Tuntuuko, että lapsi itkee joka asiasta? Toimi näin, niin kaikkien arki helpottuu

Kyyneleet voivat olla jonkin kehitysvaiheen seurausta, mutta kaikkea ei voi laittaa lapsen iän piikkiin.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
lapsi itkee joka asiasta
Lähtemiseen liittyvät tilanteet aiheuttavat lapsessa usein harmistusta.

Eikö kerrankin voitaisi päästä lähtemään ilman kiukuttelua? Miksi lapsen pitää aina ruveta parkumaan?

Joskus vanhemmasta voi tuntua, että lapsi itkee joka asiasta. Kiukkuiset tai lohduttomat kyyneleet alkavat valua, oli kyse sitten pienestä suunnitelmanmuutoksesta tai jostain asiasta, jonka lapsi tietää varsin hyvin olevan häneltä kielletty.

Lue myös: Ideoita lapsen kiukun kesyttämiseen: Tällainen on nerokas ”sinä voit” -strategia

Jatkuva kamppailu arkisissa tilanteissa ja toisaalta lapsen lepyttely ja rauhoitteleminen käyvät toistuessaan vanhemman hermoille.

Miksi lapsi itkee joka asiasta?

Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad kertoo, että lapsen yksilöllinen temperamentti ja luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, miten voimakkaasti tämä tuntee asioita.

– Itku on tapa viestiä, että jokin on hätänä tai jokin asia ei ole kohdallaan.

Jokainen vanhempi tietää, että lapsesta tulee itkuinen nälän tai väsymyksen myötä. Itkulla kuitenkin viestitään myös psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeita, kuten tarvetta huomiolle ja läheisyydelle.

– Itkuherkkyys voi olla reaktio myös erilaisille elämänmuutoksille.

Lue myös: Lapsen itkua ei tarvitse heti saada loppumaan – psykologi kertoo miksi

Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, hän kykenee ilmaisemaan tunteitaan muutenkin kuin itkemällä. Lapsuudessa on silti tahtoiän jälkeenkin ajanjaksoja, jolloin itkeminen saattaa yleistyä.

Käynnissä voi olla vaihe tai vaikeus

Rokhzadin mukaan lapsilla on karkeasti laskien kolme eri kehityskautta, jolloin he kokeilevat asetettuja rajoja ja kokevat voimakkaita tunteita monenlaisissa yhteyksissä.

– Näitä kehitysvaiheita voi olla havaittavissa tyypillisesti noin 2–3 vuoden iässä, kuuden vuoden iässä sekä esimurros- ja murrosiässä.

Aina ikä ei kerro kaikkea.

lapsi itkee joka asiasta

Jatkuvasta itkuisuudesta on aina syytä huolestua.

Neuropsykiatriset haasteet, lapsen erityisyys ja tunteiden säätelytaidot ovat kytköksissä lapsen itkuisuuteen.

– Jos lapsella on esimerkiksi kielellisen kehityksen viivästymistä, voi hän olla itkuisempi, sillä hän ei tule ymmärretyksi ja itseilmaisu voi olla hänelle haasteellista. Myös puheen ymmärtämisen haasteet voivat vaikuttaa itkuisuuteen.

Lue myös: Miksi kasvatus ei tehoa? Psykologi neuvoo, miten vahvistat auktoriteettiasi

Jos lapsi on jatkuvasti itkuinen ja huonotuulinen, on hyvä tarkastella huolellisesti sitä, mitä itkun takana voi piillä. Taustalla voi olla esimerkiksi kokemus fyysisestä kivusta, jota lapsi ei osaa sanoittaa.

Rokhzad kehottaa, että vanhempi ottaisi lapsen itkuisuuden puheeksi matalalla kynnyksellä neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai järjestöjen palveluissa. Esimerkiksi Väestöliiton Perhepulma-palvelu tarjoaa maksutonta keskustelutukea alle kouluikäisten vanhemmille.

– Jaettu huoli on aina puolikas huoli.

Myös vertaistukea vaikeaan vaiheeseen saa nykyisin helposti.

Lapsen tunnetta ei saisi vähätellä

Mutta miten vanhemman kannattaa arjessa menetellä, jos lapsi itkee joka asiasta – sellaisistakin, jotka tuntuvat vanhemmasta vähäpätöisiltä?

– On tärkeää muistaa, että lapsen kokemaa surua ja kiukkua ei tule vähätellä. Lapsen kokema suru on hänelle itselleen suuri ja voimakas, ja hän kaipaa ymmärrystä ja tukea.

Vanhempana voi auttaa lasta sanoittamaan tunteita ja käsittelemään tunnekokemusta. Rokhzad painottaa, että aikuisen syli, lempeä lähestyminen ja selkeät rajat ovat hyviä keinoja lapsen rauhoittamiseen ja tukemiseen.

– Vanhempi voi rauhoittaa lasta pysymällä itse rauhallisena, laskeutumalla lapsen tasolle ja ottamalla lapsi syliin, jos se tuntuu lapsesta hyvältä. Tarvittaessa vanhempi voi hakea katsekontaktia ja pyrkiä säätelemään omaa äänenpainoaan löytääkseen yhteyden lapseen.

Tällaisen toiminnan tavoitteena on osoittaa, että lapsen kokema tunne on täysin sallittu ja että vanhempi auttaa lasta kestämään sen.

– Tällöin lapsi tiedostaa, että hänen ei tarvitse selvitä yksin tunnekokemuksesta, vaan tuttu ja turvallinen aikuinen on hänen tukenaan tunnekokemuksen läpi.

Anna.fi: Erityisherkkä vai sittenkin yliherkistynyt? Herkkyys voi olla synnynnäistä tai opittua

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä