TOUKOKUUN TUHISIJAT helmikuussa <3 <3 <3

Halloo!
Täällä on vietetty vapaapäivää. Aamulla olin virtaa täynnä, siivosin ja pesin pyykkiä kuin hullu. Vauvanvaatteita tietysti :heart: Iltapäivällä lähdin kaupungille ja tavoitteena oli mm. uusien silmälasien valinta, mutta voimat loppuivat kuin seinään ja raahauduin kotiin. Nyt syön maapähkinävoita suoraan purkista :kieh: Mutta toki ehdin käydä ostamassa Lindexiltä suunnittelemiani alushousuja, mutta lipsahdin myös sinne vauvanvaatteiden puolelle - kohtalokkain seurauksin! Matkaan tarttui aivan liian iso pino niitä erilaisia retrokuosisia bodyja (onneksi sentään vähän erikokoisia). Osa oli osta 3 maksa 2 alessa ja osa muuten vaan alessa. Yhden bodyn kyllä jo valitsin kaverin kohta syntyvälle vauvalle lahjaksi. Muutenhan olen kaivanut tavarat pääasiassa kirppikseltä, mutta nyt tuli joku ihme sekoaminen. Ja olihan ne söpöjä.

Nyt tosiaan olen valloittanut taloyhtiön kuivaushuoneen vauvanvaatteilla ja kestovaipoilla. Mä luulen, että naapurit ei vielä ole huomanneet siunattua tilaani talvivaatteiden alta.

Meidän vauvaa ei tulla kastamaan, mutta nimiäiset varmaan pidetään. Jostain kyllä löytyisi minulle neulottu nätti kastemekko, mutta sille ei tosiaan ole nyt käyttöä. Täytyy vaan ostaa neidille joku kaunis muu asu.

Apua. Pakko mennä nukkumaan, simahdan kohta tähän koneelle.

Vielä yksi kysymys - hikoiluttaako muita? Mulla on kauheat läikät kainaloissa koko ajan ja jotenkin nihkeä fiilis, vaikka käytän ihan kunnon antiperspiranttia. Ärsyttävää.

PilkkuPantteri & Jyvä 29+3
 
Rockmummy ja Villahousu minäkin olen katosonut sitä Faktan synnytyssairaala ohjelmaa. Kyllä sitä on ihan mielenkiinnolla katsonut. Tosin ystäväni joka on kätilö sanoi minulle että siinä sarjassa "vauhkotaan" aivan liikaa joka asiasta ja sellaisistakin asiosta mitkä ovat ihan normaaleja juttuja synnytyksessä.
Ristiäisistä ja kummeista Kummeja minun käsitykseni mukaan voi olla 2-4. Itselläni on ainakin 4 kummia kuten pikkuveljelläni ja kummityttölläni on iteni lisäksi 3 muuta kummia ja avomihellä on 3 kummia. Pavulle olemme miettineet että todennäköisesti tulee 3 kummia. Oma pikkuveljeni ja miehen veli sekä eräs minun serkkuni.
Ristiäiset vietetään mitä suuremmalla toden näköisyydellä meillä kotona. Vieraita tulee vain isovanhemmat, tulevat kummit ja tietenkin avomieheni isoäidit jotka ovat viellä elossa. Eli väkeä tulee n. 10 henkeä.

Halauksia :hug: ja jaksamista kaikkille joilla on "sukurasitteita" tuollainen ei ole mukuvaa jos isovanhemmat eivät voi olla saman katon alla :'(
Sompio joko ratkaisit miten saat väriä vaihdettua kun neulot? Vaihda väriä kerroksen alussa otat langan kun neulosit aivan kuten edelliselläkin langalla. Lankojen päät päätellään sitten lopuksi. (Toivottavasti en sillittänyt kovinkaan monimutkaisesti :ashamed: )
(.) Sairasloma jatkuu edelleen äitiysloman alkuun eli 30.3 asti. Lääkäri sanoi että turha minun yrittää edes mennennä töihin kun pitäsi nostella painavia taakkoja ja siirrellä lavoja pumppukärrin kanssa mitkä painavat max.500 kg.
Täytyypä tässä keksiä tekemistä. Tulisi toukokuun loppu pian niin olisi vauva hoidettavana =)

Tytti ja Papu 26+5
 
PilkkuPantteri Alussa tuntui, että hikoilee enemmän kuin ennen. Mutta nyt se on tasaantunut ja tuntuu, että välillä samaa paitaakin voisi pitää töissä useamman päivän kun ei ala hiki haista.

