Vanhimmalla ja nuorimmalla lapsellamme on aika lailla tasan kymmenen vuotta ikäeroa. Molemmat ovat syntyneet elokuussa, toinen vuonna 2005 ja toinen 2015. Tuntuu aika hurjalta ajatella, että ikäero on niinkin suuri, mutta toisaalta taas se tuntuu todella luontevalta onhan tässä välissä syntynyt myös kolme lasta. Näin sen kuuluikin mennä. Suuri ikäero on sekä hyvä juttu, mutta samalla myös ehkä jossain vaiheessa hieman huono. Vielä näin kun lapset ovat pieniä niin suuri ikäero ei ole haitaksi mutta muutama vuosi tästä eteenpäin voi tilanne olla täysin eri.
Alkuun mietin, mitä Iida mahtaa ajatella kun pikkuveli on niin paljon nuorempi, mutta oikeastaan hän ei kuulemma edes pahemmin ajatellut sitä. Iida tykkää touhuta Hugon kanssa ja ottaa hänet usein syliin. Kun Hugo oli pieni hän halusi pukea, koittaa vaihtaa vaippaa ja osallistua niin paljon kuin pystyi. Iidaa on myös hieman naurattanut, että kun juhlitaan Hugon kymmenenvuotis syntymäpäivää niin Iida on jo kaksikymmentä. Toivon että he näinkin suuresta ikäerosta huolimatta pysyisivät läheisinä, vaikka isosiskosta pikkuveli voi tuntua siinä vaiheessa ei niin kivalta.
Vaikka Iida tykkää touhuta Hugon kanssa, niin mikään ”pikkuäiti” hän ei joudu olemaan. Usein saan kuulla, että vanhin varmasti auttaa paljon lasten hoidossa, mutta toistaiseksi Iida on auttanut sen verran kuin haluaa ja kotitöissä niin kuin muutkin lapset. Iida on kuitenkin itsekin vielä lapsi, joten hän saa nauttia nuoruudestaan niin paljon kuin mahdollista. Eikä hän onneksi ole kokenut sisaruksia missään vaiheessa rasitteena. Vaikka joskus kun tehdään läksyjä hän huutaa pikkuveljelle että ”hiljaa”. Tästä Hugo tietysti innostuu ja karjuu kovemmin.
Isosta ikäerosta huolimatta näillä kahdella on tällä hetkellä oikein hyvä ja läheinen suhde. On ihana seurata kuinka vanhempi ”huolehtii” pikkuveljestä, ottaa syliin ja halaa hellästi. He ovat niin suloinen näky. Jos pikkuveljelle tulee itku on isosisko heti kyselemässä mikä Hugolla mahtaa olla hätänä. Toki on niitäkin päiviä kun pikkuveli ”ärsyttää” jostain syystä, mutta onneksi niitä päiviä on vähemmän. Kieltämättä sitä myös välillä miettii millaiset heidän välinsä tulevat olemaan kun mennään eteenpäin vaikka viisi vuotta tai jopa kymmenen? Aikahan sen sitten näyttää miksi heidän välinsä kehittyvät, mutta toivon ettei heistä tule isona etäisiä toisilleen.
Onko täällä muita joiden sisaruksilla on suuri iso ikäero? Millainen suhde heillä on nyt ja mietityttääkö teitä millainen heidän suhteensa mahtaa olla, kun he kasvavat isommiksi?
Kommentit (36)
Meillä on vanhimman ja nuorimman ikäero 9 vuotta. Kyllähän sitä on ollut ihan samoja ajatuksia, kun sinullakin. Mutta toisaalta, kun lapsia on useampi, niin se sisarusten välinen suhde on jollain tavalla erilainen. Osaavat kohdatakin eri ikäisiä ja löytyy monen ikäisiä kavereita.
