Tytottelysta

Töissä potilaat tytöttelevät, joka on minusta ihan ok koska he ovat minua 50- 60 vuotta vanhempia :saint:

Olin eilen oman tyttöni ( 11-v, minun mittaiseni ) kanssa bussipysäkillä, jossa humaltunnut nainen sanoi " hei tytöt, onko teilä kelloa?" :saint: Arvatkaas onko tyttöni nauraa hekottanut tälle tapahtumalle

 

Myös avantouintipaikalla olen tyttö, sillä siellä melkein kaikki muut naiset alkavat olla jo seitsemissäkymmenissä, siis he joita päiväaikaan siellä näkee. Nuoremmat naiset käyvät usein iltaisin. Minä ja eläkeläiset olemme usein aamupäivällä uimassa ja heistä olen tyttö. Se on selkeä plussa siinä harrastuksessa.

 

Oikeastaan se riippuu tilanteesta, noin yleisesti en enää loukkaannu tytöttelystä ja tädittelyynkin olen lähes "alistunut". Mutta mikäli tytöttelyyn tai tädittelyyn tuntuu siinä tilanteessa liittyvän aliarvioiva sävy, se ärsyttää. Etenkin jos tuntuu, että se on vain sukupuolestani tai iästäni johtuvaa.

 

Riippuu tilanteesta ärsyttääkö, jos ärsyttää, niin alan yleensä kutsumaan vastapuolta sedäksi, yleensä tehoaa ja tytöttely loppuu. Mutta varmaan joltain 70 vuotiaalta en pistäisi pahakseni, tyttöhän mä vielä olen häneen verrattuna

 

Mua on työympäristössä sekä tytötelty että pojiteltu. Tytöttelystä loukkaannuin kunnes huomasin saman ihmisen pojittelevan mua 20 vuotta vanhempaa ja kokeneempaa kollegaakin. Pojittelusta olin erityisen ylpeä, varsinkin kun se tuli kehujen yhteydessä. Sitä TJ tuli hieman pyytelemään anteeksi jälkikäteen, mutta sai "siunaukseni" pojitella minua jatkossakin jos tarve vaatii.

Minervan tavoin mäkin käytän tyttöyttä joskus hyväkseni.

 

Riippuu hyvin pitkälle missä mielessä ja asiayhteydessä tytöttely tapahtuu. Useimmiten tytöttely on minua kohtaan tapahtunut niin, että olen itse ollut asiakaspalvelija ja asiakas tytötellyt halventavaan tyyliin esim "ethän sä mitään tiedä ku oot niin nuori tyttö"

 

Täällä päin varsinkin vanhemmilla ihmisillä on tapana tytötellä ja pojitella vähän kaikkia, anoppiakin palveli rautakaupassa joku aika sitten 60-vuotias "tyttööö". Ja miestä palvelee aina "rautakaupan pojat", jotka saattaa olla pian eläkeiässä Eipä mua haittaa, jos mua joku sanoo tytöksi, kun tosiaan tuntuu olevan täällä tapana ikään katsomatta. Kerran, kun menin entisellä kotipaikallani reppu selässä yhteen liikkeeseen, vanhempi mieshenkilö palveli kyllä hyvin mua, mutta tytötteli ja puhui kuin lapselle, se oli aika kiusallista. Olin siellä 16-vuotiaan pikkuveljeni kanssa, ja lopulta selvisi, että mies luuli meitä molempia viereisen yläkoulun oppilaiksi... En loukkaantunut, kun mua on ennenkin luultu nuoremmaksi, mutta kyllä se vähän huvitti kun myyjä puheli, että vieläkös on paljon läksyjä ennen kesälomaa jne

 

Te joita se ei haittaa - ei teille tule sitten yhtaan sellainen olo etta teita ei oteta tosissaan? Vahan sellainen vahatelty olo? Esim. just jossain autokaupassa jos olette autoa ostamassa ja myyja 'tytottelee'.

Tämä on ihan ok koska kyseessä on autokauppa ja autot.
Eli miesten domainia joihin naisilla ei varsinaisesti ole asiaa eikä ne mitään autoista ymmärrä muutenkaan =) Joten tytöttely tai 'pikku rouva' termien käyttö on ihan hyväksyttävää joskin joku femakko voi niistä joskus suuttua

 

No kun ikää on päälle kolmenkymmenen niin noissa asiakaspalvelutilanteissa tuntuisi oudolta jos työntekijä tytöttelisi minua, en kyllä muista siihen viimeaikoina törmänneeni. Joskus parikymppisenä se vielä meni vaikka vähän ärsytti silloinkin.

