Metsäkosketus parantaa lapsen immuunijärjestelmää jo kuukaudessa – asiantuntija kertoo, miten saat parhaat hyödyt
Mullassa möyriminen ja likaisten sormien joutuminen suuhun ovat lapselle tuikitärkeää mikrobialtistusta. Altistusta voi lisätä helposti: lähtemällä luontoon. Silläkin on väliä, millainen on päiväkodin piha.
Kun seuraavan kerran näet lapsesi konttaavan metsässä, kuopaisevan maaperää tai raottavan lahopuun limaista kuorta, ole onnellinen.
Vaikka multasormet ja niiden päätyminen lapsen suuhun saattaa aikuista kauhistuttaa, lapsi siinä vain hankkii tuikitarpeellista mikrobialtistusta immuunijärjestelmän tueksi.
Lue myös: 6 lapsiperheelle sopivaa kotimaan luontoretkikohdetta
Kolme ensimmäistä vuotta tärkeimmät
Immuunijärjestelmä tarvistee kehittyäkseen runsasta ja monipuolista altistumista lialle ja mikrobeille koko lapsuuden ajan.
Kolme ensimmäistä elinvuotta ovat tässä erityisen tärkeää aikaa, mutta senkin jälkeen altistumisen määrällä ja tiheydellä on merkitystä.
Liian steriilissä kaupunkiympäristössä eläminen on vastustuskyvyn kannalta huono asia.
Immuunijärjestelmä rakastaa metsää ja luontoympäristöä. Jo hyvän aikaa on tiedetty ja ymmärretty, että liian steriilissä kaupunkiympäristössä eläminen ja vähäinen kosketus luontoon ja eläimiin on vastustuskyvyn kannalta huono asia.
Havaintoa tukevat ja tietoa ovat kartuttaneet lukuisat tutkimukset, joissa on muun muuassa vertailtu samalla maantieteellisellä alueella asuvia mutta luontokosketukseltaan ja mikrobialtistukseltaan erilaisia ihmisryhmiä.
Esimerkiksi Suomessa on monikertainen yleisyys immuunihäiriöille verrattuna etnisiin suomalaisiin Karjalassa.
Lue myös: Vaellus lasten kanssa – konkarien 9 vinkkiä, miten teet retkestä kivan kaikille
Immuunijärjestelmä paranee päiväkodin metsäpihalla
Tutkimuksissa on huomattu, että jo melko vähäinen lisäys luontoympäristöä vaikuttaa myönteisesti immuunijärjestelmään ja riskiin sairastua sen erilaisiin häiriöihin, kuten allergioihin, astmaan, reumaan ja ykköstyypin diabetekseen.
Vuonna 2020 valmistunut laaja suomalainen tutkimushanke osoitti, että metsäpohjainen päiväkodin piha paransi lasten immuunijärjestelmää jo kuukaudessa.
Kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita.
Muutokset näkyivät myös veriarvoissa.
Päiväkodin pihalla tapahtunut päivittäinen metsäkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa.
Muutokset näkyivät myös veriarvoissa: iholla olevien immuniteettia tehostavien bakteerien runsastuminen muun muuassa laski immuunivälitteisten sairauksien ja allergioiden syntyyn yhdistetyn interleukiini 17A:n pitoisuutta.
Puolustusjärjestelmä voi hyökätä itseään vastaan
Jotta ihmisen puolustusjärjestelmä voi toimia ihanteellisesti, mikrobeja tulee saada paljon ja monipuolisesti päivittäin, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Aki Sinkkonen.
– Ihmisen puolustusjärjestelmä seuloo jatkuvasti mikrobeja ja mahdollisia taudinaiheuttajia, hieman valaan hetuloiden tapaan ja tutkii onko joukossa jotakin, joka voi aiheuttaa sairauden.
Ellei mikrobialtistus ole tarpeeksi suurta tai se tyrehtyy, puolustusjärjestelmä joutuu ikään kuin hämilleen.
”Mikrobeja tulee saada paljon ja monipuolisesti päivittäin”.
Se jatkaa edelleen seulomista ja voi alkaa hyökätä vääriä kohteita, kuten ruokien osasia, siitepölyä, omia soluja tai oman suoliston mikrobeja vastaan. Tuloksena on allergioita, autoimmuunitauteja ja suolistosairauksia.
– Luontoympäristö kuten metsä sisältää runsaasti ja monipuolisen kattauksen ympäristömikrobeja, joka tarjoaa puolustusjärjestelmälle sen tarvitsemaa altistusta ja seulottavaa, Sinkkonen tiivistää.
Mikrobialtistus tapahtuu kädestä suuhun -menetelmällä
Metsässä lapsen kannattaa antaa vapaasti kosketella ja kaivaa maata, tarttua keppeihin ja kiviin, tunnustella sammalta ja kasvien lehtiä.
Likaa tai sen joutumista kasvoille ja suuhun ei pidä pelätä. Mikrobialtistus tapahtuu nimittäin suurelta osin kädestä suuhun -menetelmällä.
