Lusikkatesti jännittää nuoria turhaan – Asiantuntija: ”En tiedä, miten lusikka liittyisi kivesten tutkimiseen”
Puheet koululääkärin pojille tekemästä lusikkatestistä aiheuttavat edelleen nuorten keskuudessa huolta. Selvitimme, onko lusikkatesti oikeasti käytössä.
Lusikkatesti elää nuorten puheissa kuten aiempinakin vuosikymmeninä. Tarinoiden mukaan koululääkäri tutkii oppilaan kivekset laittamalla lusikan niiden alle. Osassa jutuista lusikan korostetaan olevan erittäin kylmä, suoraan pakastimesta otettu.
Selvitimme, tehdäänkö lusikkatesti todella kouluterveydenhuollontarkastuksessa vai onko se täyttä urbaanilegendaa.
Haastattelimme THL:n kouluterveydenhuollon ohjauksesta vastaavaa ylilääkäriä Marke Hietanen-Peltolaa, jolla itsellään on koululääkäritausta.
Lusikkatestiä ei kivesten tutkimiseen tarvita
Lusikkatesti-termin historia ei ole Hietanen-Peltolalle selvillä, mutta lusikan mainitseminen ihmetyttää häntä.
– En tiedä, miten lusikka liittyisi kivesten tutkimiseen koululääkärin vastaanotolla. Oman urani aikana kivekset on aina tutkittu käsin. En ole kuullut vanhemmiltakaan kollegoilta, että tutkimukseen olisi koskaan käytetty lusikkaa.
Kivekset tarkistetaan jo neuvolassa, mutta myös ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan koululääkärin tarkistuksissa. Tutkimus on täysin kivuton.
– Toimenpide on hyvin nopea ja yksinkertainen, mutta ymmärrettävästi siihen liittyy lapsilla ja nuorilla jännitystä.
Lääkäri tarkistaa, että kivekset ovat sijaitsevat siten, kuten niiden kuuluu ja vaikuttavat muutenkin terveiltä.
Jos pojan puberteetti viipyy ja pituuskasvu on heikkoa, kertoo kivesten tilanne lääkärille lapsen kehityksestä hyvin olennaisia asioita, jotka vaikuttavat lääketieteellisen avun löytymiseen.
Lue myös: Laskeutumaton kives tulisi tunnistaa ja operoida ajoissa – mistä on kyse?
Tutkimusta ei tehdä kenellekään väkisin
Hietanen-Peltola toteaa, että pieni jännitys kivesten tutkimukseen liittyen on täysin terve merkki.
– Lapset ja nuoret ymmärtävät tilanteen olevan poikkeuksellinen ja arkaluontoinen. Kuka tahansa ei saa heille sellaista tehdä. Se kertoo mielestäni heidän hyvistä turvataidoistaan.
Jännitystä ja kuhinaa lasten sekä nuorten keskuudessa lisännee sekin, että ylempiluokkalaiset kertovat pienemmille, mitä on luvassa. Kivesten tutkimisesta saatetaankin puhua nuoremmille ”lusikkatestinä” ajattelematta asiaa sen kummemmin.
Hietanen-Peltola korostaa, että tutkimusta ei kenellekään tehdä väkisin, vaan lääkäri sopii tutkimuksen tekemisestä oppilaan kanssa sen jälkeen, kun on kertonut, miksi tutkimus tehdään. Lapsi saa myös päättää siitä, onko huoltaja tai terveydenhoitaja huoneessa tutkimuksen aikana.
Oppilaiden on tärkeä tietää, mitä terveystarkastuksessa tulee tapahtumaan. THL on suositellut, että terveydenhoitaja käy luokassa etukäteen kertomassa, mitä kaikkea lääkärintarkastuksessa jutellaan ja tutkitaan.
Kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin luokilla 1., 5. ja 8. kutsutaan mukaan myös huoltaja, joka hänkin voi lieventää jännitystä juttelemalla asiasta lapsen kanssa etukäteen. Sen lapselle voi ainakin kertoa, että niin sanottu lusikkatesti on vain huhu, vaikka kivekset tutkimuksessa tarkastetaankin.
Jaa oma kokemuksesi