Töissä vanhuksia hoitaessa sitä on tottunutkin olemaan "tyttö" eikä siinä mitään.

 

Tämä on ihan ok koska kyseessä on autokauppa ja autot.
Eli miesten domainia joihin naisilla ei varsinaisesti ole asiaa eikä ne mitään autoista ymmärrä muutenkaan =) Joten tytöttely tai 'pikku rouva' termien käyttö on ihan hyväksyttävää joskin joku femakko voi niistä joskus suuttua

Mutta maailmahan on pullollaan naisia jotka hoitaa ovat asiansa, ovat itsenaisia, ja ostavat omat autonsa ja talonsa. Luulisi etta ihan business jarjella olis edullisempaa kaupalle kohdella heita kuin asiakkaita eika kuin 'tyttoja jotka ovat eksyneet miesten maailmaan'. Kylla olen muutamasta autokaupastakin lahtenyt ihan vaan sen takia etta tilanne on ollut juuri kuten kuvailit - 'tama on miesten maailma, mitas sina taalla koitat autoa ostaa..' Ja olen sitten ostanut muualta.

*toivon etta kirjoitit tuon vitsina*

 

Mulle olis ihan sama jos tytöteltäisiin. Tuppaavat vaan nykyään sujuvasti teitittelemään ja tätittelemään. Kohta varmaan mummotellaan.

 

Riippuu tilanteesta, mutta minusta se ei kuulosta näin mietittynäkään kovin kohteliaalta, siis nimenomaan asiakaspalvelutilanteessa.

Minua tytötteli kerran puhelimia ja liittymiä myyvä viisikymppinen. Kun hän vielä ehdotti puhelinta joka sointui luomiväriini, olin aika ihmeissäni. Kenelle tuollainen menee läpi?

 

Tyttöhän on hellittelysana. Mitä vikaa pienessä hellittelyssä?

 

Tyttöhän on hellittelysana. Mitä vikaa pienessä hellittelyssä?

Mikäli mitään sieltä tytöttelyajalta muistan, se yleensä liittyi kielteiseen viestiin, vaikka tähän tapaan: mitä sinä tyttö luulet tietäväsi, ei täällä ennnenkään mitkään tytöt ole sitä tai tätä, jätä sinä tyttö nämä hommat miehille...
Eikö siellä ole muita kuin tuommoinen tyttö jne. Vai olinko minä vaan hölmö, kun en ymmärtänyt näitä oikein?

 

Lisaan tahan viela etta mina en totisesti enaa mikaan 'tytto' edes ole - joten minusta se on vaan vahattelevaa enka halua tehda businessta 'tytottelevan' kanssa.

 

Kyllä mä olen paljon mieluummin tyttö kuin täti.

 

"inspekteerata"??? On se hyvä että minä en ole ainoa jolta on joskus sanat hukassa.

Mutta asiaan, kyllä olisi ottanut pannuun jos jossain tuollaisessa kumminkin "virallisessa" tilanteessa tytötellään. Se jos joku vanha papparainen hississä tytöttelee ei haittaa. Mua ei kyllä tytötellä, aina rouvitellaan.

 

Tämä on ihan ok koska kyseessä on autokauppa ja autot.
Eli miesten domainia joihin naisilla ei varsinaisesti ole asiaa eikä ne mitään autoista ymmärrä muutenkaan =) Joten tytöttely tai 'pikku rouva' termien käyttö on ihan hyväksyttävää joskin joku femakko voi niistä joskus suuttua

Sitten sinne autokauppaan jonain kauniina päivänä eksyy "pikku rouva" (ei todellakaan femakko) joka on tehnyt auton moottoreista väitöskirjan (en nyt muista miten se tarkka aihe menikään) ja hermostuu, kun häneltä kysytään mielipidettä vain auton väristä ja meikkipeilien koosta. No eipä siinä mitään kun osaa esittää kiperiä kysymyksiä joista reppana myyjämies ei edes ymmärrä mitä kysytään.