äiti ja melukylän lapset - Banneri

Lasten viimeinen viikko koulua on mennyt yhdessä hujauksessa. Se sisälsi paljon kaikkea kivaa ohjelmaa ja wilma piippasikin päivittäin lasten eri menoista ja muistettavia asioita oli paljon. Hyvä jos välillä pysyi mukana kuka menee minäkin päivänä minnekin, mutta hienosti selvittiin ja kaikki oli oikeana päivänä oikeassa paikassa. Lapset kyllä onneksi hyvin muistutteli omista menoista, vain päivät oli välillä vähän hakusessa.

Lisäksi puhelin piippasi viime viikon tiiviisti, kun lasten luokkien WhatsApp ryhmissä keskusteltiin milloin mistäkin. Tai itse lähinnä luin ne läpi ja välillä meinasi jo mennä sekaisin kenen ryhmässä nyt suunniteltiin kenellekin opettajalle mitä muistmista. Nämä luokan yhteiset muistamiset opeille on kyllä mielesäni kivoja. Ja toki siellä oli paljon muitakin asioita, joista puhuttiin.

Viimeinen viikko on lapsista aina se paras. samoin kuin se ensimmäinen kesäloman jälkeen

Meidän esikoisen luokalta peruuntui vallan luokkaretki ja heille oli sitten järjestetty oman kylän aktiviteeteista kaikkea kivaa. Tosi kivan määrän olivat löytäneet nuorille tekemistä ja saatiin edes niitä yhdessä kerättyjä rahoja käytettyä johonkin yhteiseen tekemiseen. Tämän jälkeen se varsinaisen luokkaretken peruuntuminen ei harmittanut niin paljon.

Suuresti nostan hattua niille vanhemmille, jotka näitä nuorille suunnittelee ja järjestää. Tosi kivat kaksi päivää olivat olleet ja hienosti löytyy täältä omastakin kylästä kaikkea kivaa tekemistä.

Huomenna olisi vielä todistusten hakeminen ja vanhemmat eivät sinne pääse paikalle, paitsi meidän ysiluokkalaisen tilaisuuteen, joka pidetään ulkona. Ihan tässä herkistyy, kun ajattelee, kuinka meidän esikoinen päättää jo peruskoulun, kun musta tuntuu, että vastahan päätin sen itse. En viitsi miettiä kuinka kauan siitä oikeasti jo onkaan.

Ihana päästä katsomaan esikoisen peruskoulun päätöstä, mutta samalla harmittaa, kun ei ole mitään kunnon kevätjuhlaa (mikä on siis tietysti täysin ymmärrettävää). Varsinkin meidän ekaluokkalainen niin odotti, että olisi saanut vanhemmista toinen tulla katsomaan, kun hän saa todistuksen, mutta se ei tällä kertaa onnistu. Toivottavasti ei menisi kovin montaa vuotta, että päästäisiin viettämään ihan kunnon kevätjuhlaa.

Nyt kun viimeinen viikko on ohitse voidaan kääntää kunnolla katseet kesään ja nauttia siitä, kun herätyskellosta saa napata herätyksen pois. Tai eipä se kyllä minua auta, sillä minulla on kaksi todella tehokasta herätyskelloa, jotka herättää joka ikinen aamu suht samaan aikaan.

Nyt haluan toivottaa kaikille oikein ihanaa ja onnellista kesäkuuta!
Instagramista meidät löytää @_terhin_

Kommentit (2)

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X