Tässä ennakkotapaus:
"ASIAN KÄSITTELY ULOSOTTOVIRASTOSSA
Ulosottovirasto oli ulosmitannut A:n pankkitilillä olleita rahavaroja. Rahavarat olivat muodostuneet riidattomasti säästöön jääneistä A:lle maksetuista kansaneläke-, takuueläke- ja asumistukivaroista. A:lle oli niinikään riidattomasti jätetty rahavaroista ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisena erottamisetuna suojaosuus puolitoistakertaisena.
ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
A valitti ulosottoviraston päätöksestä ja vaati ulosmittauksen kumoamista. A:n mukaan varat olivat kokonaisuudessaan ulosmittauskiellossa.
Käräjäoikeus hylkäsi valituksen ja pysytti ulosmittauksen voimassa.
Käräjäoikeus perusteli ratkaisunsa seuraavasti:
Asiassa oli riidatonta, että A:n pankkitilillä olleet varat olivat hänelle maksetuista kansaneläkkeestä, takuueläkkeestä ja asumistuesta kertynyttä säästöä.
Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1-kohdan mukaan ulosmitata ei saa avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarpeeseen.
Kansaneläke on kansaneläkelain 111 §:n, takuueläke takuueläkkeestä annetun lain 35 § 1 momentin ja asumistuki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 56 § 1 momentin nojalla tällaisia kokonaan ulosmittauksen ulkopuolelle jätettäviä etuuksia
Ulosottokaaren 4 luvun 20 §:n mukaan 19 §:n 1 momentin 1-kohdassa mainittu ulosmittauskielto on voimassa kaksi vuotta varojen haltuun saamisesta edellyttäen, että velallinen on pitänyt varat erillään tai voi esittää niitä koskevan kirjanpidon tai muun vastaavan selvityksen. Toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto koskee jäljellä olevaa maksukautta.
Lainvalmistelutöiden (HE 13/2005) mukaan toistuvaissuorituksen, esimerkiksi asumistuen, jo maksetusta erästä ei saisi ulosmitata sitä osaa, joka koskee jäljellä olevaa maksukautta. Säästöön jääneet maksuerät tai niiden osat sen sijaan saataisiin ulosmitata siltä osin kuin niitä ei koske 21 § 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu erottamisetu.
Erottamisetua koskevan ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6-kohdan mukaan ulosmittauksesta tulee erottaa velallisen rahavaroista tai muusta vastaavasta omaisuudesta saman luvun 48 §:ssä tarkoitetun suojaosuuden määrä puolitoistakertaisena kuukauden ajaksi, jollei velallisella ole muuta vastaavaa tuloa.
Kansaneläkkeestä, takuueläkkeestä ja asumistuesta toistuvaissuorituksina säästöön jäänyt osuus voidaan siten ulosmitata niiden seuraavan maksupäivän jälkeen.
Asiassa oli riidatonta, että A:n pankkitilillä olevista varoista oli jätetty ulosmittaamatta edellä selostetun lainsäännöksen mukainen suojaosuus.
Ulosmittaus oli näin ollen toimitettu ulosottokaaren säännösten mukaisesti.
ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA
Valitus
A valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaati, että käräjäoikeuden päätös ja ulosottoviraston tekemä pankkitilillä olleiden rahavarojen ulosmittaus kumotaan ja ulosmitatut varat palautetaan hänelle.
A lausui, että pankkitilillä olleet rahat olivat kansaneläkkeestä, takuueläkkeestä ja asumistuesta kertynyttä säästöä. Näitä eläkkeitä ja tukia ei saanut niitä koskevien erityislakien nojalla ulosmitata, eikä ulosottokaaren 4 luvun 20 §:n yleissäännös koskenut niitä.
ULOSOTTOVIRASTON LAUSUMA
Ulosottovirasto totesi lausumassaan, että velalliselle maksettu kansaneläke, takuueläke ja asumistuki olivat ulosmittauskiellon alaista omaisuutta tietyn määräajan.
