Lapsen kehitys 07.06.2024

Remuamisleikit kehittävät monia taitoja ja vahvistavat tunteiden säätelyä – näin ne toimivat

Rauhalliset leikit vaikuttavat usein aikuisen silmään kehittävämmiltä kuin fyysiset mittelöt, joissa on kuitenkin etunsa.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Kaikenlainen painiminen, nujuaminen ja reuhtominen ovat lasten leikeissä aikuisten näkökulmasta usein riskialtista toimintaa. Vanhempia saattaa pelottaa, että leikit äityvät liian aggressiivisiksi tai kivuliaiksi.

Remuamisleikeissä on kuitenkin paljon hyvää ja kehittävää lasten kannalta. Tätä mieltä on kasvatuksen asiantuntija Tiia Trogen, joka esittelee teoksessaan Leiki kanssani – leikillisyys vanhemmuuden tukena (Kirjapaja, 2024) erilaisiin tilanteisiin sopivia leikkejä ja niiden merkitystä lapselle.

Kirjassa todetaan, että remuamisleikit vahvistavat lihaksia, parantavat motorisia taitoja, liikkuvuutta sekä koordinaatiota. Ne myös edistävät sosiaalisia taitoja ja vähentävät aggressiivisuutta, koska niistä on apua tunteiden säätelyssä ja purkamisessa. Lapsi pääsee säätelemään valtaa ja voimaa. Hänen on huomioitava muut leikkiin osallistujat.

Leikkien on kuitenkin oltava vapaaehtoisia ja niistä on päästävä pois silloin, kun lapsi sitä haluaa.

Trogenin mukaan remuamisleikit ovat hyviä etenkin niin, että myös aikuinen osallistuu niihin. Lasten annetaan välillä päästä niin sanotusti niskan päälle ja lopulta voittaa, mutta aikuinen voi antaa hyvän vastuksen. Kun aikuinen osallistuu leikkiin, hän voi samalla säädellä sitä, että leikki on kaikille lapsille mukavaa.

Remuamisleikillä voi myös ratkoa ongelmatilanteita, kun lasta harmittaa tai siirtymätilanteet eivät suju. Niissä leikkijöiden välejä vahvistaa myös kosketus ja hassuttelu.

Kolme esimerkkiä remuamisleikistä

Trogenin teoksessa esitellään kolme erilaista remuamisleikkiä. Niitä voi myös keksiä itse.

  • Villasukkahippa. Leikissä yritetään saada vastustajalta villasukat pois ennen kuin vastustaja saa ne itseltään pois. Leikkialueen on hyvä olla rajattu. Leikkiin voi sopia sääntöjä: ei saa purra, satuttaa eikä kutittaa.
  • Ihmistyyny. Yksi on nukkuja ja muut nukahtamiseen liittyviä esineitä. Nukkuja asettelee toiset tyynyiksi, peitoiksi, yöpöydäksi ja yövaloksi jne. Sitten hän käy nukkumaan ja ihmettelee, miksi tyyny hötkyy ja peitto nauraa.
  • Solmun veto. Vaatii vähintään kolme leikkijää. Yksi on avaaja ja irtivetäjä. Muut leikkijät tekevät solmun ottaen kiinni toisistaan. Jos lapset ovat solmun osia ja aikuinen avaaja, voivat lapset yrittää pitää kaikin voimin kiinni toisistaan. Avattuja kohtia ei saa kuitenkaan enää uudestaan sulkea. Leikki loppuu, kun koko solmu on avattu.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X