Tytti Kiitos tiedosta. Ajattelinkin tehdä noin, mutta en uskonut sen olevan noin helppoa. Luulin, että niitä langapätkiä pitää saada johonkin ujutettua samalla kuin kutoo :ashamed:
Mä haluaisin kanssa jo kotiin. Olen ommellut lakanoita, pukluliinoja ja nyt tämä kutominen tässä loman aikana. Nukkekotiakin piti ehtiä jatkamaan, mutta en ole yhtään huonetta saanut tapetoitua tällä viikolla. Työt haittaa harrastustoimintaa :D
 
Mä hikoilen mm. kaupassa ihan tuskaa.

Mikäs muilla on raskausarpi tilanne? vielä oo toivottavasti ei tuu...on kyllä vanhoja ihan riittävästi.

Selvensi vielä se rd-hoitaja että eka meen lekurille ja rd-hoitajalla. Kotona teen sen vuorokausikäyrän mikä ennen tehtiin siellä sairaalassa. Sen perusteella sitten mietitään ruokavalion tiukennusta tai insuliineja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tytti83:
Rockmummy ja Villahousu minäkin olen katosonut sitä Faktan synnytyssairaala ohjelmaa. Kyllä sitä on ihan mielenkiinnolla katsonut. Tosin ystäväni joka on kätilö sanoi minulle että siinä sarjassa "vauhkotaan" aivan liikaa joka asiasta ja sellaisistakin asiosta mitkä ovat ihan normaaleja juttuja synnytyksessä.
Joo saman oon pannu merkille... on "vähän" yliampuva tyyli sillä ohjelmalla. Tyyliin jos jollain on vaikka verenpaine jotain 140/90 niin jo siinä selitetään kuinka minä hetkenä synnyttäjä saattaa krampata tai saada aivohalvauksen tms. Ja montaa muutakin juttua mitkä nyt ei niin kovin riskejä edes ole niin liiotellaan ihan älyttömästi.

Nara mulla on mahanahka niin revenny esikoisen jäljiltä että siihen ei juur oo sen koommin uusia arpia mahtunu. Loppua kohden vaan muuttuvat taas aina vaan punasemmiks. Ihan järkyn näkönen on kyllä toi maha, arvet alkaa tosta joku 15 senttiä navan yläpuolelta ja jatkuvat ihan alas asti ja siis ihan koko nahka on täynnä niitä, ei mitään yksittäisiä siellä täällä. Lisäks rinnat on arpiset ja sillee... Mun äiti on kans tosi arpinen ollu ja edelleenkin sillä haaleena näkyy ne, että varmaan osittain ainakin geeneissä toi että tulee runsaasti arpia.
 
Suzyanne
Siitä synnytyssairaala-ohjelmasta, hui kamala, onneksi meillä ei se kanava näy, itse olen sen verran herkkä, ja otan helposti asioista stressiä, että siinä jo on on tarpeeksi, kun tuntuu että minun riskisynnyttäjyydestäni vauhkotaan ihan liikaa äippäpolilla.. :/

Kyse on minun kohdallani nivelten yliliikkuvuudesta, jonka kanssa olen elänyt koko ikäni, ja joka ei ole juurikaan vaivoja aiheuttanut, kun olen osannut välttää tiettyjä liikuntalajeja tms., ja sopeutunut siihen että olen tavallista notkeampi ja elastisempi. Mutta pari vuotta sitten joku lekuri keksi asettaa sille diagnoosin, Ehlers-Danlosin syndrooma, niveltyyppi, luokitellaan reumasairauksiin. Monella on se tietämättään, koska se saattaa olla vähäoireinen, eikä sitä läheskään kaikillä koskaan edes diagnosoida, ja silti he saattavat elää ihan normaalisti, niinkuin minäkin olen tehnyt. Siskollani on se myös, ja kun hänellä ei odotusaikoinaan ollut siitä diagnoosia, häntä kohdeltiin aivan "normaalina" synnyttäjänä, ja kaikki meni hyvin, mitä nyt synnytyssalissa vähän ihmettelivät, kun kudosten elastisuuden vuoksi vauva lensi kaaressa, yhden kevyen ponnistuksen jälkeen. :D

