Sain tänään aamulla tietää että exäni myy/käyttää huumeita.
Otin yhteyttä oikeusaputoimistoon mistä mua neuvottiin hankkimaan lähestymiskielto, ajan sain ensi keskiviikoksi.
Maanantaina minulla on poliisi kuulustelu, koska exäni tunkeutui asuntooni muutama kuukausi sitten ja pahoipiteli minut...mikä ei ollut ensimmäinen kerta.
En halua että mies on missään tekemisissä minun tai tyttäremme kanssa enää, mikä on tietenkin oikea päätös... mutta miksi musta silti tuntuu niin paskalta, ja ihan kuin olisin ottamassa lapseltani isää pois?
Exäni on pahoinpidellyt mua niin monta kertaa ja myös tehnyt muita pikku rikoksia, ja ilmeisesti siis myy huumeita, joten joutuu todennäköisesti (toivottavasti) vankilaan. Mitä mä kerron lapselleni, kun se ei enää näe isää ollenkaan?? En pysty ajattelemaan koko asiaa ilman että itken, niin mitä pitäisi sanoa tyttärelleni joka rakastaa isäänsä niin paljon?
En ymmärrä miksi tunnen syyllisyyttä tästä asiasta, ihan kuin olisin tehnyt väärin kun ilmiannoin exäni poliiseille...
Onko ketään kenellä olisi samanlainen tilanne? Tai muita kenen lapsen isä on "kadonnut" yht äkkiä lapsen elämästä? Miten olette selittänyt asian pienelle lapselle?
Tyttäreni on siis vasta 1v. eikä juuri ymmärrä vielä miksi isi ei enää tule käymään, mutta ainakun ovikello soi, hän juoksee ovelle ja on pettynyt kun ei ole isi... ja mun sydän särkyy kun näen lapseni niin toivottomana.
Haluaisin siis nyt jo jollain tavalla kertoa lapselleni ettei isi enää tule käymään..en vaan tiedä miten.
Otin yhteyttä oikeusaputoimistoon mistä mua neuvottiin hankkimaan lähestymiskielto, ajan sain ensi keskiviikoksi.
Maanantaina minulla on poliisi kuulustelu, koska exäni tunkeutui asuntooni muutama kuukausi sitten ja pahoipiteli minut...mikä ei ollut ensimmäinen kerta.
En halua että mies on missään tekemisissä minun tai tyttäremme kanssa enää, mikä on tietenkin oikea päätös... mutta miksi musta silti tuntuu niin paskalta, ja ihan kuin olisin ottamassa lapseltani isää pois?
Exäni on pahoinpidellyt mua niin monta kertaa ja myös tehnyt muita pikku rikoksia, ja ilmeisesti siis myy huumeita, joten joutuu todennäköisesti (toivottavasti) vankilaan. Mitä mä kerron lapselleni, kun se ei enää näe isää ollenkaan?? En pysty ajattelemaan koko asiaa ilman että itken, niin mitä pitäisi sanoa tyttärelleni joka rakastaa isäänsä niin paljon?
En ymmärrä miksi tunnen syyllisyyttä tästä asiasta, ihan kuin olisin tehnyt väärin kun ilmiannoin exäni poliiseille...
Onko ketään kenellä olisi samanlainen tilanne? Tai muita kenen lapsen isä on "kadonnut" yht äkkiä lapsen elämästä? Miten olette selittänyt asian pienelle lapselle?
Tyttäreni on siis vasta 1v. eikä juuri ymmärrä vielä miksi isi ei enää tule käymään, mutta ainakun ovikello soi, hän juoksee ovelle ja on pettynyt kun ei ole isi... ja mun sydän särkyy kun näen lapseni niin toivottomana.
Haluaisin siis nyt jo jollain tavalla kertoa lapselleni ettei isi enää tule käymään..en vaan tiedä miten.