Kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ikäinen tykkää leikkiä ryhmässä – höpöttely voi olla taukoamatonta
3,5-vuotias lapsi on mielikuvituksellinen ja toimelias. Mielikuvituksesta on hänelle sekä hyötyä että haittaa
Ei ole tyypillistä 3,5-vuotiasta lasta, mutta usein kyseiseen ikään liittyy uteliaisuutta oppia uusia asioita. Lapsen perustoimet, kuten pukeminen tai syöminen, sujuvat jo rutiininomaisesti samalla, kun hänellä on jo kiire kysymään näkemistään asioista tai jatkamaan kesken jääneitä leikkejä.
Kolme- ja puolivuotiaan taidot | Motoriset taidot automatisoituvat
Motorinen kehitys on lapsuudessa kaikkein nopeinta. Siihen vaikuttavat sekä lapsen perimä että ympäristön vaikutukset.
Kolme- ja puolivuotiaana lapsen motoriikassa ja hienomotoriikassa tapahtuukin huomattavaa kehitystä. Lapsen motoriset perustaidot alkavat automatisoitua kolmen ikävuoden jälkeen, mikä johtaa suoritusten parantumiseen ja esimerkiksi perusliikuntataitojen yhdistämiseen vähitellen 3,5-vuotiaana.
Motorinen kehitys ja liikkuminen ovat olennaisia asioita lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Lapset saavat liikkumisen kautta mahdollisuuden oppia uusia taitoja. Kolme- ja puolivuotiaan lapsen taidot esimerkiksi hyppyjen tai heittojen suhteen alkavat hioutua harjoittelusta hyviksi suorituksiksi.
Pärjääminen liikunnallisissa asioissa tai uusissa tehtävissä voi jännittää 3,5-vuotiasta, mutta kehut ja huomio rohkaisevat harjoittelemaan ja yrittämään uudelleen. Liikkeiden automatisoituminen vaatiikin paljon ohjausta, kokemusta ja harjoittelua. Liikunta on väylä tapa taitojen kehittämiseen.
Kolmen vuoden ja kuuden kuukauden iässä lapsi osaa heittää palloa, mutta ei vielä esimerkiksi tähdätä. Lapsi ei myöskään hahmota vielä hyvin toisten liikkeitä, mikä voi aiheuttaa yhteentörmäyksiä ryhmätilanteissa tai leikkipaikoilla.
Lapsen motorisen kehityksen parantuminen voi näkyä nyt myös aiempaa parempana kynä- tai haarukkaotteena, ruoan paloittelun osaamisena ja esimerkiksi myös pitkien sukkien sujuvana pukemisena. Paljon riippuu kuitenkin edelleen lapsen viitseliäisyydestä yrittää ja tehdä asioita itse. Vitkastelu on tässä iässä hyvin tavallista – varsinkin asioissa tai siirtymissä, joista lapsi ei ole innoissaan.
Lue myös: 3-vuotias on ylpeä taidoistaan ja rohkaistuu kehuista ja huomiosta
Sosiaalinen kehitys | Leikistä tulee enemmän yhteistä
Lapsen motorinen kehitys on pohjana myös sosiaaliselle kehitykselle. Kolmen vuoden ja kuuden kuukauden iässä leikit muuttuvat yhä enemmän rinnakaisleikeistä yhteisleikeiksi, ja lapsen empatia ja moraali paranevat.
3,5-vuotiaan empatiakyky, eli kyky ymmärtää muiden tunteita ja eläytyä niihin, kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Empatia on välttämätöntä vuorovaikutustilanteiden sujuvuuden kannalta. Sosiaalinen kehitys kattaakin paljon vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mistä jaetut leikit ja pienryhmätoiminta ovat erinomaisia esimerkkejä.
Kolme- ja puolivuotiaana leikki kehittyy limittäisten vaiheiden kautta rinnakkaisesta yhteiseksi. Tätä johdattaa esimerkiksi hiljalleen kehittyvä moraalikäsitys, eli lapsen kyky määritellä oikean ja väärän ero. Tässä iässä, tai viimeistään neljävuotiaana, lapsi alkaa ottaa jo herkästi kantaa siihen, mikä on hänen mielestään oikeudenmukaista.
