Heinäkuussa oli jännittävä nt-ultra

Heinäkuun lopussa oli jännittävä nt-ultra / sikiöseulontaultra. Tiesin, että mun ikäisellä ikä jo itsessään on riski, mutta siihen kun mietin niitä mun verikokeen tuloksia vielä päälle olin varautunut vaikka mihinkä uutisiin.

Samalla kun halusin malttamattomana siihen ultraan, olisin voinut samalla sekunnilla juosta pakoon. Jännitin ihan hirveän paljon siinä odotustilassa omaa vuoroa odottaessa ja paha olo vaan lisääntyi. Selvisin onneksi oksentamatta, kun minut kutsuttiin huoneeseen.

Nt-ultra on joka kerta yhtä jännittävä

Tuolla Tampereella on niin ihana käydä ultrassa, kun kätilöillä on hyvät laitteet ja hän kertoo koko ajan mitä näkee, tutkii ja saa samantien kuulla nt-mitan. Meidän vauvalla oli ultran perusteella kaikki juuri niin kuin pitää. Hän vastasi viikkoja, kaikki tarvittava löytyi ja niskaturvotus oli 1.4 joka on normaali. Olin niin onnellinen.

Ultran jälkeen sitten yleensä lasketaan ne riskiluvut. Siinä istuttiin kätilön kanssa ja hän kysyi haluanko, että hän laskee riskiluvut siinä vai haluanko ennemmin mennä suoraan nipt-testiin joka on ehdottomasti luotettavampi ja hän sitä ennemmin mulle suosittelee. Ei ollut vaikea päättää kumman valitsen. Olin ollut niin huolissani niistä surkeista verikokeiden arvoista, joten valitsin nipt-testin ja sinne tehtiin samantien lähete.

Lähdin nt-ultrasta ulos onnellisena, helpottuneena, nälkäisenä, pahoinvoivana ja kiitollisena. Soitin miehelle uutiset, samoin ystävälle ja äidille. Tuntui niin hyvältä kaiken sen jännityksen ja huolen jälkeen, etten edes miettinyt edessä olevaa nipt-testiä ja sen tuloksia.