Mutta nyt kun minulla on siitä diagnoosi, niin aikamoinen vouhkaus, ja kymmenkertainen määrä tarkastuksia, ja on tullut mieleen, että onkohan se ihan tarpeellista, ja sekään, että usein lääkärissä painotetaan sitä että olen RISKIsynnyttäjä. Eikös synnytyksessä ole aina riskinsä? Noh, minä olen tosiaan aika herkkä. :ashamed: Sekin on aika hassua, että kun pyysin neuvolasta lähetettä jonnekin jutskaamaan synnytyspelostani, niin terkkari ei antanut lähetettä, juuri koska olen RISKIsynnyttäjä, ja niinpä siis minun ilmeisesti kuuluukin pelätä synnytystä, koska pelot ovat aiheellisia! |O Kuitenkin siskoni, ja monen muun, jolla on sama oireyhtymä, synnytykset ovat menneet ihan normaalisti. En tiedä, voi olla että ajattelen ihan väärällä tavalla, mutta minusta sanonnassa "tieto lisää tuskaa" on aika paljon perää. Esim. joskus sata vuotta sitten kukaan ei ollut mistään syndroomista kuullutkaan, ja kaikkiin vaaratilanteisiin reagoitiin vasta sitten kun ne olivat todellisia, eikä etukäteen, vaikkei tulevaisuudesta ole vielä mitään tietoa, eikä siitä miten synnytys tulee menemään, sehän voi mennä ihan hyvin kaikesta huolimatta, tai olla menemättä, vaikkei äidillä olisi mitään perussairautta.

Sorry tämä omanapainen vaahtoamiseni, mutta ei se ole aina kivaa olla riskisynnyttäjäksi luokiteltu, tulee välillä mieleen, että ihankun pitäisi pyydellä anteeksi lääkäreiltä että hankkiuduin raskaaksi. Vaikka jos ajatellaan positiivisesti, niin onhan se hyvä, että kaikki otetaan huomioon, ja suhtaudutaan vakavasti mahdollisiin riskeihin. Mutta liika on minusta kuitenkin liikaa.. No niin, se siitä paatoksesta, sori vaan vielä kerran, mut tuntui vaan siltä että pitää avautua tästä asiasta.:D

Raskausarvista, että niitä ei ainakaan vielä ole näkynyt, voihan se olla että tulee siinä vaiheessa, kun vatsa alkaa viimeisillä viikoilla kasvaa todella isoksi, sitähän se ei oikein ainakaan vielä ole. Olen jostain lukenut että vatsan rasvaaminen kannattaa, ja niin olenkin tehnyt aamuin illoin. En sitten tiedä auttaako se oikeasti, mutta eipähän ole ainakaan kuiva iho. :D

pilkkupantteri täällä myös hikoiluttaa kovasti! Se alkoi ihan vasta tuossa pari viikkoa sitten. Parvekkeen ovi on auki koko ajan, ja kattotuuletin pörrää ihanan viilentävästi. B)

pije, vauvan painoarvioita kyselit, minulla se oli eilen, rv.30+0 1530 g, mikä oli keskikäyrällä.

Kävin tänään yhden joulukuussa vauvan saaneen työkaverini luona ostamassa vähän vauvatavaraa, tai suurimman osan hän antoi ilmaiseksi, kaksi isoa jätesäkillistä tavaraa, jotka olivat jo jääneet tarpeettomiksi. Nyt ei puutu enää mitään muuta kuin parit rasvat, kynsisakset, vaipat ja harsoliinat. Paras ostos minusta oli Reimatecin välikausipuku, uudenveroisessa kunnossa, 15 e, kun nehän maksavat kaupassa uutena vaikka kuinka paljon.

Nyt iltapalaa, ja telkun tuijotusta.