Meillä vanhin täyttää pian 18-v ja ajatuksissa ja puheissa useinkin kotoa pois muuttaminen. Tässä kohtaa tulee iso juttu, kun nuorin on vasta 8-vuotta ja kovin vielä pieni (vaikka välillä yrittääkin olla yhtä iso, kun isoveli ja kuvittelee, että hänellä on samat oikeudet, kun hänellä. :D). Nuorimman paras kaveri on meidän vanhimman yksi hyvä ystävä, nuorin on aina kyllä todella hienosti otettu tähän porukkaan mukaan ja kun pojat pelas pihalla lätkää, niin nuorin oli aina touhussa mukana. Eli tämmöisiä etujakin voi olla nuorimman kohdalla. 😉 Nuorimmainen pohtii, että miten hän sitten selviää, kun isoveli muuttaa pois kotoa ja hänelle tulee ikävä. Onneksi ihana isoveli lupasi ottaa pikkuveljen yökylään ja ohjelmassa oli pelailua ja leffan katsomista sekä hampparin syöntiä. Tällä saatiin suurin kriisi vietyä läpi, toistaiseksi. 😉
Tuossa kohtaa, kun vanhin tosiaan on ruvennut puhumaan kotoa pois muuttamisesta, niin huomaa tämän ikäeron. Kuinka toinen on lähes aikuinen jo ja toinen käy toista luokkaa koulussa. Nuorin joutuu tekemään erilaisen luopumisen, kun silloin, kun ikäero on pienempi ja ymmärrys ja ajatukset ovat lähes samaa tasoa. Välillä nuorimmalta pääsee itku, kun hän pohtii, että pitääkö hänenkin muuttaa pois kotoa. Tämän asian hän ratkas niin, että sitten hän muuttaa mummon ja papan luokse. 😀 Nopeammin kyllä se kasvu tapahtuu nuoremmilla, kun mitä vanhimmalla. Eikä olis kyllä mikään kiire! Mutta tokihan niitä juttuja kuulee mitä vanhimmatkin täällä pohtivat.
Mutta kovin on tärkeitä sisarukset toinen toisilleen. <3 Onhan se rikkaus, kun on useampi!
Uskoisin, että ne välit säilyvät myös isompana, kun alusta asti jokainen lapsi on saman arvoinen ja yhtä tärkeä ja rakas. Ettei pääse tulemaan sitä, että toinen saa kaiken ja toinen ei.
Ihanaa on seurata jokaista ikävaihetta tässä suuressa kasvussa ja tunteiden heittelemisessä!! <3
Itselläni on 16- ja 10 vuotta nuoremmat pikkuveljet. Niin kyllä tuon 16 vuotta nuoremman pikkuveljen kanssa on paremmat välit ja ollaan hyvin läheisiä ( ollaan aina oltu ) <3
Ihana kuulla että siellä hyvät välit. 🙂 Uskon että meilläkin nämä kaksi pysyvät läheisinä.♥
1995 ja 2011 syntyneet
Siellä vielä pikkuisen suurempi ikäero kuin meidän lapsilla. 🙂
Kuulostaa kovin tutulta, meillä Ainon ja Liinan suhde on hyvin samanatapainen: esikoisen ja (tämän hetkisen) kuopuksen yhteistyö sujuu sisaruksista ehdottomasti parhaiten, varmasti juurikin sen takia, että toinen on niin iso ja toinen niin pieni. Ensimmäisen ja kuudennen (ja viimeisen :D) lapsen ikäero tulee olemaan kahdeksan vuotta, aika paljon mutta silti niin vähän varsinkin siihen verrattuna, että siinä välissä on neljä muuta lasta. 😉
Ja niin, ihana kuva. <3
Kiitos.♥
Varmasti se isompi ikäero vaikuttaa siihen että vanhimmalla ja nuorimmalla on ihan huippu välit. Ihanaa kun isompi niin huolehtii pienemmästä, sitä on ihana seurata.♥
Kun välissä on monta lasta, niin väkisinkin ensimmäiselle ja viimeiselle tulee suuri ikäero. 🙂
Hassu juttu, että juuri nyt kirjoitit tästä. Eilen muistelin lapsuudenystävääni ja heidän perheessä oli neljä lasta joista nuorimman ja vanhimman ikäero 11 vuotta. Olisi olliut viisi lasta, mutta yksi kuoli pienenä. Vanhemmat sisaret valmistivat kyllä nuoremmille välllä ruokaa, kun emäntä yksin hoiti taloutta.