Yhteisleikin lisääntyminen tuo kuitenkin ymmärrettävästi mukanaan myös konflikteja. On muistettava, että 3,5-vuotiaan keskittyminen ja tunteiden säätely on vielä vaillinaista. Aikuisen tukea ja ohjausta tarvitaan siksi edelleen paljon ryhmässä toimiessa.
Mitä paremmin aikuinen ymmärtää lasten pyrkimykset, sitä paremmin hän voi olla avuksi kolme- ja puolivuotiaiden yhteisleikissä. Riitatilanteissakin on kuitenkin jotain hyvää, sillä ne esimerkiksi kehittävät lasten ratkaisutaitoja sosiaalisissa suhteissa.
Kolmevuotiaan pelot | Mielikuvituksesta on lapselle sekä hyötyä että haittaa
Kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ikäisen lapsen ja hänen lähipiirinsä elämää värittää lapsen vilkas mielikuvitus. Lapsi voi keksiä asioita ja tarinoita päästään hyvässä mutta myös pahassa; mielikuvitus voi nimittäin aiheuttaa lapselle erilaisia suuriakin pelkoja.
Painajaiset ovat tyypillisiä 3–4-vuotiaille lapsille. Ne voivat kertoa myös lasta mietityttävästä huolesta tai stressistä, mutta lapsi voi nähdä painajaisia ihan omista mielikuvituksistaankin. Lapsi osaa nimittäin nyt pelätä mielikuvituksensa tuotteita, kuten mörköjä.
Mielikuvituksesta on kuitenkin pääosin paljon hyötyä. Kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ikäisten mielikuvitusleikit kehittyvät entisestään ja muuttuvat jatkuvasti moniulotteisemmiksi, kun vielä alle kolmevuotiaina leikit olivat lyhytkestoisia.
Merkki terveestä mielikuvituksesta voi olla myös se, että sanojen taivuttamista vielä opetteleva 3,5-vuotias taivuttaa niitä välillä mitä erilaisimmilla tavoilla. Tämä kertoo nimittäin lapsen luovasta päättelykyvystä, kun hän ei ainoastaan toista kuulemaansa vaan käyttää sanavarastoaan jatkuvasti enemmän ja eri tavoilla.
Käsityskyky laajentuu | 3,5-vuotias haluaa tietää asioiden syy-seuraussuhteita
Kolme- ja puolivuotiaan lapsen elämää ohjaa myös vahvasti kyselyikä. On meneillään puheen kulta-aika, jolloin sanavarasto kasvaa vauhdilla ja ymmärrys monesta asiasta kehittyy. Maailma ja eri ilmiöt ympärillä alkavat kiinnostaa yhä enemmän.
3,5-vuotiaan lapsen on tyypillistä kysellä paljon. Erityisesti lasta kiinnostavat asioiden syy-seuraussuhteet, minkä takia aikuisen silmissä yksinkertaisistakin kysymyksistä voi seurata monia jatkokysymyksiä; miksi, miksi, miksi?
Lapsen kyselyihin olisi hyvä pyrkiä vastaamaan mahdollisimman yksinkertaisesti juuri siihen, mitä hän kysyy, ilman vaikeita selostuksia. Kyselyikä voi haastaa vanhemman hermoja, kun lapsi haluaa aikuisilta paljon ja perusteellisia vastauksia ja perusteluja kysymyksiinsä. Nukkumaanmenoaikana tai kiireessä lapselle voi kertoa, että nyt ei ole hyvä aika keskustelulle, mutta sitä voidaan jatkaa taas paremmalla ajalla.
Lähteet: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 3-5-vuotiaiden lasten motoristen perustaitojen kehitys, 1–3-vuotiaiden lasten leikki, Sydänliitto
Jaa oma kokemuksesi