Mitä tehdä, jos lapsi ei puhu? 6 kysymystä puheen viivästymisestä
Lapsen puheen kehitys on hyvin yksilöllistä. Selvitimme puheterapeutilta, missä vaiheessa on syytä huolestua, jos lapsi ei puhu tai puhe on hyvin epäselvää.
1. Taapero ei puhu vaan höpöttelee omaa kieltään. Tulisiko minun huolestua?
Osa lapsista alkaa tapailla sanoja alle vuoden ikäisenä, osa kypsyttelee asiaa kaksivuotiaaksi asti. Jos puhetta ei kaksivuotiaana tule tai sanoja on hyvin vähän, kannattaa käydä puheterapeutilla kartoittamassa tilanne. Yksikin käynti saattaa riittää.
Puheterapeutti arvioi, kehittyykö kielitaito normaalisti. Samalla vanhemmat saavat opastusta siihen, miten he voivat tukea puheen kehitystä kotona. Puheterapeutille voi hakeutua jo aikaisemmin, jos vanhemmista tuntuu, ettei lapsi hae kontaktia eikä hän juurikaan viesti ääntelyin eikä elein.
2. Kuinka usein lapsen kielen kehitys viivästyy?
Tutkimusten mukaan 10–20 prosentilla lapsista puheen kehitys viivästyy. Näistä lapsista noin puolella viive on hyvänlaatuinen. He alkavat puhua omatoimisesti ja ottavat ikätoverinsa kiinni 3–4 ikävuoteen mennessä. Puolella näistä lapsista ongelmat ovat pidempiaikaisia, ja he tarvitsevat puheterapiaa.
3. Mistä puheen viivästyminen johtuu?
On epäselvää, mistä puheen viivästyminen tarkalleen johtuu. Todennäköisesti taustalla on geneettinen taipumus.
Oulun yliopisto tekee parhaillaan tutkimusta siitä, mitkä taustatekijät vaikuttavat puheen kehitykseen. Alustavien tulosten mukaan vanhempien iällä tai koulutuksella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Myöskään televisio tai näyttöpäätteet eivät yksinään vaikuta puheeseen.
Välikorvan tulehduksia on joskus syytetty puheongelmista. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteyttä tulehdusten ja kielen kehityksen välillä ei ole. Tytöillä kieli kehittyy nopeammin kuin pojilla.
4. Lapseni ymmärtää puhetta ja kehotuksia. Miksi hän ei puhu?
Lapsi oppii ensin ymmärtämään puhetta ja vasta sitten tuottamaan sitä itse. Jos lapsi ymmärtää puhetta ja kommunikoi vilkkaasti ääntelyin ja elein, todennäköisesti kyseessä on hyvänlaatuinen viive puheen kehityksessä.
Mikäli puhe kehittyy vielä kolmannella ikävuodella hyvin verkkaisesti, on syytä hakeutua puheterapiaan.
5. Lapsi turhautuu ja suuttuu, koska hän ei pysty ilmaisemaan itseään. Miten voimme auttaa häntä?
On hyvin yleistä, että lapsi turhautuu, jos häntä ei ymmärretä. Puhu sanoiksi sitä, mitä lapsi tekee ja kokee. Puhu sellaisista asioista, joihin lapsi juuri sillä hetkellä kiinnittää huomionsa.
Jos lapsi ojentaa sinulle nallea, voit esimerkiksi sanoittaa näin: Ahaa, haluat antaa nallen minulle, kiitos! Kun lapsi yrittää äännellä, muuta äänteet sanoiksi. Jos lapsi esimerkiksi sanoo ”vä-vä-vä”, voit auttaa lasta ja todeta: Siinä on vauva-nukke, aivan oikein!
Älä säikähdä, jos puheterapeutti ehdottaa viittomien opettelua tai kuvakorttien käyttöä. Ne ovat usein väliaikaisia ratkaisuja. Kun lapselle annetaan jokin viestintäkeino, turhautuminen hälvenee, ja lapsi saa alkaa rauhassa harjoitella kieltä.
6. Minkälaisen diagnoosin lapsi voi saada, jos kyseessä on puhehäiriö?
Ensiksi on poissuljettava kuulo- ja kehitysvamman mahdollisuus. Jos vammaa tai muuta selitystä kielen viiveelle ei löydy, lapselle diagnosoidaan kielellinen erityisvaikeus. Diagnoosi kattaa monia erilaisia tapauksia: ongelma voi painottua joko puheen tuottamiseen tai sekä puheen tuottamiseen että ymmärtämiseen.
Lapsi tarvitsee pitkäaikaista intensiivistä puheterapiaa. Monet kuntoutuvat siten, että he voivat osallistua tavalliseen perusopetukseen. Se, miten lapsi alkaa terapian alussa kuntoutua, antaa vihjeitä ennusteesta.
Asiantuntijana puheterapeutti, logopedian yliopistonlehtori Leila Paavola Oulun yliopistosta.
Jaa oma kokemuksesi