Luonnonvärjäys-lupiinitalkoot eli lupiininkukilla värjättyä lankaa
Keskikesään kuuluu kauniin mutta petollisen vieraslajin, lupiinin, kasvun rajoittaminen. Tähän asti olen lupiinia ihaillut maljakossa ja seppeleissä – katso säädettävän seppeleen ohje täältä – mutta tänä kesänä laajensin lupiiniaskarteluja myös luonnonvärjäykseen. Tämän vuoden käsityötekniikka on luonnonvärjäys. Lankojen luonnonväreillä värjääminen on ihanaa ja kamalaa siitä syystä, että se on ennen kaikkea yllättävää – koskaan ei voi tietää tarkalleen lopputulosta. Ehkäpä siksi se kiehtookin, kun se on niin arvaamatonta. Muita luonnonvärjättyjä lankojani voit katsella näistä postauksista. Ja nyt vuorossa lupiinivärjäys!
Luonnonvärjäys lupiininkukilla
Keräsimme läheiseltä niityltä, jota lupiini ei ole onneksi ihan kokonaan vielä vallannut, lupiininvarsia isoon ikeakassiin n. 150-200 kappaletta – tällä määrällä aioin värjätä 100 grammaa lankaa. Lupiinien kerääminen oli nopeaa saksien avulla ja kassissa varret kulkivat kätevästi. Kotona riivin kukat isoon värjäyskattilaani. Välttelin kukkien vihreitä kärkiä ja varren paloja, koska en halunnut siniseen lankaani keltaista lainkaan.
Langan purettaminen on tärkeää, jotta väri jää lankaan. Esipuretin edeltävänä päivänä Dropsin paksua merinolankaa tällä taidon ohjeella. Valitsen nykyisin luonnonvärjäyksiin merinolankaa, sillä värit ovat kirkkaammat ja syvemmät merinolangassa kuin tavallisessa villalangassa. Olen päätynyt ostamaan edullista dropsin merinoa näihin värjäysprojekteihin, sillä epäonnistumisen riski on vielä näillä taidoillani aika iso, joten en halua ajallisen satsauksen lisäksi ottaa suurta taloudellisen menetyksen riskiä näissä värjäyskokeiluissa.
Värjäsin langat tämän Anna-Karoliina Tetrin mainion ohjeen mukaan – valitsin ohjeista värjäysohje I:n. Väriä alkoi tarttua lankaan jo heti kukkasoppaan upottamisen jälkeen, mutta väri syveni ennestään, kun jätin langan yön yli keitokseen. Koska seuraavana aamuna olimme lähdössä mökille, otin langat isoon karkkirasiaan, humpsautin perään kukkamössöä sekä värilientä ja annoin lankojen olla purkissa mökille asti. Kaiken kaikkiaan langat olivat väriliemessä n. 24 h. Kukkien huuhteleminen langasta oli helppoa, kun sen teki järvessä. Kuulemma jotkut pitävät kukat tai langat pesupussissa, jolloin roskaisilta langoilta välttyy paremmin, mutta en osaa sanoa, vaikuttaako pesupussi myös värin tummuuteen.
Kestääkö upea väri?
Sen verran luonnonvärjäyksestä tiedän, että sinisiin väreihin suhtaudutaan varauksella – ne ei useinkaan kestä langassa. Vaikka väri on nyt aivan upean syvän sininen, ei lupiininkukilla värjätty lanka pysy ikuisesti tämän värisenä. Anna-Karoliina Tetri selittää ja analysoi lupiininkukkavärjäyksiä tässä postauksessaan todella hyvin. Koska lupiininkukkien väri on antosyaaniväri, väri tulee haalistumaan auringonvalossa sekä pesuissa.
Miksi sitten värjätä lankaa lupiinilla, jos väri ei kestä? Senkin Tetri selittää. Lupiinitalkoot on tarpeelliset talkoot. Vieraslajin torjuminen on tärkeää, siksi lupiinilla kannattaa värjätä. Lisäisin itse myös sen, että tuosta upeasta sinisestä sai kyllä aikamoiset kiksit eli oli se senkin puolesta kokeilemisen arvoista. Ajattelin itse neuloa tästä merinosta talveksi yösukat. Niitä ei tarvitse pestä kovin usein ja ne ovat pääsääntöisesti pimeässä, jolloin valokaan ei pääse haalistamaan niitä.
Vielä lupiini kukkii, joten jos innostuttaa yhtään, niin tämä lupiinivärjäys kyllä kannattaa kokeilla! Muista kuitenkin heittää syntyneet siemenkodat sekajätteeseen, ettei tuo lupiini enempää leviäisi!
Anni
Jaa oma kokemuksesi