Jaanan 9-vuotiaan tyttären kännykkä piippasi taukoamatta – syy tuli äidille järkytyksenä: ”Luulin, että olin selvillä lapseni puhelimen käytöstä”
Jaana ei ollut kuullutkaan WhatsAppin kanavista ennen kuin selvisi, että hänen tyttärensä oli kuvannut itseään ja perheen kotia kaikkien nähtäville.
Elokuisena aamuna Jaana heräsi lapsensa puhelimen piipitykseen. Ilmoitusääniä kilahteli kännykkään yksi toisensa jälkeen.
– Ihmettelin, että mitä nyt tapahtuu. Menin katsomaan, ja WhatsAppin sovelluskuvakkeessa oli tyyliin 900 ilmoitusta.
Jaana tiesi tyttärensä puhelimen PIN-koodin. Huolestuneena hän avasi sovelluksen nähdäkseen, mistä oli kysymys.
Kun tyttärelle oli hankittu puhelin pari vuotta sitten, perheessä oli laadittu tarkat säännöt kännykän käytölle. Sosiaalisen median tilejä ei saanut olla. Puhelimeen oli ladattu vain WhatsApp, jotta lapsi pystyisi viestittelemään lähipiirin ja kavereiden kanssa.
Sitten Jaanalle selvisi karulla tavalla, että WhatsApp on nykyään enemmän kuin viestisovellus.
Jaana esiintyy artikkelissa pelkällä etunimellään tyttärensä yksityisyyden suojaamiseksi. Molempien henkilöllisyys on Kaksplussan tiedossa.
Ikävä yllätys
Jaana löysi WhatsAppin alareunasta Päivitykset-välilehden, josta avautui näkymä tyttären seuraamiin ja ylläpitämiin kanaviin. Yhdeksänvuotias tytär oli luonut kymmenkunta kanavaa ja hän seurasi sitäkin useampia.
Jaana järkyttyi näkemästään. Huoli ja suuttumus vyöryivät päälle.
– Tivasin tyttäreltäni heti, mistä on kyse. Aika kovaäänisestikin tuli otettua asia esille, Jaana myöntää.
Jaana pyysi lastaan selittämään tarkemmin, miten kanavat toimivat. Formaatti oli Jaanalle täysin tuntematon, joten hän etsi tietoa myös netistä. Kauhukseen hän sai selville, että kanavat ovat julkisia ja että kuka tahansa pystyy seuraamaan niitä.
Jaanan tytär oli julkaissut kanavissaan niin sanottuja preppyjä eli videoita, joissa näytetään valmistautumista esimerkiksi kouluunlähtöön. Videoilla tytär muun muassa pakkasi koulureppuaan tai teki lähtöä harrastuksiinsa, kuten yleisurheilutreeneihin tai viulutunnille. Hän oli myös julkaissut itsestään meikkausvideoita.
– Onneksi hän oli ymmärtänyt laittaa kuviin naamansa päälle kukkatarran tai vastaavan. Hänellä oli kuitenkin kaverinsa kanssa yhteinen kanava, jossa he yhteistuumin julkaisivat videoita, eikä niissä ollut naamoja peitetty.
Osassa kuvista ja videoista näkyi perheen koti. Julkaisutahti oli ollut lähes päivittäistä loppukeväästä asti.
Kanavat etenkin nuorten suosiossa
WhatsApp lanseerasi Kanavat-ominaisuuden kesällä 2023. Someturvan asiantuntija ja sosiaalipsykologi Maija Komonen toteaa, että kanavista on tullut hiljalleen suosittuja etenkin lasten ja nuorten keskuudessa.
Someturva on asiantuntijayritys, joka tarjoaa apua sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään. Komonen ei ota kantaa Jaanan perheen tapaukseen, vaan kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
Komonen muistuttaa, että usein pelkäksi viestipalveluksi mielletty WhatsApp on sosiaalisen median alusta siinä missä muutkin.
– Monelle vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, että kanava on jo omalla lapsella käytössä, vaikkei kotona olisi puhuttu mitään WhatsApp-kanavista.
Komonen vahvistaa, että WhatsAppin kanavat ovat täysin julkisia. Kuka tahansa pystyy seuraamaan kanavilla luotua sisältöä. Komosen mukaan on tavallista, että kanavalinkkiä myös jaetaan yksityisissä chat-ketjuissa ja keskusteluryhmissä.
Ensivilkaisulta WhatsApp-kanava muistuttaa normaalia chat-kenttää, mutta viestintä on pitkälti yksisuuntaista. Kanavan seuraajat eivät pysty kommentoimaan julkaisuja, mutta he voivat reagoida niihin emojein tai ottaa osaa äänestyksiin.
Jaanan tyttären puhelimeen tulleet ilmoitusäänet olivat merkkejä juuri tällaisesta toiminnasta. Kullakin kanavalla oli noin parikymmentä seuraajaa.
Lapsen on vaikeaa ymmärtää vaaroja
Kun tytär jäi Jaanalle kiinni WhatsApp-kanavista, lapsen ensireaktio oli paniikki. Jaana arvelee, että hänen oma tunnekuohunsa aiheutti tyttäressä pelon, että nyt on tapahtunut jotain todella kauheaa ja väärää.
