ADHD-lääkkeiden väärinkäyttö huolettaa nuorten vanhempia – lääkäri kertoo, keillä riski on korkein
ADHD-lääkkeet ovat amfetamiinijohdannaisia, ja ne on tarkoitettu vain lääkärin määräämänä käytettäväksi.
ADHD-lääkkeet on tarkoitettu avuksi niille, joille lääkäri on niitä määrännyt helpottamaan elämää aivotoiminnallisen häiriön kanssa, johon liittyy muun muassa keskittymisvaikeuksia ja impulsiivisuutta.
Kyseisiä lääkkeitä saattavat kuitenkin käyttää nekin, jotka eivät niitä tarvitsisi.
Asiasta on virinnyt vilkaista keskustelua muun muassa Facebookissa nuorten vanhemmille tarkoitetussa vertaistukiryhmässä. Myös lääkäri Atte Virolainen vahvistaa käsityksen siitä, että on henkilöitä, jotka käyttävät ADHD-lääkkeitä väärin.
Kaksplus otti Atteen yhteyttä kysyäkseen, onko vanhemmilla syytä huoleen: onko ADHD-lääkkeiden väärinkäyttö yleistynyt myös nuorten keskuudessa?
Päihdekäyttäjät lähinnä nuoria aikuisia
Huolta vanhemmissa on aiheuttanut nimenomaan ADHD-lääkkeiden luonne. Kyseessä on stimulanttilääkitys, joka on amfetamiinijohdannaista.
Atte Virolaisen mukaan ADHD-lääkkeiden väärinkäyttäjät ovat hyvin suurelta osin aikuisia. Yläkouluikäisten keskuudessa varsinainen päihdekäyttö on hyvin marginaalista.
– Etenkin suonensisäinen käyttö, jossa tableteista liuotetaan neulalla pistettävää ainetta, on yleensä vain vaikeasti päihdeongelmaisten hommaa, Virolainen toteaa.
ADHD-lääkkeitä käytetään myös aivodopingina, jolloin ei-ADHD-diagnoosia kantava henkilö yrittää hakea stimulanteista lisää älykyyttä ja voimia keskittymiseen. Tätä tekevät Virolaisen mukaan lähinnä korkeakouluissa opiskelivat tai vaativaa työtä tekevät nuoret aikuiset.
– Tutkimusnäyttö stimulanttien hyödyistä kognitiivisen suorituskyvyn kannalta niille henkilöille, joilla ei oikeasti ole ADHD:ta, on hyvin ristiriitaista. Mukana on paljon plasebovaikutusta.
Oikein käytettynä ADHD-lääkitys ei päihdytä
Virolainen saa toisinaan kysymyksiä siitä, voiko ADHD-lääkettä käyttävä nuori jäädä koukkuun lääkkeeseen.
– Oikein käytettynä näin ei voi käydä. Eri asia on, jos kyseisiltä lääkkeiltä hakee nimenomaan päihdetarkoitusta. Tällöin riski on olemassa.
Virolainen muistuttaa, että ADHD-lääkityksellä on hyviä puolia silloin, kun sillä lääkitään todellista vaivaa. ADHD lisää impulsiivisuutta. Lääkkeet puolestaan tasaavat kyseistä piirrettä.
Tutkimuksissa on havaittu, että lääkitys suojaa ADHD-diagnoosin saaneita nuoria vakavilta päihdehäiriöiltä, kun lääkitys on aloitettu ennen päihteidenkokeiluikää.
Lapselle ja nuorelle Virolainen kehottaa puhumaan siitä, että lääkärin määräämät lääkkeet on aina tarkoitettu vain sille, jolle lääkäri on ne osoittanut. Niitä ei tule antaa esimerkiksi kaverille, vaikka tämä kuinka pyytäisi.
Stimulanttilääkityksen tiedetään myös vähentävän ruokahalua. Virolainen uskoo, että ADHD-lääkkeiden käyttäminen painonsäätelyyn on hyvin marginaalista.
– Kaikkea tapahtuu, mutta se ei ole tietääkseni mitenkään yleistä.
Huolestuneille vanhemmille Virolainen haluaa todeta, ettei esimerkiksi ADHD-lääkkeiden väärinkäyttö ole kovin arkipäiväistä.
– Antiikin ajoista lähtien aikuiset ovat pelänneet, että nuoret ovat pilalla. Tiettyjen indikaattoreiden mukaan ollaan menossa huonompaan suuntaan. Esimerkiksi, jos katsotaan nuorisopsykiatrian lähetemääriä, jotka kasvavat vuosi vuodelta. Myös koronarajoitukset lisäsivät nuorten pahoinvointia. Valtaosalla nuorista menee kuitenkin hyvin.
Lue myös: Näin ADHD-lääkkeet vaikuttavat lapseen – lastenpsykiatria huolestuttaa etenkin yksi asia
Jaa oma kokemuksesi