ADHD:n taustalta paljastui uusia varhaisia riskitekijöitä – nämä asiat voivat vaikuttaa puhkeamiseen
Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat tutkimuksen mukaan lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella. Myös imetyksen kestolla todettiin olevan vaikutusta ADHD-oireiden riskiin ja puhkeamiseen.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös monilla ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.
Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta todisti väitöstutkimuksessaan, että äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella. On myös mahdollista, että synnytyksen jälkeisistä riskitekijöistä lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana.
Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.
ADHD-lapsilla on persoonallisuuseroja muihin verrattuna
Jallow selvitti väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään, liittyvätkö äidin raskaudenaikainen tulehdus ja stressi, imetyksen kesto sekä lapsen persoonallisuuspiirteet tai psykiatriset sairaudet kohonneeseen ADHD-riskiin lapsuudessa ja nuoruudessa.
Tutkimuksessa todettiin, että ei-toivotulla raskaudella ja alle kolme kuukautta kestäneellä täysimetyksellä voi olla yhteys yliaktiivisiin oireisiin 8-vuotiaana. Äidin raskauden aikainen stressi ja alle kuusi kuukautta kestänyt osittainen imetys olivat merkkejä lisääntyneestä riskistä ADHD-oireisiin 16-vuotiaana.
Myös lapsen oma persoonallisuusprofiili liittyi ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Tutkimuksessa paljastui eroja temperamentissa ja luonteenpiirteissä terveen kontrolliryhmän ja niiden välillä, joilla todettiin ADHD. Nuoret, joilla diagnosoitiin ADHD, olivat useammin elämyshakuisia sekä vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä kuin ne nuoret, joilla ei diagnosoitu ADHD:ta.
Väitöskirjatutkimus on Oulun yliopiston mukaan yksi ensimmäisistä ja tähän mennessä edustavimmista ADHD:n varhaisten riskitekijöiden tutkimuksista.
ADHD-diagnoosien määrä ovat Suomessa viime vuosina kasvaneet räjähdysmäisesti. Koska ADHD on paikoin myös yli- ja väärin diagnosoitu, riskitekijöiden tunnistaminen voi tulevaisuudessa tuoda uusia työkaluja ADHD:n tarkempaan diagnosointiin.
Jaa oma kokemuksesi