Aiheesta kehkeytyi riita, ja Jaana takavarikoi puhelimen. Kaikista ikävin löytö oli se, että tytär oli kirjoittanut puhelinnumeronsa näkyviin joidenkin kanavien kuvaustekstiin. Vastaavasti hän oli tallentanut omiin yhteystietoihinsa tuntemattomien lasten numeroita.
Viestiketjujen puolelta Jaana huomasi, että tytär ja tuntemattomat lapset olivat viestitelleet keskenään.
– Eniten minua huoletti se, että kuka tahansa aikuinen voi tekeytyä lapseksi ja olla yhteydessä. Hyväksikäyttäjä voi aloittaa keskustelun ihan harmittomasti, mutta edetä siitä sitten pidemmälle.
Jaana kävi läpi kaikki viestiketjut ja sai vaikutelman, että keskustelukumppanit todella olivat lapsia. Silti hän päätti, että tyttären yhteydenpito tuntemattomiin loppuu. Hän huolehti, että tytär poisti vieraat numerot osoitekirjastaan.
Sosiaalipsykologi Maija Komonen Someturvalta toteaa, lapsen hyvinvointi on vanhemman vastuulla myös sosiaalisessa mediassa. Jos vanhempi epäilee netissä tapahtuneen jotain arveluttavaa tai vaarallista, asiaan on perusteltua puuttua.
Komonen sanoo, että lapsen on vaikeaa hahmottaa sosiaalisen median arvaamattomuutta. Lapsi tarvitsee vanhemman tukea ja ohjeistusta asiassa.
– Varsinkin mitä nuoremmasta lapsesta puhutaan, sitä tarkemmin on syytä käyttää sovelluksia yhdessä aikuisen kanssa tai ainakin tutustua niihin yhdessä.
Komosen mukaan lapselle on myös hyvä selittää ikätasoisesti, mitä ikäviä asioita sosiaalisessa mediassa voi tapahtua. Lapselle voi kertoa, että netissä on mahdollista nähdä pelottavia asioita, saada yhteydenottoja tuntemattomilta tai joutua kiusaamisen kohteeksi.
Näin myös Jaana teki selittäessään lapselleen, miksi WhatsApp-kanavat saivat hänet suunniltaan. Hän muun muassa kertoi, että kasvokuvia voidaan väärentää alastonkuviksi tai juttukumppani ei välttämättä ole sitä, mitä väittää olevansa.
Säännöt täytyy perustella
Tunteiden tasaannuttua Jaana kävi tyttärensä kanssa uudelleen läpi, mitä kännykällä sopii tehdä ja mitä ei. Jaana antoi tyttärelleen luvan säilyttää yhden oman kanavan sillä ehdolla, että julkaisuissa ei näy kasvoja, perheen kotia tai muita tunnistettavia elementtejä.
Tytär sai myös jäädä seuraamaan muiden ylläpitämiä kanavia, jotka Jaana arvioi hänelle sopiviksi. Listalle jäi esimerkiksi hevosiin liittyvä kanava.
– Loppujen lopuksi kävi niin, että lapsi oli itsekin ihan tyytyväinen, että tähän asiaan puututtiin ja sieltä poistettiin kanavia. Niitä oli kertynyt jo ihan liikaa.
Jaana kertoo oppineensa selkkauksesta sen, että lapsen kännykän käyttöä on valvottava jatkuvasti.
– Luulin, että olin selvillä lapseni puhelimen käytöstä, mutta kesälomalla rutiinien muututtua valvonta oli jäänyt vähemmälle. Kyllähän sitä itseään soimasi, että pääsi kesällä lepsuilemaan.
Sosiaalipsykologi Maija Komonen ei syyllistäisi vanhempia liiaksi lasten harha-askelista sosiaalisessa mediassa. Hän muistuttaa, että lapset ja nuoret toimivat usein hetken mielijohteesta, vaikka sovellusten käytöstä olisi kotona sovittu muuta.
– Nolon tai kyseenalaisen sisällön lataaminen nettiin on varsin yleistä. Jos esimerkiksi kaverit tekevät sisältöjä ja jakavat niitä, itsekin saattaa tehdä samoin.
Komosen mukaan avainroolissa ovat kuitenkin jatkuva keskustelu ja sen perusteleminen, miksi vanhempi valvoo sosiaalisen median käyttöä. Lapselta on hyvä kysellä päivittäin, mitä somessa on tänään tapahtunut ja keiden kanssa siellä on jutellut. Sometilit on syytä asettaa yksityisiksi alustoilla, joissa se on mahdollista.
– On tärkeää avata lapselle, että kyse ei ole siitä, että vanhempi haluaisi vain kieltää kaiken kivan vaan someen liittyy riskejä, joita ei välttämättä tule heti ajatelleeksi.
Lapsen sosiaalisen median käytöstä kannattaa Komosen mukaan olla myös sikäli kiinnostunut, että aiheesta avoimesti keskusteleminen lisää luottamusta lapsen ja aikuisen välillä.
Hyvä keskusteluyhteys osoittautuu erityisen arvokkaaksi, jos sosiaalisessa mediassa tapahtuu jotain ikävää. Kun lapsi luottaa vanhemman tukeen, hän todennäköisemmin kääntyy tämän puoleen asian ratkaisemisessa.
Jaa oma kokemuksesi