Suzyanne 30+2

 
Raskausarvista esikoisesta tuli viimeisen kahden viikon aikana kun olin jo luullut pääseväni ilman. :) Nyt toivon kovasti ettei ainakaan kovin paljoa tule lisää tällä kertaa. Vaikka luultavasti tulee kun musta tuntuu että kasvan isommaksi kun viimeksi. Ainakin maha siis. :whistle:
Mä oon niiiin ärtynyt ollut lähipäivinä. Ja mies saa sen kokea täydellä voimalla. Kun mikään mitä hän tekee ei ole hyvä. :) Tänään on ollut kyllä jo vähän parempi päivä senkin osalta että sain sanoin ilmaistua olevani huonotuulinen joten hän ei tahattomasti ole sitä pahentanut. ;)
Ja siis seksi. Mulla on halut jossain aivan poissa eikä vois vähempää kiinnostaa. Sillon tällön yrittää ihan jo miehen takia jotain tehdä mutta kun ei yyyyhtään huvita. Onko muita vai olenko ainoa? :D

Eipä muuta tänään.
Jonz&Tessu
 
Suzyanne
Jonz et tosiaan ole ainoa jolla halut on hukassa, täällä myös, ihan totaalisesti, ja välillä huono omatunto siitä. Kerrassaan outo ja tavaton olotila minulle. :/ Olen vaan ajatellut, että kaipa ne joskus sitten palautuu, kun vauva on maailmassa.. :whistle:
 
Hurjasti tekstiä.

Kastemekko löytyy jossa minutkin on kastettu, toiselle vauvalle pitäisi vielä olla.
Kummeista puhuttiin juuri. Pariskunnat ajateltiin kysyä.
[/b]painoarviot[/b] viime ultrassa 26 oli n.900g kumpikin.
G: onko muilla silmäoireita.Silmissä sellaisia valohäiriöitä. Kuten migreenissä, mutta ilman pääkipua.
Halut hukassa. Palaa varmasti aikanaan.

Ens vko:lla äitipoli. Saa nähdä kuinka päin vauvat ovat. Nyt ainakin toinen potkii jonnekin nivustaipeeseen.

Jaksamisia kaikille mammoille ja onnitteluja jos merkkipäiviä :flower:

K&S 28+2 :heart: :heart:
 
Suzyanne Olisi varmaan hyvä, jos pääsisit jonkun kanssa juttelemaan synnytyksestä. Mä sain tosi helposti lähetteen pelkopolille. Tai siis sillain helposti, että kerran juttelin neuvolatädin kanssa ja sitten hän kirjoitti lähetteen.

Haluja täällä olisi, mutta ei ihan niin usein kuin ennen. Miehen selän takia vaan ei olla moneen viikkoon tehty mitään :( Ehkä nyt on haluja, kun ei voida rakastella :D

Raskausarpia ei ole vielä onneksi tullut. Harvakseltaan jaksan rasvailla.

Silmäoireita on sellaisia, että pitää tarkentaa välillä silmiä tosi tarkkaan, kun ei meinaa nähdä.
 
Suzyanne
Sompio Ensi viikolla on neuvola, täytyy siellä ottaa asia taas puheeksi. Viime käynnillähän koin että terkkari juuri vähätteli pelon tuntemuksiani, ja meni vähän herne nenuun. :ashamed: Mutta kun tuntuu, että riskeistä vaan kohdallani äitipolilla puhutaan ja puhutaan, niin että kauhistuttaa koko ajan enemmän, eikä kukaan sano edes että hyvin kaikki varmaan menee, vaikka se on ihan mahdollista että meneekin. Kaipaisin terveydenhuollon ammattilaisilta vähän positiivista ajattelua, varsinkaan kun en minä nyt NIIN sairas ole.

Sompio vielä, että onko miehesi selkä yhtään parantunut siitä mitä se oli ?

Potkuista, minulla vauva on ollut jo muutaman viikon raivotarjonnassa, selkä vasemmalla ja kädet sekä jalat oikealla. Niinpä vauvan napakimmat potkut osuvat usein aika "makeasti" suoraan alimpiin kylkiluihin.. B)

Silmäoireita en ole ainakaan huomannut. Vahvasti likinäkösenä niitä on kyllä jo muutenkin sen verran, ettei siinä enää pieni lisä missään tunnu. :D
 
Potkuista, meillä ollaan milloin missäkin tarjonnassa :D potkitaan niin et äiti hyppää välillä tuolilta ylös ku kirpaisee niin kivasti :saint: ja myöskin venyttely on ollut hitti-juttu viime aikoina, se vaan on vähän ilkeän tuntuista kun rakas oikaisee koko komean runkonsa suoraksi ja mielellään vielä niin että on masussa poikittain :D