Ulosottokaaren 4 luvun 20 §:n mukaan ulosmittauskiellot olivat voimassa lähtökohtaisesti kaksi vuotta. Määräaika ei kuitenkaan ollut voimassa silloin, kun kyse oli toistuvaissuorituksista. Silloin ulosmittauskielto oli voimassa vain jäljellä olevan maksukauden. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 13/2005) oli nimenomaan todettu, että säästöön jääneet ulosmittauskiellon alaiset maksuerät (esimerkkinä maksetut asumistuet) saatiin ulosmitata siltä osin kun niitä ei koskenut ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n mukainen erottamisetu. Sama koski muitakin ulosmittauskiellon alaisia toistuvia maksueriä kuten kansaneläkkeitä.
Velalliselle maksetut asumistuet olivat ulosmittauskiellon piirissä vain siltä osin kuin maksukautta oli jäljellä. Ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan velallisen rahavaroista oli jätettävä velalliselle aina suojaosuus puolitoista kertaisena. Tässä tapauksessa velallisen suojaosuus puolitoistakertaisena oli 940,50 euroa, ja se oli jätetty hänen pankkitililleen ulosmittauksen jälkeen.
Ulosottoviraston mukaan kertynyt säästö oli ulosmittauskelpoista omaisuutta sen jälkeen, kun ulosmittauksessa oli otettu huomioon maksukautta ja erottamisetua koskevat rajoitukset.
Ulosottokaari oli ulosmittausmenettelyä koskeva erityislaki, jota oli noudatettava ulosottomenettelyssä. Ulosottokaaressa oli otettu huomioon kansaneläkkeiden ja asumistukien erityisasema, mutta ulosottokaaressa oli myös erityissäännös siitä, milloin ulosmittauskielto päättyi.
HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Asiassa on hovioikeudessa riitaiselta osin kysymys siitä, ovatko kansaneläkelakiin, lakiin takuueläkkeestä ja lakiin eläkkeensaajan asumistuesta sisältyvät ulosmittauskiellot siten ehdottomia, että kyseisiä etuuksia ei saa missään tilanteessa ulosmitata, vai koskeeko niitä ulosottokaaren 4 luvun 20 §:n säännös toistuvaissuoritusten ulosmittauskiellon ajallisesta rajoittamisesta.
Ulosottokaarta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 13/2005) todetaan 4 luvun 20 §:n perusteluissa: "Pykälässä säädettäisiin lisäksi, että toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto koskee jäljellä olevaa maksukautta. Toistuvaissuorituksen, esimerkiksi asumistuen, tulevia maksueriä ei saisi ulosmitata eikä myöskään jo maksetuista eristä sitä osaa, joka koskee jäljellä olevaa maksukautta. Säästöön jääneet maksuerät tai niiden osat sen sijaan saataisiin ulosmitata siltä osin kuin niitä ei koske ehdotetun 21 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu erottamisetu".
Teoksessa Linna-Leppänen: Ulosmittaus ja myynti (2007) todetaan sivulla 63: "Kun kyseessä on toistuvaissuoritus, ulosmittauskielto koskee vain jäljellä olevaa maksukautta. Siten, jos velallinen esimerkiksi saa kuukausittain asumistukea, velalliselle jo maksetut asumistukivarat ovat ulosmittauskiellon piirissä
vain siltä osin kuin maksukautta on jäljellä. Toisin sanoen, jos kuukauden asumistuki olisi esimerkiksi 200 euroa, kuukauden puolivälissä ulosmittauskielto koskisi vielä 100 euroa. Mahdollisesti säästöön jääneet maksuerät tai niiden osat sen sijaan saadaan ulosmitata - siltä osin kuin ne eivät ole erottamisedun piirissä".
Näillä lisäperusteilla hovioikeus toteaa kuten käräjäoikeuskin, että ulosmittaus on toimitettu ulosottokaaren säännösten mukaan.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet
hovioikeudenneuvos Tapio Kamppinen, joka on myös esitellyt asian
hovioikeudenneuvos Esko Arponen
hovioikeudenneuvos Kaarina Ollikainen
LAINVOIMAISUUSTIEDOT
Lainvoimainen."
http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/rovaniemenhovioikeus/fi/index/hovioikeusratkaisut/hovioikeusratkaisut/1346792400056.html
