Uusioperheen lapsen säästötili, onko oikein muita kohtaan?

Mun mielestä noita raha-asioita ei kannata korostaa liiaksi. Antaa yhdelle kertyä omaisuutta minkä kertyy ja ei siitä tarvitse tehdä isoa numeroa.

Tuo yksi kommentoija on kyllä käsittänyt lukemansa tutkimukset ja artikkelit aivan väärin. Lapsien pitää tuntea olevansa vanhemmilleen yhtä tärkeitä ja arvostettuja, ei siihen liity ulkopuoliset rahat mitenkään. Ja tasapuolisuus on pohjimmiltaan turhaa, vaan jokainen lapsi tulisi kohdata yksilönä ja ottaa heidän tarpeensa huomioon YKSILÖINÄ! Toinen lapsi voi tarvita esim. enemmän aikaa vanhemmilta, kun taas toinen pärjää paljon vähemmälläkin. Silloin on oltava hyvä puheyhteys lapsiin ja kuunneltava lasten omaa kokemusta siitä, onko tilanne heidän mielestään hyvä. Jos yksi tarvitsee joka päivä 45 min apua läksyjen teossa, niin ei tasapuolisuus tarkoita sitä että muiden vieressä istutaan sama 45 minuuttia vaikka homma hoituisi yksinäänkin. Sama raha-asioissa: tee periaatepäätös, että olet myötämielinen kaikkien lasten rahan kartutukselle ja jokaiselle sitten kertyy rahaa omaan tahtiin ja myös pienemmistä summista voi olla iloinen ja ylpeä

 

Aiot kuitenkin viedä yhdeltä lapseltasi ison summan rahaa perintöverojen muodossa, etkä näe siinä mitään ongelmaa?

Niin. Onpas kamalaa jos pitää maksaa veroja tai pitää maksaa itse vähän siitä että saa ilmaiseksi ison summan rahaa.

Minusta on vaan
a. positiivista että ihmiset hoitaa veronsa
b. hyvä opetus että kaikkea ei saa tosta vaan ilmaseksi vaan jotain pitää tehdä sen eteen itsekkin (eli esim. töitä jotta voit lunastaa mahdolliset perintösi)

En itsekkään aio kerätä lapsillemme isoa rahaköntsää jonka he saisi 18-vuotispäivänään, vaikka se olisi mahdollista. Ei sellainen opeta lapselle yhtään mitään. Keräämme vain kohtuulliset summat rahastotileille ja niistä mahd. voitoista pitää verot maksaa kun ne sieltä haluaa nostaa sitten joskus.

 

Jos yksi tarvitsee joka päivä 45 min apua läksyjen teossa, niin ei tasapuolisuus tarkoita sitä että muiden vieressä istutaan sama 45 minuuttia vaikka homma hoituisi yksinäänkin.

No eikai kenenkään mielestä tasapuolisuus tuollaista tarkoitakkaan... ^^

 

Niin. Onpas kamalaa jos pitää maksaa veroja tai pitää maksaa itse vähän siitä että saa ilmaiseksi ison summan rahaa.

.

Vaaditko kaupassakin, että saat maksaa tuotteesta täyden hinnan, jos se on tarjouksessa? Täysin verrattavissa oleva asia.

 

Vaaditko kaupassakin, että saat maksaa tuotteesta täyden hinnan, jos se on tarjouksessa? Täysin verrattavissa oleva asia.

En vaadi.

Eikä ole verrattavissa. Kaupassa minä maksan joka tapauksessa. Tässä tapauksessa taas lapsi ei maksa mitään -> saa kaiken ilmaiseksi > ei opi mitään vs. saa jotain mutta joutuu myös itse näkemään asian eteen vaivaa, eli vähän niinkuin ansaitsemaan sen.

 

No eikai kenenkään mielestä tasapuolisuus tuollaista tarkoitakkaan... ^^

Kyllä se on pohjimmiltaan sama asia. Tässä esimerkissä tiukkapipoinen tasapuolisuus tulee selkeästi esille. Unohdetaan lapsen etu ja tarpeet, sillä verukkeella, että joku toinen ei saa samaa.

 

En vaadi.

Eikä ole verrattavissa. Kaupassa minä maksan joka tapauksessa. Tässä tapauksessa taas lapsi ei maksa mitään -> saa kaiken ilmaiseksi > ei opi mitään vs. saa jotain mutta joutuu myös itse näkemään asian eteen vaivaa, eli vähän niinkuin ansaitsemaan sen.

Onhan verrattavissa. Lasten rahojen ollessa kyseessä vaadit, ettei tarjolla olevaa alennusta saa käyttää hyväksi. Mutta kun itse olet kaupassa, et vaadi, että alennus jätetään käyttämättä.

