Kuopuksemme aloittaa koulun englannin kieliluokalla

Lapset kasvavat niin vauhdilla, että menossa ei meinaa aina pysyä mukana. Havahduin alkuvuodesta siihen, että meidän kuusivuotiaan pikkuvauvan pitäisi hakea kouluun! Kaupungissamme lapset normaalisti vain ilmoitetaan kouluun ja sitten heille osoitetaan koulupaikka jostain lähikouluksi merkitystä koulusta. Mikäli lapsi kuitenkin haluaa opiskelemaan jollekin erikoisluokalle, kuten kieliluokalle, tulee hänen suorittaa oppimisvalmiuksia arvioiva kieliluokkatesti ja tulla hyväksytyksi kieliluokalle.

Meidän kuopuksemme on halunnut hakea kieliluokalle jo isosiskonsa ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Sisko sai koulusta ison tötterön täynnä herkkuja ja pikkuveli ilmoitti heti, että hänkin haluaa sitten kieliluokalle ja tötterön!

Viime kuun alussa muru osallistui Turun yliopiston järjestämään valintakokeeseen ja tällä viikolla saimme kotiimme englannin kieliluokalle hyväksymiskirjeen. Olen tietysti valtavan innoissani, että poikani pääsee oppimaan häntä kiinnostavaa kieltä. Englanti on tarttunut meidän kuusivuotiaaseen kuin vahingossa esimerkiksi pelimaailman kautta, jossa monet pelit operoivat englannin kielellä. Uskon, että kieliluokka tukee kiinnostusta juuri tähän kieleen ja antaa mahdollisuuksia syvempään kielen ja kohdemaan kulttuurin oppimiseen kuin kielten opiskelu ns. normaaliluokalla.

Lisäksi olen hyvin iloinen, että naperomme ovat ensi syksystä alkaen samassa koulussa. Esikoisemme kouluun haun yhteydessä hänelle esitettiin kaksi lähikouluvaihtoehtoa, jotka sijaitsevat kodistamme noin kilometrin etäisyydellä. Kuopuksen kouluun haun yhteydessä lähikouluja ilmoitettiinkin neljä, joista kahdesta en ole edes koskaan kuullutkaan. Neljästä lähikoulusta vain tämä kieliluokkia tarjoava koulu on sellaisella sijainnilla, että lapsi pääsee kulkemaan sinne molemmista kodeistaan yhdellä linja-autolla tai kävellen.

Pahimmissa skenaarioissani lapsi olisi joutunut siskonsa kanssa eri kouluun, mikä olisi luonnollisesti vaikeuttanut koulumatkojen tekoa. Nyt on näppärää kun sisko voi opastaa tuoretta ekaluokkalaista koulumatkoissa ja meidän aikuisten on helppo kyyditä lapset samaan paikkaan.

Tuleva ekaluokkalainen on viettänyt viikkoaan nyt isänsä luona, mutta lähdimme eilen juhlistamaan tätä ihanaa saavutusta TPS:n jääkiekkopeliin. Itsekin TPS:ssä pelaavalla kiekkofanilta löytyy kausikortti areenalle, mutta minulle vierailu TPS:n pelissä oli ihan ensimmäinen. Kokemus oli tosi kiva ja luulen, että tulemme käymään jääkiekkopeleissä useamminkin yhdessä. Herkuttelimme, vierailimme leikkipaikalla ja nautimme pelistä, vaikka se lopulta päättyikin kannattamamme joukkueen häviöön.

Tuntuu kuin siitä olisi vasta ihan hetki, kun meidän esikoinen sai kotiin oman kieliluokalle hyväksymiskirjeensä. Ihan hassua, että edessä on enää kevät ja kesä, kunnes sitten molemmat lapseni ovat kouluikäisiä. Esikoisen koulun alkaminen oli minulle hyvin tunteellinen tapahtuma ja luulen, että historia toistaa itseään. Innostukseeni kieliluokalle pääsystä sekoittuu jo nyt hyvin haikeita fiiliksiä lapsen koulutielle lähettämisestä.