äiti ja melukylän lapset - Banneri

Sateista lauantaita. Täällä on tullut vettä koko päivän ja loppua ei näytä tulevan. Vauva unilla, joten hyvä hetki kirjoittaa. Olen tainnut mainita kuinka meidän vauva osittain sormiruokaillee. No hänellä on tapana ruokaillessa välillä koittaa repiä ruokalappua tai ”heitellä” ruokaa yms.

Eräänä päivänä tässä syötiin päivällistä koko perhe. Vauvalla oli lautasella mm jauhelihaa ja kurkkua ja näytti siltä kuin hän olisi laittanut sitä niskaansa. Niinpä siinä höpisin vauvalle jotain ”Taas on ruokaa mennyt niskaankin asti” ja nappasin siitä kiinni ja samalla kun siihen osuin huomasin heti, ettei nyt kyllä ole ruokaa.

Ruoka vauvan niskassa olikin muurahainen

Ensimmäinen ajatus oli punkki, mutta ei. Yllätyin, kun huomasin sen olevan muurahainen. Oli oikeasti lujassa kiinni ja sitä moneen kertaan valkoisen paperin päällä katsoin ja kyllä se muurahainen oli. Enpä ole ennen kenestäkään muurahaista irrottanut. Tietänyt kyllä, että ne voi purra/tarttua lujaa kiinni. Tämä oli väritykseltään se musta-punainen.

Vauva ei ollut irroituksesta onneksi moksiskaan, mutta aika jälki siitä niskaan jäi. Onneksi siitä hiljalleen katosi ja tilalle jäi pieni rupi, josta näki sen olleen kyllä ihan kunnolla kiinni.

Vähän mysteeriksi meille jäi mistä se oli vauvaan tullut. Hän nukkui ulkona rattaissa ennen sitä, joten joko muurahainen on sinne kiivennyt tai sitten meillä on sisällä ollut muurahainen jossain ja sitten tarttunut vauvaan kiinni, kun on mönkinyt lattialla. Tarkemmin vauvan niskaa kun kävin läpi, näytti kuin se olisi koittanut purra vauvaa niskaan toisellakin puolelle.

Mutta jos tätä ajattelee positiivisesti niin onneksi tuo ”ruoka” vauvan niskassa oli se muurahainen eikä punkki, joksi sitä ihan ensin luulin.

Kommentit (4)

Ettei vaan olis ollutkin hirvikärpänen.. ?metsässä niitä helposti tarttuu matkaan.

Kyllä se muurahainen oli, olen 100% varma. Oon nähnyt monia hirvikärpäsiä ja se kyllä ihan eri näköinen. 😊

Hevosmuurahainen (se iso) ainakin puree ja lujaa, Nimim. Kesällä heräsin, kun puri takareiteen ja jäi kunnon jälki… :/ oli siis peiton alle kömpinyt mun kanssa, mutta selkeästi ei mahduttu nukkuun saman peiton alla…

Auts, selvästi ette mahtuneet. Juu kyllä tämä muurahainen oli joka meidänkin vauvaa puri. 😔

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X