Rikkauttahan se on omistaa monta ja eri ikäistä sisarta. <3
Hih olipa sattuma että tästä kirjoitin. 🙂
Kyllähän se on iso rikkaus kun on eri ikäisiä sisaruksia ja suuri ikäero ei automaattisesti tietty tarkoita että välit olisivat jotenkin huonot. Silti näitä aina välillä pohtii.
Niin ikävä lukea perheistä jossa on menetetty yksi lapsi, on se niin väärin. 🙁
Kirjoituksesi osui silmään sillä minulla ja siskollani on 10 vuotta ikäeroa ja hän on minun paras ystäväni ja ollaan toistemme lasten kummeja. Ei ikäero katso sitä kuinka läheisiä voi olla ?
Ihana kuulla kokemuksesi Maria.♥ Ja eihän se ikäero sitä kerro ettei välit olisi hyvät, silti näitä tulee pohdittua. 🙂
Lisään vielä, että väleihin vaikuttavat varmasti luonteet enemmän kuin ikäero, näin ainakin omalla kohdallani. 🙂
Näin se varmasti on. 🙂
Kiitos kun kerroit oman kokemuksesi, niitä on aina kiva kuulla.♥ Itsellä kun on omaan siskoon vain se kahden vuoden ikäero, niin kokemusta isosta ei ole. 🙂
Meidän tytöillä ikäeroa on 7 vuotta ja nyt suhde on hyvä ja lämmin. Toki tämä voi lähivuosina muuttua kun vanhemmalla alkaa murrosikä, silti toivon että heidän välinsä säilyisivät aina hyvinä.
Minulla itselläni on 13 vuotta ikäeroa isosiskooni ja meillä on todella läheiset välit. Olemme lähentyneet vasta aikuisillä/kun minä olin teini. Minun ollessa vielä ihan lapsi, siskoni oli jo teini ja elämämme olivat varsin eri tilanteissa. Siitä huolimatta, olemme nykyään hyvin läheisiä ja olemme päivittäis yhteyksissä ja näemme yleensä viikottain.
Eli ei se iso ikäero tarkoita aina sitä, että sisaruksilla olisi etäiset välit keskenään. 🙂
Varmasti meilläkin tulee se vaihe, kun välit erkanevat hieman, mutta voihan se olla, että niin ei edes käy. 🙂 Iida on sellainen luonteeltaan, että varmasti aina katsoo veljensä perään ja luulen että hänestä on kivakin että on noin nuori veli kuin Hugo.♥
Minulla on omaan nuorimpaan siskooni 6,5 vuoden ikäero. Pienenä emme juuri leikkineet yhdessä – toki joskus viihdytin pikkusiskoani ja otimme hänet mukaan hetkeksi leikkeihin. Kun itse tulin teini-ikään emme olleet juuri ollenkaan tekemisissä. (kotona varmaan lähinnä mökötin.. hahaa) Nyt aikuisiällä olemme kuitenkin parhaimpia ystäviä ja läheisempiä kuin koskaan! <3<3<3
Ihanaa että näin aikuisiällä olette löytäneet toisenne ja välit ovat läheiset.♥ Minullakin on omaan 2 vuotta nuorempaan siskooni paremmat välit nyt kuin nuorempana. 🙂
Itse uskon, että aikuisena sisaruksien läheisyyteen vaikuttaa paljon enemmän se miten luonteet sopivat yhteen, millainen elämäntilanne on ja kuinka paljon vietetään muuten aikaa koko perhe yhdessä kuin millainen ikäero heillä on. Näin ainakin omalla kohdalla huomanut. Ja toivon että myös omat lapset ovat läheisiä aikuisena vaikka tätä ikäeroa välissä onkin melkoisesti.
