kipuja oikealla puolella alavatsaa aina vähän väliä, semmosia kramppimaisia pistäviä pari sekuntia kestäviä. Toivottavasti ei ole mitään vakavaa. Yleensä nää tulee joko kumartuessa, noustessa portaita ja joskus ihan istuessa tai kävellessä. Eilen oli illalla oikeen pahat kun autoin töissä autoin vanhusta pyörätuolista sänkyyn. Vuotoa ei onneksi ole.

Lisäksi meillä on nyt vähän koleat ilmapiirit kotona (vaikka pitäis olla päinvastaiset!), kun mulla on hermo niin kireällä etten kestä ukkoani ollenkaan, ihan oikeasti kaikki piirteet, sanomiset ja tekemiset ja tavat jne. ärsyttää suunnattomasti. Pyrin olemaan huomauttelematta mutta ei vaan aina pysty! ;D Toivottavasti ärsyyntymisherkkyys ei ainakaan enää kasva tästä

Lisäks mä olen nyt vähän hermoillut että jos tämä onkin kohdunulkoinen tai tuulimuna niin en halua antaa lupaa itselleni iloita vielä. Ja stressaan jo miten asian tuon esille töissä kun olen tässä juuri vaihtamassa työpaikkaa, määräaikaisuus ensi kesään saakka. Haastattelussa en vielä tiennyt raskaudestani. Ajattelin etten puhukaan mitään ennenkuin epävarmat ajat on ohi, koska en halua että sopimustani lyhennetään turhaan jos meneekin vaikka kesken. Mutta tää asia häiritsee mua kauheasti Voivoi, miks pitää ajatella liikaa

Mutta ulkona on kaunis ilma tänään! Oikein ihanaa odotusaikaa teille kanssasisaret! :heart:

 

Ääh.. Aamuyö ja aamu mennyt oksennellessa. Just eilen ekassa neuvolassa terkkari rohkaisi, että ainakaan en vielä oksenna. Noh, nyt tuli sekin ilo. :kieh: mikään muu kuin hapankorppu ei mene alas. Kaikki ällöttää ja edelleen makaan sängyssä.. Heh, josko kohta olisin voiton puolella!

Huomenna olisi työvuoro, mutta vähän epäilyttää näinkö jaksan tai kykenen töitä tekemään.. En malta odottaa toista kolmannesta josko paha olo lähtisi siihen mennessä..

Onko muita oksentelijoita?

 

Täällä oksennettu ensimmäisen kerran tänään... Luulen kyllä, että mokasin itse, kun en syönyt ajoissa. Pahoinvointia on ollut nyt muutaman päivän ajan ja aamuisin olo huononee aika nopeasti, jos on liian pitkään jalkeilla ilman syömistä. Nyt selvisi, että ilmeisesti kaksi tuntia on aivan liikaa, kun kesken vaatteiden vaihdoin piti juosta oksentamaan. Olin vain vitamiinit ottanut siihen mennessä eli maha oli tyhjä. Vessasta suuntasin jääkaapille ja heitin pari mansikkaa kitusiin, niin olo lähti jo niistä kohenemaan ja sain tehtyä itselleni aamupalan sitten. Huono olo kyllä jatkui ja päässä varsinkin oli hutera olo pitkään, mutta toista kertaa ei tarvinnut oksentaa. Edelleenkin vähän etoo mutta ei sentään tarvitse sikiöasennossa maata. Olkoon tämä mulle opiksi ja yritän jatkossa syödä aamupalan ajoissa ja muutenkin tiuhempaan, niin jospa ei kovin isot yrjöpippalot alkaisi.

Kävin eilen kaupassa ja meinasin ostaa raskaustestin, mutta päätin säästää nekin eurot. Pitäisi näiden olojen riittää vakuuttamaan, että raskaana ollaan ja raskaus etenee. Edelleenkin väsyttää ja pissattaa koko ajan. Alavatsassa kiristää, nipistelee ja vihloo. Rinnat on vähän kipeytyneet ja tuntuvat raskailta. Ja näiden päälle vielä pahoinvointi. Että eiköhän tämä ole aika selvä peli.

Äitini soitti eilen ja uteli meidän kuulumisia siihen malliin, että on tainnut jonkin sortin etiäisen saada minun raskaudesta. Selvästi odotti koko ajan, että kertoisin jotain, mutta en sanonut vielä. Vanhempani tietävät, että yritys on päällä, mutta tahtoisin vielä pari viikkoa edes odottaa ennen kertomista. Enkä tietenkään sanonut asiasta isällenikään, joka kertoi kaupassa katselleensa hoitopöytiä ja vauvansänkyjä. Vähän kyllä liikutuin tuosta, kun isä kertoi. Heillä ei ole vielä yhtään lastenlasta niin innokkaana odottavat. Toki mieheni tytärtä kohtelevat kuin olisivat hänen isovanhempiaan, mutta on se eka oikea bioloinen lapsenlapsi kuitenkin vielä vähän eri asia.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!


