Karies tarttuu ja periytyy – voiko sitä välttää?
Lähes jokainen saa elämänsä aikana muutaman reiän hampaisiinsa. Karieksen syntymistä voi kuitenkin ehkäistä helpoilla ja tehokkailla keinoilla.
Hampaiden reikiintyminen eli karies on infektiosairaus. Suomessa asuvilla lapsilla on huomattavasti terveemmät hampaat kuin muutama vuosikymmen sitten. Nykypäivänä 12-vuotiailla on keskimäärin 1,2 reikää hampaissaan ja 17-vuotiailla noin neljä reikää.
Silti karies on sekä lapsilla että aikuisilla edelleen yleinen hammassairaus. Se johtuu siitä, että suun bakteerit ja reikiintymiseltä estävät tekijät ovat epätasapainossa.
Hyvin pienenkin lapsen harmaat voivat reikiintyä. Pahimmillaan lasten poskihampaat saattavat reikiintyä heti puhjettuaan, koska suun arkaa kohtaa harjataan vähemmän.
Juuri puhjenneiden hampaiden puhdistamiseen kannattaakin siis kiinnittää erityistä huomiota, jotta ne eivät pääse reikiintymään. Alle kolmevuotiaan hammasharjaan voi sipaista riisiryynin kokoisen määrän fluorihammastahnaa.
Pitkään jatkuva tuttipullon käyttö sekä hampaiden oikomiskojeet altistavat lapsen hampaita reikiintymiselle.
Maitohampaat reikiintyvät pysyviä hampaita nopeammin. Varhain suuhun iskenyt karies lisää reikiintymisalttiutta maitohampaissa, ja samalla myös pysyvässä hampaistossa.
Nuoruus on tutkitusti otollista aikaa reikiintymiselle: jos sokeripitoisia juomia ja makupaloja nautitaan usein, ja hampaiden puhdistus on riittämätöntä, puhkeaa suuhun helposti reikä jos toinenkin.
Murrosikäisillä ja aikuisilla karies tulee herkimmin hampaiden väleihin. Siksi yläkouluiästä alkaen suositellaan hampaiden välien päivittäistä puhdistamista hammaslangalla.
Mistä karies johtuu?
Karieksen syntymiseen vaikuttaa suun mikrobisto, hampaan vastustuskyky eli kiilteen vahvuus, syljen määrä, ravinnon sokeripitoisuus, puhdistamisen säännöllisyys ja huolellisuus sekä aika, jonka hammas on plakin peitossa.
Kariesbakteeri saadaan usein jo lapsena ja periaatteessa se tarttuu suusta suuhun.
Kaikki eivät kuitenkaan saa reikiä yhtä helposti. Kariesta kehittyy vain vähän ihmisille, joilla on riittävällä fluorin saannilla vahvistettu kova kiille hampaissaan, terveellinen ja säännöllinen ruokavalio, hyvä suuhygienia, suun runsas bakteerikanta sekä hyvä syljeneritys.
Lue myös: Suun huono terveys voi vahingoittaa sikiötä
Usein huonohampaisten aikuisten lapset saavat myös suuhunsa reikiä. Syynä ei kuitenkaan välttämättä ole suoraan vain karieksen siirtyminen, vaan tutkimusten mukaan myös elämäntavat ja hampaiden hoitorutiinit ovat ainakin jossain määrin periytyviä.
Jotta karies voi muodostua suussa, tarvitaan siihen kolmen tekijän yhteisvaikutus: suun bakteerit, ravinto ja kehno suuhygienia. Harjaamalla hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla sekä rajoittamalla sokeripitoisen ravinnon saantia voi estää hampaiden reikiintymistä.
Suojaa lapsen suuta kariestartunnalta
Mutans-streptokokki on yksi kariesbakteereista, joka voi aiheuttaa reikiintymistä.
Kariesbakteerit eivät elä hampaattomassa suussa. Karies voi siis tarttua lapsen suuhun vasta sitten, kun lapsi saa ensimmäiset maitohampaat.
Kuka tahansa voi aiheuttaa lapselle kariesbakteeritartunnan käyttämällä lapsen tuttia omassa suussaan, suukottelemalla lasta suulle tai käyttämällä samaa lusikkaa lapsen kanssa. Siksi kannattaa pyrkiä huolehtimaan, ettei kenenkään sylkeä kulkeudu lapsen suuhun.
Hampaiden suojaamiseksi ruokailut olisi hyvä rajoittaa 5-6 kertaan päivässä niin, ettei ruokailujen ja välipalojen välillä napostella mitään.
Lapsi voi myös alkaa opetella ksylitolituotteiden käyttöä heti maitohampaiden puhjettua. Ksylitolituotteita kannattaa käyttää 3–5 kertaa päivässä aterioiden jälkeen, yhteensä noin 5-6 gramman päiväannos.
Myös äidin ksylitolin käyttö lapsen ollessa alle 2-vuotias ehkäisee mutansstreptokokkien tarttumista äidiltä lapselle ja siten lapsen hampaiden reikiintymistä.
Lue myös: Älä siirrä hammaslääkäripelkoa lapsellesi: ”Lapselle pitää aina puhua positiiviseen sävyyn”
Lähteet: Karieksen käypä hoito, Terveyskirjasto, Helsingin yliopiston Puhtaat hampaat -projekti
Jaa oma kokemuksesi