Tarkoitus ei kuitenkaan ole alkaa syödä multaa kaksin käsin, eikä se ole suositeltavaakaan.
Likaa tai sen joutumista kasvoille ja suuhun ei pidä pelätä.
Monipuolisen ja runsaan mikrobialtistuksen saa jo silmillä lähes näkymättömän likamäärän kautta. Sormenpäähän levinneessä gramman painoisessa multahiukkasessa voi olla jopa viisi miljardia bakteeria.
Vertailun vuoksi: grammassa uutta pihahiekkaa on noin 40 000 bakteeria, ja senkin jälkeen kun siinä ovat ihmiset ja eläimet kävelleet ja oleskelleet, vain noin 400 000 bakteeria.
– Kun jotain on lapsen käsissä, se on käytännössä kohta myös suussa ja ruuansulatuselimistössä. Koskettelemme kasvojamme ja suupieliämme jatkuvasti huomaamattamme, ja varsinkin näin tekevät pienet lapset. Metsäympäristössä hyvää altistumista tapahtuu väistämättä, Sinkkonen muistuttaa.
Metsäbakteereille altistuminen on perusterveelle turvallista
Voiko varoittelut likaisista käsistä ja niiden suuhun laittamisesta siis kokonaan unohtaa? Onko maaperän lika aina turvallista?
Sinkkosen mukaan ei aivan eikä ihan aina.
Lähtökohtaisesti luontomikrobisto tekee hyvää, mutta poikkeuksen muodostavat ympäristöt, joissa on tiedetysti tai mahdollisesti ihmisten tai eläinten virtsaa tai ulosteita.
– Menneinä aikoina ihmisasutusten liepeet olivat täynnä tarttuvia tauteja, jotka olivat peräisin ihmisten tai eläinten jätöksistä. Enää näin ei ole, mutta aina on mahdollisuus, että jossakin puskassa on koirankakkaa tai ihmisen virtsaa, Sinkkonen muistuttaa.
Mikrobialtistuksen hyödyt voittavat sen riskit.
Joitakin harvoja ja harvinaisia tauteja kuten hiirien ulostepölystä tarttuvaa hiirikuumetta ja rokotteella torjuttavaa jäykkäkouristusta lukuunottamatta mikrobiologinen altistuminen on perusterveelle ihmiselle turvallista.
– Se on silti hyvä muistaa, että rikkinäinen eli vaikkapa haavainen iho muodostaa aina tulehdusriskin.
Runsaan mikrobialtistuksen hyödyt voittavat kuitenkin sen riskit.
Riskejäkin voi minimoida ottamalla huomioon edellä mainitun jätösten mahdollisuuden, huolehtimalla lapsen ihon hyvästä kunnosta, hoitamalla haavat kuntoon ja ehkäisemällä ihon kuivumista.
Kädet on myös edelleen syytä pestä metsäretken jälkeen, mutta desinfiointi ei ole millään muotoa tarpeen.
Kuinka paljon on riittävästi?
Mikä sitten on immuunijärjestelmän kannalta tarpeeksi ja riittävän usein? Riittääkö päivittäinen ulkoilu päiväkodin metsäpohjaisella pihalla, metsäretket viikonloppuisin, päivittäinen luonnossa liikkuminen vai kaikki tämä yhdessä?
Siitä mikä on riittävän paljon ja mikä on yksilöllinen vaihtelu asiassa, ei ole tällä hetkellä vielä riittävästi tietoa, kertoo Sinkkonen.
– Altistuksen on oltava jatkuvaa ja säännöllistä, mielellään päivittäistä. Päiväkotitutkimuksessa erot puolustusjärjestelmässä näkyivät, kun verrattiin viisi kertaa viikossa metsäpihalla ulkoilleita lapsia 1–2 kertaa siellä ulkoilleisiin, Sinkkonen mainitsee.
Immuunijärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus. Yksilöllinen vaihtelu näkyy myös siinä, että toisinaan esimerkiksi allergia puhkeaa, teki mitä teki. On myös metsässä koko ikänsä möyrineitä maatilan lapsia, joilla on silti astma tai suolistosairaus.
Lopulta kyse on elämäntapojen, ympäristön ja geeniperimän muodostamasta kokonaisuudesta.
Anna.fi: 10 syytä, miksi metsä tekee sinulle hyvää
Lue myös: Retkeilyvarusteet lapselle: Paljossa voi säästää, mutta kahteen asiaan kannattaa satsata
Kommentit (1)
Hyvä artikkeli. Multaan siis pienet kädet ja luonnossa olo parantaa paljon lasten immuniteettia ja toki myös mieltä. Älkää hyvät ihmiset rakentako enää ikinä kaupunkeihin päiväkotien pihoja muovista tai tekonurmesta! Vai halutaanko lapsille astma ja diabetes? Ihmiset kuuluvat luontoon. Se on hyvä muistisääntö kaikkeen.