Oodikas & Matonen 5+2

 

Heissan!

Tänään tikkuun ilmestyi kaksi todella selkeää viivaa (eikä ollut edes aamuvirtsasta), suureksi yllätykseksi. Tässä viikon verran ollut paljon pahoinvointia (oksennellut en ole), jonka vuoksi raskaustestin teinkin. Arvioidun hedelmöityspäivän mukaan mentäisiin vasta rv 4, outoa että pahoinvointia jo tässä vaiheessa. Toisaalta.. Viime kuukautisia en mihinkään merkinnyt, eikä kondomin lisäksi muuta ehkäisyä ole ollut. Ristiriitaiset fiilikset, vielä ei uskalla innostuakkaan. Vielä en tosiaan halua tuohon etusivulle tietojani laitatuttaa kun niin varhaisessa vaiheessa mennään.

 

Luulin jo olevani väärässä ketjussa, mutta kyllä minä nähtävästi kuulunkin toukokuisiin Toivottavasti joukkoonne mahtuu vielä yksi pullistuva yksilö

Viivatestit näyttäneet plussaa muutaman päivän ajan, tänään sitten rohkaistuin kokeilemaan digiä ja näyttöön pärähti "Raskaana 1-2". Pelkään kuitenkin että olen testaillut liian aikaisin, kierrot ovat olleet suht pitkiä joten en ole täysin varma ovatko kuukautiset vielä myöhässä.. Nyt menossa kp 31 ja raskausoireita on ollut niin pitkään että pakko oli jo testata.. Toivottavasti tämä nyt on ihan oikea raskaus eikä mikään liian aikaisin testattu hämäryys.

Ensimmäinen lapsi siis tulossa, plussasin ensimmäisestä yrityskierrosta. Ilmeisesti kannatti jättää hormonaalinen ehkäisy pois jo vuotta ennen varsinaista yritystä Todella hämmentynyt fiilis, katsotaan milloin tämä varsinaisesti sisäistyy tajuntaan

Nyt tutustumaan ketjuun ja teihin muihin, ilmoittelen nuo etusivulle päivitettävät speksit myöhemmin.

 

Täällä yksi yrjöilijä! :wave:
Koko ajan tekee pahaa ja mikään ei maistu. Tänään aamulla heräsin kaameeseen oksetukseen ja vuoroin oksentelin ja vuoroin nukuin. 13 jälkeen olo helpottui vähän ja pystyn jo olemaan jalkeilla. Koko ajan silti vaan oksettaa ja heikottaa.
Jos menee kuten edellinen raskaus niin tästä vielä pahenee vaan.

Pelottaa töissä jaksaminen näillä olotiloilla ja poden jo valmiiksi huonoa omaatuntoa jos joutuu saikulle jäämään. Työnantajakin ollut vähän kireenä kun nyt on niin paljon ollut saikkuja. Mä olen muutenkin vähän sellanen luonteeltani että saikulle jäädään vasta kun on pää kainalossa ja toinen jalka haudassa. Toisinaan stressaan liikaa ja otan liikaa hommia niskoilleni jne. Välillä kai liiankin tunnollinen työntekijä. Ja jos tässä nyt pahoinvoinnin takia joutuu saikulle jäämään niin sitten pitäisi työnantajallekin kertoa että raskaana ollaan. Enkä haluaisi kertoa ennen kun olen käynyt ultrassa ja varmistunut raskaudesta. Hankalaa hankalaa.

Neppis ja pieni 6+6

 

Täällä kans yksi, jolla öklöilyn aikakausi on alkanut. Luulin jo säästyneeni pahoinvoinnilta kokonaan. Aamuisin on ollut niin hyvä olo, että olen käynyt tyhjällä mahalla lenkilläkin. Tänään olikin sitten huono olo sängyssä aamulla. Miehen kiikuttama banaani auttoi onneksi nopeasti. Päivällä tuli kanssa ajoittain pahoinvointia, mutta oksentamiselta olen säästynyt. Huonon olon näyttää aiheuttavan enimmäkseen tyhjä vatsa ja välillä heilahteleva verensokeri. Pitää opetella syömään tasaisemmin pitkin päivää näköjään

Viiu 6+5

 

Tänään iski aivan kauhee himo yksiin vanukkaisiin joten olihan se pakko käydä ostaa niitä ja eihän niitä tullu sit ku tollaset 10 purkkia ostettua ja lähes kaikki tuli syötyä heti ku kottiin pääsi

Itkuherkkyys on aivan hirveetä mulla kun itken lähes päivittäin ihan turhistakin asioista.Mutta eniten taitaa kyllä surettaa se kun mun nykynen mies asuu vielä toistaseksi eri kaupungissa kuin minä,mutta ennen vauvan syntymää hän kyllä muuttaa tänne.

