Olipa ihana käydä elokuvissa

Jos taas vähän muuta aihetta tähän väliin. Piti tulla hehkuttamaan sitä, kun pari viikkoa sitten kävin ensimmäistä kertaa ikuisuuteen elokuvissa. Edellisestä kerrasta on kulunut hirmu pitkä aika. Nykyisin on tullut katsottua elokuvat kotona suoratoistopalvelusta.

Luin päivässä Se päättyy meihin -kirjan. Luin sitä hetken mm ruokaa tehdessä, päikkäreiden aikaan, lasten leikkiessä ja ulkoillessa. Kirja imaisi ihan mukanaan ja sai hetkeksi unohtamaan oman olon. Kirja oli tosi koskettava ja aihehan siinä ei ole mikään kevyt. Tuon kirjan luettua tuli tunne, että olisi nähtävä kyllä myös se elokuva.

Taisi olla ihan ensimmäinen kerta, kun käytiin elokuvissa kaksin ystäväni kanssa

Ystävä näki illasta mun päivityksen aiheesta instagramissa ja hetkessä oltiin sovittu jo seuraavalle päivälle lähtö elokuviin ja mä olin saanut hankittua lapsille hoitajan. Enää vaan toivoin mun olon  olevan seuraavana päivänä sellainen, että pääsisin sinne elokuviin lähtemään. Ja sehän oli.

En myöskään ollut käynyt juuri missään koska pahoinvointi oli jumittanut mut kotio. Teki niin hyvää käydä jossain ja uskomatonta on, että ollaan tunnettu 24 vuotta ja käytiin nyt vasta ensimmäistä kertaa ihan kaksin elokuvissa, jo oli siis aikakin. Ootko sä lukenut tuon kirjan tai nähnyt elokuvan? Mä saan pian luettavaksi tuon kirjan jatko-osan, sitäkin on kehuttu.