Hyödynnä tämä nerokas vastaus, jos lapsesi hokee koko ajan ”miksi”
Näin et joudu joka kerta itse vastaamaan, mutta tuet silti lapsen kehitystä. Kätevää – mutta vain kohtuullisissa määrin käytettynä!
Vanhempi sanoo jotain, lapsi vastaa ”miksi?”. Vanhempi vastaa, ja jatkokysymys kuuluu ”miksi?”.
Tilanne on tuttu leikki-ikäisten lasten vanhemmille. Onneksi mekaaniseen keskusteluun voi saada vaihtelua. Tarvitaan vain neljä taikasanaa: mitä sinä itse arvelet?
Neuvoon liittyy kaksi muttaa. Niihin on hyvä tutustua, ennen kuin valjastaa keinon käyttöön.
Lue myös: Tuntuuko, että lapsi itkee joka asiasta? Toimi näin, niin kaikkien arki helpottuu
Vastaa näin, kun lapsi hokee ”miksi”
Ensinnäkin lapsen olisi hyvä olla kolmevuotias tai vanhempi, ennen kuin hänelle ryhtyy vastaamaan kysymällä takaisin.
– Jotta lapsi voi saada aikaan loogisen vastauksen, hänen täytyy pystyä hyödyntämään aiemmin oppimaansa tietoa, yhdysvaltalainen asiantuntija Allison Tsomos perustelee lifestyle-media PureWow’n haastattelussa.
Kolmanteen ikävuoteen mennessä lapsille on yleensä kertynyt riittävästi tietoa, josta voi ammentaa arkisten asioiden käsittelyssä. Kolmivuotiailla on myös tarpeeksi takanaan samanlaisina toistuneita tilanteita: lapsi tietää jo, miten jotkin arkiset asiat tai rutiinit toimivat.
Iän jälkeen toinen huomioitava mutta on se, että ennen kysymistä vanhemman kannattaa arvioida, onko lapsella edellytyksiä vastata kysymykseen. Tsomos antaa haastattelussa esimerkin: jos lapsi kysyy, miksi talvitakki on laitettava päälle pakkasella, voi häntä hyvin haastaa miettimään asiaa itsekin.
Minulla olisi kysymys! Kahdessadas tälle päivälle!
Sen sijaan jos kysymys on monimutkaisempi eikä lapsen oma elämänkokemus riitä sen ymmärtämiseen, kannattaa lapselle tarjota tietoa aiheesta. ”Miksi tänään sataa?” tai jokin filosofinen pohdinta ovat kysymyksiä, joihin pieni lapsi ei pysty itse vastaamaan.
Juju piilee siinä, että lapsen ajattelu kehittyy, jos häntä yhtäältä haastetaan sopivasti ja toisaalta tuetaan selittämällä asioita, joita hän ei vielä ymmärrä. Siispä läheskään kaikkia kysymyksiä ei voi kuitata heittämällä kysymystä takaisin, mutta joskus sitä voi kokeilla.
Kyselyiällä on tärkeä tehtävä
Lapsen alituinen kysely voi olla hermostuttavaa. Ei silti kannata jättää vastaamatta, koska kyseessä on tärkeä kehitysvaihe. Kyselemällä lapsi kehittää ajatteluaan ja ongelmanratkaisukykyään sekä oppii uutta.
Vastaamalla lapselle teet samalla palveluksen itsellesi, sillä siten lapsi oppii pienestä pitäen, että puoleesi voi kääntyä asiassa kun asiassa. Näin toimimalla varmistelet, että lapsesi lähestyy sinua kysymyksineen ja murheineen myös koulu- ja teini-iässä.
Ikävä kyllä ei ole olemassa rakentavaa keinoa, joka vapauttaisi vanhemmat jatkuvalta kysymystulvalta. Tätä kikkaa voi käyttää silloin tällöin, mutta pääsääntöisesti lapsen kysymyksiin on parasta vastata ikätasoisesti ja rehellisesti. Vanhemman on myös täysin hyväksyttävää joskus todeta, että ei tiedä vastausta.
Jos kaipaat lisäideoita siihen, mitä erityisen vaikeisiin kysymyksiin voi keksiä vastaukseksi, lue juttumme kyselyiästä.
Lähde: PureWow
Lue myös: Miten vastaisit näihin lasten esittämiin filosofisiin kysymyksiin?
Jaa oma kokemuksesi