Täällä tuo etominen on kadonnut kokonaan,mutta en oo huolissani viel ainakaa kivahan se on kun ei oo huonoa oloa joten tsemppiä kaikille pahoinvoiville! Tiedän todellaki miltä se tuntuu kun itekki oksensin esikoista odottaessa ekat 3kk 24/7 se oli aivan hirveetä...

Nyt noille mussukoille ruokaa laittamaan.

taaperotx5 rv 6+6? oon ihan pihalla näistä viikoista edelleen...

 

Moi!

Varovaisesti täällä myös kirjoittelen, ehkä myöhemmin voi tietoja lisäillä etusivulle.
Lähinnä varovaisesti sen takia, että raskaus on yllätys, mahdollinen isäkään ei vielä tiedä koska asuu toisella paikkakunnalla, enkä ole vielä päässyt kertomaan. Kohta neljä vuotiaan lapsen yh olen jo valmiiksi ja en ole ihan varma miten jaksaisin jos tämänkään isä ei pitäisi mitään yhteyksiä. Toisaalta myös olen toivonut, että seuraava lapsi syntyisi kokonaiseen perheeseen tai ihan vähintään isä olisi mukana lapsen elämässä. Toki ei sitä ikinä tiedä vaikka olisi "kokonainen" perhe miten siinä tulisi käymään, mutta kuitenkin.
En oikein tiedä voinko tänne vielä tulla näistä asioista puhumaan kun ihan täyttä varmuutta ei ole asioista, vaikkakin joka päivä alkaa tulemaan varmempi olo etten mitään muuta ratkaisua pysty tekemään.

Laskettuaika olisi 14.5. eli nyt mennään jossain 5+2? tai jotain
Noo toisaalta oon käynyt ostamassa jo raskausajan vitamiinit, varannut neuvola ajan 30.9., lopettelen lääkitystä ja vaikka mitä
Kahdelle ystävällekin olen kertonut kun ei ole ollut edes sitä miestä kenelle näitä puhuisi.

Maanantaina tein testin ja samantien pärähti tosi vahva viiva. Vähän aiemmin alkoi jo olot, mutten halunnut uskoa kroppaa Kylmä on ihan jatkuvasti, mahaa vihloo ja nippailee, tissit on kipeet ja maitomössöä tulee ehkä kuusi tippaa edellisen puolen tipan sijasta, etovaoksetus olo ollut välillä turhankin paljon mutten oo kertaakaan oksentanut, tänään on vaan vähän etonut mut ruokakaupassakin pysty käymään aika normisti, muistikin on tooosi hyvä, hermot menee helpommin, päänsärky, itkettää vähän turhankin helposti välillä ja joka päivä tarvis päikkärit.
Edellisestä kun ei ollut oikein muita oloja kuin järkyttävä mahakipu, ällötyksiä ei ollut koko raskausaikana kun ehkä kerran tai kaks ja nekin vasta lopussa. Lääkkeiden vähentämisestä johtuvat sivuoireet on tänään helpottanu ja sen kyllä huomaa jo melkein kaikissa oireissakin että varmasti tää lopettaminen tekee oman osansa olojen pahenemiselle. Josko viikon päästä viimestään vois lopettaa kokonaan

Viime raskaudessa lihoin 30kg ja nyt on onneks vaan vähän paino vähentyny. Nyt painan muutaman kilon vähemmän kuin viime raskauden alussa. Sen puolesta noi etomiset on tervettulleita niin pystyy paremmin hillitseen itseensä Onneksi oppi kantapään kautta ja en todellakaan päästä itseäni enää siihen kuntoon.

