Laskeutumaton kives tulisi tunnistaa ja operoida ajoissa – mistä on kyse?
Kivesten laskeutumista seurataan syntymästä asti. Varhainen reagoiminen vähentää mahdollisia riskejä.
Poikasikiön kivekset muodostuvat vatsaontelon sisällä ja laskeutuvat normaalisti nivuskanavia pitkin kivespussiin jo ennen syntymää. Suomalaisessa tutkimuksessa laskeutumaton kives havaittiin vastasyntyneenä 2–3 prosentilla tarkoittaen, että toinen tai molemmat kivekset eivät ole laskeutuneet kivespussin pohjalle.
Kun leikki-ikäisellä lapsella kives ei ole kivespussissa on yleensä kyse ”hyppivästä kiveksestä”. Tällaiset kivekset sijaitsevat ajoittain kivespussissa ja laskeutuvatkin tyypillisesti kivespussiin ennen murrosikää. Pieni osa ”hyppivistä kiveksistä” saattaa vetäytyä pysyvästi ylös, jolloin hoito on tarpeen.
Imeväisiässä termeillä laskeutumaton kives ja piilokives tarkoitetaan yleensä samaa asiaa.
Laskeutumaton kives havaitaan yleensä jo synnytyslaitoksella
Yleensä laskeutumaton kives havaitaan jo synnytyslaitoksella, mutta tilanne voi myös muuttua. HUSin Lasten urologian osastonylilääkärin, professori Seppo Taskisen mukaan noin puolet laskeutumattomista kiveksistä laskeutuu ensimmäisten elinkuukausien aikana.
– Yleensä jo synnytyslaitoksella havaitaan, jos kives ei ole kivespussissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten vastasyntyneen hoidolla ei siksi ole välitöntä tarvetta, Taskinen kuvailee.
Taskisen mukaan myös jo aiemmin kerran laskeutunut kives saattaa nousta kasvun myötä ylös itsestään.
Reilu kolmasosa laskeutumattoman kiveksen leikkauksista kohdistuukin alkujaan laskeutuneisiin mutta myöhemmin ylös nousseisiin kiveksiin. Kivesten laskeutumista seurataan neuvolassa ainakin neuvolalääkärin käynneillä.
Laskeutumaton kives operoidaan yleensä jo vauvavuonna
Kivesten tehtävänä on karkeasti ottaen tuottaa miessukupuolihormonia, eli testosteronia sekä siittiöitä. Jos kives jää vatsaonteloon tai nivuskanavaan, se ei kehity kunnolla eikä tuota aikanaan siittiöitä.
– Kiveksen sijainti eikä niin ikään leikkaushoitokaan vaikuta testosteronia tuottaviin soluihin tai testosteronin eritykseen. Laskeutumattomassa kiveksessä siittiöitä tuottavien solujen varhainen kypsyminen kuitenkin häiriintyy. Jos kives on pitkään poissa paikaltaan, alkavat nämä solut kadota kiveksestä pikkuhiljaa, Taskinen kertoo.
Nykyisten suositusten mukaan piilokives leikataan ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä kiveksen toiminnan turvaamiseksi.
– Tyypillisesti tehdään lähete lastenkirurgille, jos kives ei neljän kuukauden iässä ole laskeutunut. Kansainvälisten suositusten mukaan synnynnäisesti laskeutumaton kives olisi hyvä operoida alas jo 6–12 kuukauden iässä ja viimeistään ennen 18 kuukauden ikää. Myös Suomessa noudatetaan näitä suosituksia, Taskinen toteaa.
Taskisen mukaan juuri missään päin maailmaan suositukseen ei kuitenkaan päästä täysin. Suurimpina syinä viivästyksiin ovat leikkausjonot ja toisinaan lasten anestesiapalveluiden saatavuus. Taskisen mukaan Suomessa tilanne on kuitenkin varsin hyvä.
– Reilu yksi prosentti vauvoista päätyy laskeutumattoman kiveksen leikkaukseen tyypillisimmillään ensimmäisen ikävuoden kynnyksellä.
Laskeutumattomaan kivekseen liittyy hieman kohonnut kasvainriski
Laskeutumattoman kiveksen varhainen leikkaus näyttäisi muun muassa suojaavan sukusoluja vaurioitumasta tai jopa häviämästä. On myös viitettä siitä, että leikkaus pienentää lisääntynyttä kasvainriskiä jonkin verran.
– Laskeutumattomaan kivekseen liittyy hiukan kohonnut, noin kolmen prosentin kasvainriski. Normaalissa kiveksessä sama riski on noin 0,5 prosenttia, Taskinen sanoo.
Laskeutumaton kives voi vaikuttaa myös hedelmällisyysennusteeseen. Taskisen mukaan kuitenkin miehillä, joilla on ollut laskeutumaton kives vain toisella puolella, hedelmällisyysennuste on lähellä niitä, joilla molemmat kivekset ovat laskeutuneet. Sen sijaan ongelmia on herkemmin miehillä, joilla molemmat kivekset ovat olleet laskeutumattomia.
– Heidän kohdallaan varhainen leikkaus on erityisen tärkeä. Myös laskeutumattoman kiveksen sijainnilla on merkitystä. Mikäli kives on jäänyt kovin korkealle, kuten esimerkiksi vatsaonteloon, on sen kunto epävarmempi leikkauksesta huolimatta, Taskinen havainnollistaa.
Kiveksen hyppiminen on leikki-ikäisillä tavallinen ilmiö
Hyppivää kivestä, joka nousee aika ajoin pois kivespussista, seurataan tavallisten neuvola- ja koulutarkastusten yhteydessä. Ilmiö on varsin tavallinen leikki-ikäisillä, ja tilanne rauhoittuu yleensä kouluiässä. Hyppivä kives ei sinänsä tarvitse hoitoa, mutta pieni osa hyppivistä kiveksistä voi vetäytyä ylös pysyvästi, jolloin leikkaushoito on tarpeen.
Mikäli tavallisissa tarkastuksissa arvioidaan kiveksen tilannetta kovin poikkeavaksi, tehdään lähete lastenkirurgille. Useimmiten päädytään jatkamaan seurantaa neuvolassa, mutta mikäli kives on todella noussut ylös, järjestetään päiväkirurginen leikkaus.
– Laskeutunut kives saattaa nousta kasvun myötä myös uudestaan ylös ja silloin leikkaus tehdään luonnollisesti silloin, kun tilanne havaitaan. Yleensä uudestaan ylös noussut kives on kuitenkin paremmassa kunnossa kuin synnynnäisesti laskeutumaton kives, Taskinen toteaa.
Lähteet: Professori Seppo Taskisen haastattelu, Terveyskirjasto
Jaa oma kokemuksesi