Silmäoireita
ollut jonkin verran. Just sitä että saa tarkentaa oikein huolella ja välillä oon koittanu laittaa toista silmää kiinni ja tiirata toisella ;)

Arpia ei vielä ainakaan ole, eikä tartte tullakaan. Haluja olis mutta mies on kovasti sitä mieltä että lapseen sattuu jos sitä pahasti käy tökkimään :LOL: :LOL:

Jennyfr & Mp 29+0
 
Tuli vielä mieleen ku tuolla ylempänä ollut paljon juttua noista sokeriarvoista niin... multa viimeeks kysyttiin neuvolassa että haluanko siihen syyniin kun nyt on vasta kuulemma ne raja-arvot tiukentuneet tosi paljon ja mä roikun jossain siinä uusilla rajoilla että joudunko rasitukseen vaiko en. Mä kyllä päätin heti että mua ei aleta rasittamaan yhtään sen enempää kuin on pakko, eli saivat pitää testinsä :LOL:

Osaako joku sanoa voiko tehdä esim niin että vauva kastetaan ensin toisessa kaupungissa ja sitten siunataan vaikka toisessa. Mun ja miehen suvut asuvat toisistaan melko kaukana ja kummankin isoäidit ovat matkustamiseen nähden huonossa kunnossa, eli ajatus oli että helpompi olis raijata vauvaa edes takas kuin vaivaista mummoa ja pitää ns. kahdet kastekinkerit??? käyköhän tällainen päinsä?
 
Moro kaikille!
Kastemekosta: Tämä vauva oletettavasti kastetaan samassa puvussa, mikä on minun vanhimmalle (8v.) lapselleni tehty. Siinä on valkoinen haalariosa erikseen, ja sitten se "mekko-osa" jonka voi sit virallisen tilaisuuden jälkeen riisua pois päältä. Se mekko-osa on ikäänkuin pitkähelmainen takaa napeilla kiinnitettävä pitsinen liivi, ja se haalari on jotain satiinia tms, mutta sellainen joka sopii sitten sekä tytölle että pojalle, eikä tarvii sen kummempia juhlavaatteita olla.

Tein tuossa viimeviikolla pienen kuperkeikan, liukastuin hiekottamattomalla pihalla. Siitä seuras kipeitä supisteluita ja vuorokauden osastolla olo. Onneks supparit laantu eikä kohdunsuulla ollut tapahtunut muutoksia ja ennenkaikkea vauvalla kaikki hyvin. Nyt vaan alkaa herkästi rasituksessa supistella, ei kipeesti mutta napakasti kumminkin. Ens viikolla olis lääkärineuvola, saapa nähdä onko sillon mitään tapahtunu ja kommentoiko tuo mitään mahdollisesti sairaslomaan viittaavaa.. Onhan tuo ollut tieto että tahtia pitäis hiljentää mut että tällä tavalla. Samalla saan varmaankin sokerirasituksen tuloksen. Pahoin pelkään että narahdus tapahtuu täälläkin..

Lauhtuispa nyt vähäsen niin pääsis poikien kans jäälle kaloja narraamaan. Mukavaa lauantaita kaikille!
 
Heip!
Pikapikaa...

Seksihalut täälläkin aiban nollissa! :ashamed:
Painoarvioo ei oo mulle kertaakaa sanottu meiän neuvolassa/lääkärissä. ois kiva kyl tietää..
Arpia ei oo onneks vielkää tullu.. :)
Potkut ja liikkeet on voimistunu hurjastee! ja ei mitää hajua miten pikkumies on tuolla yksiössään!
Kummeista ei oo vielkää mitää hajuu.. :whistle:

Maanantain ois taas neuvola ja sit alkaakin se kahdenviikon välein käyminen.. =) Ihan kiva kyl!

toukotytsy+masukki 29+6 Huomeen POKSUU TASAN 30 !! Jei :heart:
 
Suzyanne Jos et neuvolan kautta pääse pelkopolille niin missä käyt niissä ylimääräisissä tarakstuksissa? Voiko sieltä lääkärikään kirjoittaa? Vai vähäteltiinkö pelkoasi joka paikassa?