Ja joo yritin hillitä itseäni etten vielä kirjoittaisi tänne ja jos kirjoittaisin niin maltilla, mutta..

multis 5+2

 

Täällä ollaan jatkuvasti kakomassa vessassa. Välillä tulee oksu ja välillä ei. Tasaisen kova kuvotus päällä nyt koko ajan. Jos syön, niin oksennus tulee varmasti kohta. Tämä on just samanlaista kuin viime syksynä keskenmenneen raskauden kans. Laihduin silloin liki kilon viikossa, kun en voinut syödä juurikaan. Töissä varsinkin oli vaikeaa, kun olisi tarvinnut energiaa, mutta pienikin suupala johti oksentamiseen eikä vessaan niin vain päässyt, kun olin kaupan ainoa työntekijä. Samaa siis varmaan luvassa ellei tapahdu ihmettä ja pahoinvointi lopu ennen töiden alkamista lokakuussa. Hieman epäilen, sillä viimeksi pahoinvointi loppui keskenmenoon ja viikkoja oli sillloin kuitenkin jo liki 12. Monta kidutusviikkoa siis luvassa vielä. Vaikka toki kaikki raskaudet on erilaisia... Toivotaan siis, että tämä loppuu lokakuun alussa viimeistään. Ja tämä on niin hankalaa, kun tuntuu, ettei saisi valittaakaan ja pelottaa, että menee kesken ihan vain siksi, kun olen tyytymätön olooni. Aika tyhmää, tiedän. Ollaan niiiiin onnellisia tästä raskaudesta, mutta kyllähän se vähän iloa laimentaa, kun ei saata syödä eikä tehdä muuta kuin maata sängyn pohjalla liikkumatta. Kämppäkin on kuin pommin jäljiltä, kun en ole saattanut siivota. Kiva miehellä tulla kotiin reissusta, kun vaimo on naama valkoisena ja lattioilla vilistää sata villakoiraa. Valivali... Plaah.

 

6+0 ja eka oksennus. Koko ajan paha olo. Viimeks pysty vaan makaamaan sängyssä kun ei ollut vielä lapsia, nyt tää on ihan mahotonta ku ei voi levätä. Plus että toi esikoinen herättelee yölläkin. Hohhoi.

 

Itselläkin tänään 5 + 0. Flunssa vain pahenee. Koko ajan nälkä, mutta sitten kun ruoka on suussa se onkin vaikea niellä.

Nalat-84: Mukava, kun löytyy samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Välillä tuntuu, että tää 30 on hirveän myöhäinen ikä alkaa ensimmäistä tekemään, mutta en toisaalta vaihtaisi elettyjä "vapaita" vuosia mihinkään. Nyt olisi motivaatio kohdillaan jäädä kotiin hetkeksi omaa lasta hoitamaan. Jospa se nyt tärppäsi. <3

 

Voi KasKummaa... Täällä 36-vuotias yrittää saada esikoista niin kyllä te 30-vuotiaat olette ihan ajoissa. Minäkin olisin varmaan aiemmin aloittanut, mutta miehen kanssa tavattiin vasta kolme vuotta sitten. Ketään muuta ennen häntä en ole lapsilleni isäksi kelpuuttanut enkä itseasiassa ole edes kauhean vakaviin suhteisiin pystynyt. Koiriin pystyin sitoutumaan ja niitä mulla on ollut lauma, mutta miehiin en. Vaan sitten tapasin mieheni ja kumpikin tiesi heti alusta, että meidän juttu on tähtiin kirjoitettu. :heart:

 

Mä oon 32v ja vauvan syntyessäkin oon saman ikäinen jos sinne asti nyt päästään.Esikoisen sain 22v ja viidennen syntyessä olin 27v Tämä tuleva on siis nykysen miehen ensimmäinen lapsi ja hän on aivan haltioissaan tästä raskaudesta vaikka näin alussa vasta mennään..joka päivä soittelee ja viestittelee ja kysyy vointia jne....:heart:

Ollaan vasta oltu yhdessä 4kk ja nyt jo on lapsi tulossa mutta tätä ei kyllä mitenkää suunniteltu,mutta puhuttu on että jos niin käy että raskaaksi tulen niin lapsi pidetään.Mieskin onneksi on tosi lapsirakas ja tulee mun viiden lapsen kanssa hyvin juttuun.

 

Mä voin niin pahoin!
Koko päivän oksentanut eikä loppua näy. Tunnin verran oli ihan ok olo ja sain syötyä, mutta ei mennyt puolta tuntiakaan kun oksensin kaiken syömäni pois korkojen kera. Päätä särkee, heikottaa ja vaikka janottaa ja nälättää niin ajatus siitä vesilasillisestakin saa vatsan vellomaan.

Huomenna olisi iltavuoro ja nyt jo pelottaa joudunko ilmottamaan etten voi tulla. Jos huominen on yhtä kamala kuin lauantai tai tämä päivä niin ei musta vaan ole työntekoon.
Poden jo valmiiksi siitäkin huonoa omatuntoa. Tämä olotila vie kyllä mielialankin aika pohjamutiin!

