Syyskuu oli minulle ehdottomasti lepäilyn ja akkujen lataamisen kuukausi! Syksyssä parasta on se, että voi kotoilla viltin alla ja kuunnella kuinka syyssade ropisee ikkunaa vasten. Kotoilun lisäksi olen kuluvan kuukauden aikana käynyt äänimaljarentoutuksessa, joogaillut ja noh, opetellut elämään ilman kokoaikatyötä.

1. Omaa aikaa kotoilun merkeissä

Elämä ilman kokoaikatyötä on sujunut huomattavasti paremmin niinä viikkoina kun lapset ovat olleet meillä. Lapselliset viikot ovat olleet täynnä välipalan tekoa, harrastuksiin ja kouluun kuljettamista, ruuanlaittoa ja muita lasten juttuja. Olen huomannut kokoaikatyön puutteen oikeastaan vain viikkoina, jolloin lapset eivät ole olleet meillä. Tällöin olen jäänyt sänkyyn torkkumaan vielä sen jälkeen kun töihin rientävä Pepe on antanut aamusuukon ja olen muutenkin voinut suunnitella omat päiväni mieleni mukaan. Se on ollut ihan mahtavaa, vaikka hiljaisina hetkinä lapsia ehtiikin ikävöidä enemmän kuin silloin kun olisi töissä.

Meidän kotipiha on kauneimmillaan.

Toffe on saanut piitkiä lenkkejä ympäri Portsaa.

Deko, tuoksutuikku ja iltapalaa. Parasta!

Macaronsit Lidlin pakastealtaasta ovat mun perinteinen herkku viikonlopuksi.

2. Sopivassa suhteessa työskentelyä

Olen kuluvan kuukauden aikana tehnyt myös muutaman oikein mukavan työvuoron kahdessa eri työpaikassa. On ollut virkistävää käydä työpaikoilla piipahtamassa niin, että harteilla ei kuitenkaan ole vakituista henkilöstöä sitovia pitkäaikaisia velvollisuuksia. Sijaistaminen ja viikonlopputyö on tällä tavalla hetkellisesti oikein hauskaa.

Matkalla yövuoroon! Nappasin kuvan työpaikan hissistä.

3. Laatuaikaa lasten kanssa

Perheen kanssa vietetty yhteinen aika taitaa olla jokaisen kuukauden kohokohta minulle. Tässä(kin) kuussa Pepe vietti kodin sijasta aikaa verstaalla, mutta minä ehdin tehdä lastemme kanssa vaikka mitä mukavaa. Olemme harrastaneet taidetta, pelailleet lautapelejä, ulkoilleet ja kutsuneet lasten kavereita meille leikkimään.

Tyttäreni tekee savesta kaunista taulua kotimme seinälle.

Valmistamani savitaulu odottaa vielä uunia ja maalia.

Lapset inspiroituivat askartelemaan pihalta löytyneistä vaahteranlehdistä.

Afrikantähti-turnaus on yksi syyskuun parhaita hetkiä.

4. Siskojen ja perheen kanssa hengailu

Syyskuusta ei varmaan löydy päivää, jolloin en olisi tavannut ketään siskoistani tai vanhemmistani. Olemme käyneet yhdessä ulkona syömässä ja kahvilassa, kirppareilla, ostoksilla ja mukkilassa. On huippua, että siskoistani kaksi viettää tällä hetkellä vanhempainvapaata ja meillä on paljon aikaa yhdessä. Luulen, että sitten työelämän oravanpyörässä muistelemme haikeudella näitä hyviä hetkiä lasten ja toistemme kanssa.

Kävimme mukkilassa pesemässä siskoni (tai siis hänen lapsensa) uudet rattaat höyrypesurilla.

Picnicillä oli valikoimassa aivan ihanan makuinen sienikeitto. Kerrankin keiton sai myös tällaisessa pienempään nälkään sopivassa koossa.

Lähdössä ruokaostoksille kummitädin kanssa.

Hassuteltiin toisen kummipojan kanssa leluosastolla.

Juotiin siskoni kanssa aamukahvit jokirannassa.

Kiitos ihana syyskuu näistä monista hetkistä rakkaimpien kanssa sekä upeasta luonnon väriloistosta. Huomenna saan aloittaa lokakuun yhdessä lasteni kanssa ja vielä viikonlopun hauskan ohjelman merkeissä. Lapsilla on tiedossa kaverisynttäreitä, HopLoppia ja yökyläkavereita. <3 Toivon mitä mahtavinta lokakuuta Teille kaikille!