Elämäntilanne vaikuttaa kyllä paljon, se on tullut huomattua. 🙂 Uskon kyllä että välit pysyvät läheisinä, mutta silti mietityttää kun läheltä seuraa sitä kun ei ole oikein mitään yhteistä. :/
Mukava lukea välillä itseään mietityttäneestä aiheesta 🙂 Meillä tytön ja kuopuksen välillä on ikäeroa vaan 7 vuotta ja heillä on ehkä tällä hetkellä lapsista läheisimmät välit. Miehellä taas on noin 10 vuoden ikäero isosisarukseensa ja ovat kyllä aina olleet mun silmiin todella läheisiä.
Kiva että pidit. 🙂 Itseä tämä mietityttänyt nyt ehkä siksi, kun miehelläni on veljeensä 9 vuoden ikäero ja eivät he nyt pahemmin tekemisissä ole. Näkevät kyllä usein, mutta siihen se aikalailla jää.
Mä olen syntynyt 1995 ja nuorin veljeni 2005. Hän on aina ollut mulle kaikkein rakkain, siskon lellikki. Mä olin se joka leikki eniten, huolehti eniten ettei satu, vei vähän vanhempana elokuviin ja joka vieläkin jaksaa touhuta. Mä olin myös se jota kohti hän aikoinaan ensi askeleet otti <3 Me ei valitettavasti nähdä kovin usein, sillä mä olen niin paljon töissä mut aina kun nähdään niin halitaan <3
Kuulostaa ihanalta.♥
Meillä tosiaan Iida tykkää valtavasti touhuta Hugon kanssa ja sitä on niin ilo seurata. Uskon että heille tulee upea suhde keskenään ja se jatkuu vielä aikuisiällä. 🙂
Meillä lapsilla on pääsääntöisesti melko isot ikäerot (21-, 20-, 12-, 8- ja 1,5-vuotiaat). Esikoinen oli armeijassa kun nuorimmainen syntyi 🙂 Kukin suhtautuu sisaruksiinsa ikänsä ja luonteensa mukaisesti, mutta kaikille sisarukset tuntuvat olevan supertärkeitä ja rakkaita. Tärkeää tuntuu olevan, ettei isommat lapset joudu kotiorjan asemaan. Kotitöitä meillä tekevät kaikki (koska myöskään minä en ole orjana täällä), mutta mitään automaattista sisarustenvahtimispakkoa ei ole koskaan ollut. Se on minun ja miehen hommaa 🙂
Täällä sama periaate, ettei isommilla ole mitään "velvollisuutta" vahtia pienempiä sisaruksia. Minusta heidän pitää antaa elää oma lapsuutensa. 🙂 Iida on itse kovin innokas olemaan pikkuveljen kanssa ja sitä on ilo katsoa. 🙂 Täälläkin ovat kaikki toisilleen rakkaita ja uskon sen kyllä säilyvän. Silti välillä mietityttää. 🙂
Minulla itsellä on 11 ja 14 vuotta vanhemmat isosiskot, joten meillä on todella iso ikäero. Itse en ole pitänyt sitä huonona asiana. Siskot oli minulle vähän sellaisia idoleita lapsena ja kun he muuttivat pois, sain aina mennä heille yökylään, mikä oli tosi hienoa ja joista on jäänyt huiput muistot! Ollaan tosi läheisiä toisillemme ikäerosta huolimatta <3 Ihana tuo kuva! 🙂
Kiitos Anna.♥
Ihana kuulla että siellä on noin hyvät välit. Se on kyllä totta, että pienemmät ihannoivat vanhempia ja varmasti ollut huippua päästä yökylään. 🙂 Minäkään en pidä isoa ikäeroa ollenkaan huonona, ehkä se vain hieman jännittää koska itsellä omaan siskoon ikäeroa vain kaksi vuotta. Ei siis ole itsellä kokemusta suuresta ikäerosta. 🙂 Mutta on helpottava lukea teidän kommentteja joilla siitä on kokemusta.♥