Neppis ja pieni 7+0

 

Pahoinvoiville isot tsempit! Jos vesi ei mene, niin jotain limppaa tai mehua kannattaa siemailla vähän väliä. Tai jääpaloja/mehujäätelöä voi kokeilla.

Minä olen 31 kn vauva syntyy. Esikoisen sain 21-vuotiaana. Jännää millainen äiti sitä on vauvan kanssa, kun on vuosikymmen lisää kokemusta, näkemystä ja ehkä vähän järkeä?? Vähän..

 

Voi ei kun kuulostaa pahoinvoinnit kurjilta! Itse olen onneksi niiltä säästynyt, välillä vaan pientä kuvotusta. Huomannut tosin että pahaolo hiipii heti jos en syö tarpeeksi usein, ja pakko syödä aikka ei tekisi mieli, heti syönnin jälkeen tulee parempi olo.

Mä olen 28v kun tämä esikoinen syntyy, täyttämässä 29. Äiti sai minut 27 vuotiaana, ja aina olen halunnut saada lapsen samanikäisenä. Pikkasen jäljessä mennään

 

Hyvää Huomenta :heart:Täällä on vaan sellasta etomista,välillä autoillessa tulee heikko olo ja rinnat turvoksissa ja nännit kipeet Öisin saa ravata vessassa ja tänä aamuna uni loppui 5 aikaan Meillä anoppi arvas että jtn on tulossa Lauanataina oltiin perunamaalla ja kyllä eilen huomas kuinka on takajalat kipeet

Itse olen vielä 26 kun vauva syntyy. Oma äitini oli 21 kun minä synnyin ja Anoppi oli 28 kun mieheni syntyi

Jonsku ja Toukka 6+5:heart:

 

Tsemppiä pahoinvoiville! :hug:
Itsellä oli viikonloppuna ihan OK olot, tosin syynä ehkä se että pupeltelin koko ajan jotain Eilen join samarinia, se helpotti tosi paljon tuohon etovaan oloon.
Saa nähdä miten tämä päivä menee, kun joutui jo 5 heräämään ja seuraavan ruuan saan ehkä joskus 12 maissa, jaiks.

Olen kuopus, joten äiskä sai minut aika myöhään, mutta itse tulen olemaan 27v LA:n aikana. Itseasiassa laskin että äippäloma saattaa alkaa just miun syntymäpäivänä

muoks. Ja heti meinas unohtua Eli nyt taitaa olla 7+0

 

Tänään 7+0 jännittää jo hirveästi torstain varhaisultra.. En kyllä mitenkäänpäin ois malttanut odottaa yhtään pidemmälle

 

Ihana lueskella teidän kuulumisia!

Mun tunnemyrskyilyt taisi nyt ainakin väliaikaisesti laantua Olin muutamana päivänä hirveän itkuherkkä, kaikesta loukkaantuva ja ärsyyntyvä. Nyt on kotona rauha, hormoonit ilmeisesti tasoittuneet Voi ukko parka!

Samalla myös alavatsakivut hellitti, eli aika vähän enää nippailee. Lisäksi ollaan uskaltauduttu heiluttelemaan peittojakin kun pääsin siitä neuroottisesta pelostani että se voisi aiheuttaa keskenmenon. On tosi helpottunut olo, ei olis tehnyt parisuhteelle kovin hyvää elää selibaatissa koko raskausaikaa

Monilla näkyis alkaneen pahoinvoinnit rv 6 paikkeila ja rv 7 paikkeilla pahana. Toivottavasti itse välttyisi kovin pahoilta yrjötyksiltä koska mulla alkaa tosiaan uus työ tällä viikolla enkä haluaisi todellakaan olla heti saikulla tai paljastua. Vielä ei siis ole mitään etomisia ollut.

Tänään mä aloin jo kirjotella ylös mitä kaikkea vauvaa varten pitäisi hankkia, yritän pidättäytyä ostamasta mitään ainakaan ennen sitä rv 12. Ehkä jokusen vaatekappaleen saatan joutua hankkimaan fiilistelymielessä

rv 5+1 eli 6. rv alkanut jos olen oikein ymmärtänyt

 

Lista päivitetty. Tervetuloa uusille ja misame:hug:

Täällä ei mitään uutta, oireet aaltoilevat paitsi väsymys on ihan jäätävää. Kiirettä pitää riittämiin.

Terp 7+4 kait...

 

Ja nyt on vastattu yv:hinkin.