Bad Virgin Onnea pakkauksen saamisesta :heart: Mulle tuli päätös viime viikolla ja ihan hulluna odotan, että koska sen voisi noutaa.

Onneksi Mokka ei käynyt pahemmin kaatumisessa :heart:
 
Näköhäiriöistä,mulla on ollut harvoin just noita päänsäryttömiä migreenikohtauksia,todella ilkeä vaiva :kieh:
Mutta onneksi niitä on ollut harvemmin.

Mähän saan sen ylimääräisen ultran siinä loppusuoralla tämän r.diabeteksen takia.
 
Hei kaikille!!!

Olen lukenut palstaanne joulukuusta lähtien, mutta nyt vasta saan aikaiseksi ilmoittautua.

Olen 27-vuotias ja masussa myllertää esikoiseni, joka on jo nimetty Saraksi:)
Laskettu aikani on 8.5.2009 ja TYKS synnytyssairaala.

Vaavi on todella toivottu, sillä minulle on 2 kertaa tehty vatsaontelon tähystys ja poistettu endometrioosi pesäkkeitä joka puolelta mahaa. Raskaaksi tuleminen luonnollisesti, ei ollut ihan itsestään selvyys.(lääkärit kehoittivat hankkimaan vaavin ennenkuin täytän 30v).

Syyt miksi en ole palstallenne ehtinyt kirjoitelemaan, on työni, opiskeluni ja ajomatkat. Olen viittä vaille valmis poliisi. Yli 2 vuotta poliisikoulua takana, harjoitteluineen ja nyt olen poliisikoululla suorittamassa viimeistä opintokuukautta.
Koulu jää minulla kesken, sillä tämän ranatapallomahani kanssa en voi suorittaa fyysisiä lopputestejä(uinti, juoksu,penkkipunnerrus,vatsalihastesti ym..)
Suoritan ne sitten kun vaavi on maailmassa ja mä taas huippukunnossa...

On ollut ihanaa lukea teidän juttuja, sillä itselläni on vain yksi kaveri raskaana ja muut eivät ymmärrä/jaksa raskaushössötystäni. Kukapa jaksaisi kuunnella vaivoistani, joita on mm. 15 kilon painonnousu, kovat liitos/kasvukivut lantiossa, haluttomuus miehen kanssa jne....

Mutta, en kirjoita nyt pidempää romaania, vaan yritän sulautua tänne joukkoonne viimeisiksi 10 viikoksi.... =)

Sande ja Sara 30+1.
 
Ai niin Suzyanne kyseli tuosta miehestäni. Ei ole nyt tapahtunut muutosta. Keskiviikon lääkärireissun jälkeen särki jalkaa ke ja to aivan vietävästi. Eilen illalla päätti itsepäisesti kokeilla pienemmällä annoksella särkylääkettä :headwall: Ja niinpä sitten valvoi aamuyöstä.

Pieniä matkoja kävelee, mutta ei siis vessareissua kummempaa. Kahden viikon päästä menee seuraavan kerran lääkärille, joka toivoo, että pääsisi jo fysioterapeutille kuntouttamaan ja itsekin vähän enemmän rasittamaan. Yhden ainoan jumppaliikkeen suositteli nyt kotiin ja muuten mahdollisimman paljon lepoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Suzyanne:
Jonz et tosiaan ole ainoa jolla halut on hukassa, täällä myös, ihan totaalisesti, ja välillä huono omatunto siitä. Kerrassaan outo ja tavaton olotila minulle. :/ Olen vaan ajatellut, että kaipa ne joskus sitten palautuu, kun vauva on maailmassa.. :whistle:
Ihanaa kuulla, etten ole ainoa haluton. Mulla kans huono omatunto.... Nyt varsinkin loppua kohden halut vaan vähentyneet. Toivottavasti ne tulee sitten takaisin, kun vaavi iloisesti jo naureskelee pinnasängyssä ja itsekkin on saanut extrakilot pois.

 
jepjep Sompio.. :)
Tervetuloa joukkoon Sande! =)

Nii mun piti viel kertoo semmosesta että mul on tullu ihan sikanaa sellasta untuva karvaa niskaa ja kaulaan ja MAHAAN!! :whistle: :D ja sit semmosia vaaleentummia ns.pikku luomia kaulaan ja niskaan.. ?! Mitä ihmettä.. :kieh:
 

Yhteistyössä