Lapsen kehitys 17.06.2022

Vanhemmat ovat huiman yksimielisiä lapselle lukemisen tärkeydestä – katso, millaiset lukutottumukset suomalaisperheissä on

Pienelle lapselle äänikirja ei tarjoa samoja hyötyjä kuin ääneen lukeminen. Siksi asiantuntija on hyvillään Kaksplussan suuren lukukyselyn tuloksista.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Kaksplus teetti taannoin kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisvanhempien lukutottumuksia. Kyselyyn vastasi 1494 henkilöä, joista 96 prosenttia oli naisia.

Lukemisella on tunnetusti, no, lukuisia hyötyjä. Ääneen lukeminen varhaislapsuudessa kasvattaa lapsen sanavarastoa sekä myötävaikuttaa hänen kielelliseen kehitykseensä. Lukuhetket ovat ennen kaikkea tärkeitä kohtaamishetkiä, jolloin vanhempi ja lapsi ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Tulosten perusteella vanhemmat tunnistavat lukemisen hyödyt laajalti. Vastaajista 92 prosenttia kertoi pitävänsä lapselle lukemista erittäin tärkeänä.

Vastaajista 83 prosenttia kertoi lukevansa lapselleen päivittäin, ja iltasadun kertoi lukevansa 74 prosenttia vastaajista.

Suomalaisvanhemmat lukevat ahkerasti

Lukukeskuksen kehittämis- ja viestintäpäällikkö Emmi Jäkkö pitää tuloksia todella ilahduttavina. Itse asiassa niin ilahduttavina, että on tarpeen ottaa esille pari seikkaa, jotka voivat vaikuttaa vastauksiin.

Jäkkö kertoo, että esimerkiksi tulos päivittäin lukemisesta on monissa tutkimuksissa noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Kaksplussan kyselyn mukaan.

Taustalla on monia syitä. Ensinnäkin Kaksplussan kyselyyn on saattanut vastata ensisijaisesti henkilöitä, jotka ovat innokkaita lukijoita. Kysely ei välttämättä ole tavoittanut yhtä tehokkaasti vähemmän innokkaita.

ääneen lukeminen

Vain kuusi prosenttia vanhemmista kertoi, että ei lue iltasatua alle kouluikäiselle lapselleen.

Toiseksi suomalaiset ovat hyvin tietoisia lukemisen hyödyistä. Vastaukset voivat tästä syystä hieman vinoutua. Teoriassa kaikki tietävät, että lukeminen on tärkeää, mutta arjessa kirjat voivat helposti hautautua muun kiireen alle.

Kaikesta huolimatta tulokset ovat Jäkön mielestä suorastaan erinomaisia, etenkin, kun vastaajia oli liki 1500.

Lapselle ääneen lukeminen kannattaa

Vaikka äänikirjat ovat nousseet suoranaiseksi ilmiöksi, lapselle ääneen lukeminen ei ole jäänyt trendin jalkoihin.

Kyselyyn vastanneista vanhemmista 41 prosenttia ilmoitti, ettei lapsi kuuntele koskaan äänikirjoja yksin tai vanhemman kanssa. Vastaajista 22 prosenttia sen sijaan ilmoitti, että lapsi kuluttaa äänikirjoja vain harvoin, ja 21 prosenttia kertoi näin tapahtuvan joskus.

Jäkkö on hyvillään siitä, etteivät vanhemmat ole korvanneet ääneen lukemista äänikirjoilla. Pienen lapsen kielellisen kehityksen sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kannalta äänikirjoja ei pitäisi rinnastaa paperisiin kirjoihin ollenkaan, hän toteaa.

– Äänikirja ei korvaa läsnäolevaa vanhempaa. Lukemisen aikainen vuorovaikutus ja keskustelu eivät toteudu, jos tilanteessa ei ole aikuista. Pieni lapsi tarvitsee aikuisen jo ihan kielellisen kehittymisen takia.

Aikuinen on lapselle lukutilanteessa kuin peili, joka heijastaa, miksi jokin kertomuksen hahmo tekee tai tuntee jotain tai mitä jokin sana tarkoittaa.

ääneen lukeminen

Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia kertoo, ettei lapsi koskaan kuuntele äänikirjoja.

Jäkkö kuitenkin lisää, että äänikirjat tukevat hyvin jo lukemaan oppineen lapsen lukuharrastusta.

Pienemmällekin lapselle äänikirjat ovat erinomainen ajanviete esimerkiksi pitkälle automatkalle. Ne ovat myös vaihtoehtoista viihdykettä television katselulle tai tietokonepelien pelaamiselle.

Lue myös: Lukutaito 4-vuotiaana? – varhaisia oppijoita yhdistää yksi selkeä tekijä, toisaalta syytä lukutaidon kiirehtimiselle ei ole

Ääneen lukeminen hyödyttää lukutaitoistakin lasta

Kaksplussan kyselyyn vastanneista vanhemmista 71 prosenttia ilmoitti, ettei heidän lapsensa osaa vielä lukea.

Niistä vastaajista, joiden lapsi oli jo lukutaitoinen, 94 prosenttia kertoi lukevansa edelleen usein tai joskus lapselleen.

ääneen lukeminen

Vastaajista 92 prosenttia kertoi, että pitää lapselle lukemista erittäin tärkeänä. Melko tärkeänä lukemista piti seitsemän prosenttia.

Jäkön mukaan yhteisiä lukuhetkiä ei kannatakaan unohtaa heti lukutaidon oppimisen jälkeen, sillä ääneen lukeminen ylläpitää lapsen lukuintoa. Vastaoppineelle lukeminen on vielä vähän hidasta ja vaikeaa.

– Lisäksi vastikään lukemaan oppineiden lasten kirjat ovat sisällöllisesti melko yksinkertaisia. Lapsi voi pettyä hänelle osoitettuihin kirjoihin, jos ääneen luetut teokset ovat olleet polveilevempia ja mielikuvituksellisempia kuin ne.

Lukeminen yhdistää perhettä myöhemminkin

Luonnollisesti lapselle ääneen lukeminen tyrehtyy jossain kohtaa. Perheen yhteisestä lukuharrastuksesta on silti suositeltavaa pitää kiinni vielä silloin, kun lapsi kasvaa.

Kirjallisuuden – luetun tai kuunnellun – mahdollistamasta vuorovaikutuksesta hyötyvät kaikki perheenjäsenet. Tällöin vuorovaikutuksen painopiste vain siirtyy kirjallisuudesta tai sen herättämistä ajatuksista keskustelemiseen.

Jäkkö kertoo, että perheissä, joissa luetaan, yleensä myös keskustellaan enemmän.

– Jos kotiin ilmestyy yhtäkkiä murahteleva teini, lukeminen voi olla mukava yhdistävä tekijä, joka antaa paljon juttelun aihetta.

Lisätietoa lapsille ja nuorille lukemisesta: Lukukeskus

Lue myös: Kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon vähintään kolmella eri tavalla, osoittaa tuore suomalaistutkimus

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X