Mulla on 14 vuotta nuorempi sisko. Teininä riepotimme häntä mukana kavereiden kanssa kesäpäiviä viettäessä (hän tykkäsi kauheasti), mutta toisaalta hän oli aika pieni, kun jo muutin pois kotoa. Luulen, että olin siinä vaiheessa jonkinlainen idoli siskolle. Vaikka kyllä me senkin siskon kanssa ollaan riidelty, kuin mitkä tahansa sisarukset. ;)Nyt, kun hänkin on aikuistunut, oon alkanut nähdä häntä uusin silmin ja yhdessä vietetty aika on erilaista, kuin aikaisemmin. Vertaisempaa. 🙂
Erilaiset ikäerot (ja myöhemmin esim. erilaiset elämäntilanteet, kuten isossa kaupungissa asuva isosisko tai myöhemmin lasten tädittely/enottelu tms) ovat iso rikkaus perheessä! 🙂
Ihana juttu että siellä on hyvät välit ja varmasti se yhdessä vietetty aika on nykyisin ihan erilaista kuin ennen. 🙂
Ja totta, ihanaa että on erilaisia elämäntilanteita ja jännityksellä odotan mitä kaikkea meillä onkaan vielä edessä ja millaiseksi lasten suhteen ovat heidän vanhetessaan. 🙂
Mua myös mietityttää millaiset välit Minealle ja Rasmukselle tulee.niilä on 9v ikäeroa. Mulla on oman pikkuveljen kans 12v ikäeroa ja me ollaan kyllä aika vähän tekemisissä. Niin eri kohdissa mennään elämissä. Mutta ainakin tällä hetkellä Rasmus on tosi ihana Mineaa kohtaan, käy höpöttelemässä ja jos Minea itkee niin Rasmus on aina kysymässä siltä että onko sulla nälkä♡♡
Touhukasta viikkoa!!
Ihanat sisarukset siellä.♥
Kyllä nämä asiat mietityttää aina pikkuisen. Ja varsinkin kun elämäntilanteet varmasti on ihan täysin erilaiset. Mutta toivotaan että sekä siellä että meillä sisaruksilla on lämpimät suhteet vanhempanakin. 🙂
Mukavaa viikkoa sinne.♥
Mulla ja mun pikkuveljellä on kymmenen vuoden ikäero. Ollaan erittäin läheisiä vaikka toisen syntyessä olinkin ensin aikas mustasukkainen kun siihen asti olin ollut meidän perheessä ainut lapsi.:) Ihana tuo kuva ja hyvä kirjoitus!<3
Kiitos Meri.♥ Ja ihana kuulla että sielläkin välit noin hyvät. 🙂 Toivon että se menee meilläkin niin. 🙂
Ihana kuva <3 mulla itselläni on 9 vuotta nuorempi pikkuveli ja ollaan aina oltu tosi läheisiä! Kun veli oli ihan pieni, tykkäsin auttaa hoitamisessa ja sitten vähän isompana tällainen vähän isompi sisko tuntui olevan tosi tärkeä veljelle 🙂 oon siis huomattavasti läheisempi tämän nuoremman kuin 2 vuotta vanhemman veljeni kanssa! Tällä hetkellä tuo pikkuveli on 18-vuotias teini joten ei ihan niin paljon puuhailla yhdessä kuin ennen koska veljeä ymmärrettävästi kiinnostaa nyt ne omat juttunsa. Mutta uskoisin että taas lähennytään taas kun veli tuosta pikkuisen aikuistuu ja pääsee yli teinivaiheesta 😀 on se vaan silti mun baby brother edelleen vaikka onkin jo mua paljon pidempi ja tollainen "iso mies" jo 😀
Kiitos Nelli.♥
Ihana lukea tämmöinen kokemus isosta ikäerosta ja vielä niin että siellä myös pikkuveli. Toivottavasti se menee meilläkin näin, sillä nyt Iida ainakin nauttii viettää aikaa pikkuveljen kanssa.♥
Kiitos tästä kommenista. 🙂 Kiva lukea tämmöisiä jossa yksi suunnittelee kotoa muuttamista ja pienempi miettii miten pärjää ilman. Tämä kun on meilläkin edessä, niin kiva kuulla mitä ajatuksia pienemmällä liikkuu mielessä. Onhan se iso muutos nuoremmalla kun vanhemmat lähtevät pois kotoa.
Mutta on se ihanaa kun kotoa löytyy monen ikäisiä.♥