 

Onhan verrattavissa. Lasten rahojen ollessa kyseessä vaadit, ettei tarjolla olevaa alennusta saa käyttää hyväksi. Mutta kun itse olet kaupassa, et vaadi, että alennus jätetään käyttämättä.

Itse näen asian toisin, niinkuin jo selitin. Rahat kun ei ole lapsen itsensä ansaitsemia.

Nykyään kyllä on vallalla ajatus että lapsille pitää antaa ja mahdollisimman paljon ilman vastinetta, antaa sitä materiaa, ja sitten heistä tulee onnellisia ja tasapainoisia. Ei ollenkaan mietitä erilaisten arvojen opettamista ; esim sitä että asioita pitää ansaita omalla työnteolla. Oikeuksista kyllä jaksetaan jauhaa loputtomiin. Ei kyllä ihme kun tätä kansaa katsoo, käsi ojossa vaaditaan ja kaikesta rutistaan. Nuoret on lötkeitä kuin keitetty spagetti, 18-vuotispäivänä saadaan isot lössit ja ne on historiaa ennenkuin kuukausi on vierähtänyt. Ei kaikilla, mutta surullisen monella. Ja ne jotka ei tälläistä lapsilleen halua opettaa, leimataan paskoiksi vanhemmiksi jotka ei ajattele lapsensa etua. Koska ilmeisesti lapsen edussa merkkaa vain mahdollisimman suuri rahamäärä, ei esim se että opetetaan hoitamaan itse omaa talouttaan ja ansaitsemaan omat rahat.

Tosin nythän osa on alkanut noudattaa linjaa ettei jätä lapsilleen mitään perintöä. Tehdään käänteisiä asuntolainoja, lahjoitetaan omaisuutta hyväntekeväisyyteen jo elinaikana jne. Eikö hekään sitten ajattele lastensa etua? Tämän ketjun mukaan ei. Koska rahan määrä on yhtä kuin lapsen etu.

 

Koska ilmeisesti lapsen edussa merkkaa vain mahdollisimman suuri rahamäärä, ei esim se että opetetaan hoitamaan itse omaa talouttaan ja ansaitsemaan omat rahat.

Toki lapsi pitää opettaa hoitamaan omaa talouttaan ja ansaitsemaan omat rahansa. Sen voi ja se pitää tehdä, vaikka lapsi saisi perintöä, sillä "kannettu vesi ei pysy kaivossa". Jos kuvitellaan, että lapsi alkaa oppimaan rahan käyttöä vasta aikuistuttuaan, ollaan auttamattomasti myöhässä.

Myönnän, että olet oikeassa sen suhteen, että jos lapselle ei ole opetettu rahankäyttöä, niin hänellle voi olla parempi maksaa perintöverot yms, koska rahat joka tapauksessa menevät hukkaan. Onpahan siinä tapauksessa "ansaittu" tulevat sosiaalietuudet jo etukäteen.

 

Isovanhempien näkökulmasta rahan kuuluu mennä sinne minne he haluavat eli heidän perilliselleen. Kuka haluaisi rahoittaa muiden kakaroita? Rahojen pitää pysyä siinä suvussa, missä ne on ansaittu eikä ulkopuolisten tarvitse näitä rahoja kärkkyä.

 

Meillä uusioperhe ja nuorimmalla lapsella on rikkaat isovanhemmat ja he haluavat tehdä säästötilin lapsenlapselleen, johon laittaa rahaa niin, että kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi niin saa mukavan summan tililtään.

Mietin onko se sitten reilua muita lapsia kohtaan? Onko se eriarvoistamista?

Mitäs sitten, kun lapset on täysi-ikäisiä ja muut aloittavat elämänsä "tyhjästä" ja yhdellä on rahaa vaikka ja mihin. Kuulostaa epäreilulta. Haluan, että kaikilla on samat lähtökohdat ym. Nuorin perii kuitenkin sitten ajallaan isänsä.

Vai miten muut on tehneet ja miltä teidän mielestä pitäisi tehdä?

Olikos tässä nyt kyse "omaisuuksista"? Hyvähän se on jos lapsi pystyy esim. välttämään opintolainan ottamisen ko. tilin turvin. Minkäs teet jos toiset isovanhemmat ei pysty niin paljon antamaan. Elämä on!

 

Itse lähdin köyhistä oloista ja olin aina se perheen huonoin lapsi nooh ekat sadat tuhannet oli vaikeimmat tienata sitte helpotti nyt on elämä mallillaa ja rahaa on ja en voi väittää etteikö tunnu hyvältä nyt nähdä kun ne muut kärvistelee kädestä suuhun periaatteella minulla oli jo nuorena päämääränä pärjätä hyvin ja lyödä luu kurkkuun muille jotka syntyny kultalusikka persuuksissa sitä rahaa ei osaa arvostaa jos sen on saanut tekemättä mitään eli antaa isovanhempien pilata lapsen elämä ihan rauhassa..