Yksi pähkinäallergia on yleistynyt Suomessa huimasti, eikä kukaan täysin ymmärrä miksi – tämä pähkinäallergioista tulisi tietää
Lapsuudessa alkanut pähkinäallergia jatkuu yleensä läpi elämän.
Hengenvaarallinen pähkinäallergia on melko harvinainen vaiva: vain alle 2 prosentilla suomalaisista on niin sanottu todellinen pähkinäallergia, joka aiheuttaa voimakkaita oireita. Useimmiten pähkinät aiheuttavat lieviä suun alueen oireita.
Yksi pähkinäallergia on kuitenkin viime vuosina yleistynyt suomalaislapsilla huomattavasti. Syytä asiaan ei tunneta, vaikka teorioita onkin.
– Erityisesti cashewpähkinäallergia on lisääntynyt Suomessa. Tämä voi johtua siitä, että pähkinöiden käyttö ruoassa on lisääntynyt merkittävästi, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka kertoo.
Cashewpähkinän käytön tiedetään yli 30-kertaistuneen Suomessa 2000-luvulla. Vakavaa cashewpähkinäallergiaa kuvaillaankin Lääkärilehdessä ”uudeksi lastentaudiksi”.
Toisille allergisia oireita tulee vain yhdestä pähkinälajista, kun taas toisilla niitä voi ilmaantua useista pähkinöistä. Harva on kuitenkaan vaikeasti allerginen monelle eri pähkinälajille.
Pähkinäallergia oireilee yleensä nopeasti
Pähkinäallergiassa herkistävä proteiini ei liity siitepölyihin, vaan kyseessä on pähkinälle ominainen ja kuumennusta kestävä proteiini. Ristiallergiaa siitepölyn aikaan ilmenee sitä todennäköisemmin mitä lähempänä pähkinät ovat kasvikunnan sukulaissuhteessa. Ihopistokokeella ei voi erottaa ristiallergiaa vaikeasta pähkinäallergiasta.
Paljon allergisoiva maapähkinä ei ole läheistä sukua muille pähkinöille – virallisesti se on palkokasvi, eikä siis pähkinä ollenkaan. Esimerkiksi cashew- ja pistaasipähkinä sen sijaan ovat samaan heimoon kuuluvia sumakkikasveja, joten ristiallergia niiden välillä on yleistä.
Pähkinälle allergisen oireilu tarkoittaa yleensä iho-oireita, hengenahdistusta tai oksentelua. Pähkinäallergiassa reaktiot ovat usein välittömiä ja nopeasti eteneviä.
– Harvemmin pähkinäallergiassa esiintyy sellaista kuin esimerkiksi kananmuna-allergiassa, että tulee pidemmäksi aikaa todella huono olo ilman iho-oireita. Pähkinäallergioissa oireet tulevat nopeasti ja ovat siksi kohtuullisen helppoja tunnistaa, Csonka kuvailee.
Jos joku syö vieressä pähkinää, ei tämä vielä itsessään aiheuta allergikolle oireita: pähkinää pitää käytännössä lähes aina saada elimistöön tavalla tai toisella, jotta allergiaoireita ilmaantuu.
Periaatteessa on mahdollista, että esimerkiksi huonosti pyyhityn pöydän pinnalta voi välittyä käsien kasvoille kautta ruoka-ainetta, joka aiheuttaa oireilua, vaikka ruokaa ei olisi itse syönytkään. Kosketuksen kautta tulevat allergiaoireet ovat yleensä kuitenkin paikallisia esimerkiksi siten, että silmät kutiavat tai turpoavat sen jälkeen, kun niitä on hierottu pähkinään koskemisen jälkeen.
– Sellainen pähkinäallergia, että saa oireita siitä, kun joku syö lentokoneessa pähkinöitä ja se kiertää ilmassa, on äärimmäisen harvinainen tilanne, Csonka kertoo.
Pähkinäallergia ei yleensä väisty itsestään kuten muut allergiat
Ruoka-allergiaa epäillään jopa noin kolmasosalla pikkulapsista, vaikka tutkimusten mukaan sitä ilmenee vain 3–6 prosentilla.
Kun vauvan ruokavalioon lisätään uusia ruoka-aineita, alkavat niiden aiheuttamat mahdolliset allergiaoireet useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. Alkuun eri ruoka-aineista voi tulla lieviä oireita, kun elimistö ei ole vielä tottunut niihin.
Ruoka-aineet ovat yleisimpiä allergiaoireiden aiheuttajia erityisesti alle 2-vuotiailla lapsilla, mutta monet ruoka-allergiat lieventyvät tai jopa väistyvät kokonaan kolmeen vuoteen tai kouluikään mennessä. Pähkinäallergia lievittyy itsestään kuitenkin huonommin kuin muut ruoka-aineallergiat.
– Se, että spontaani sietokyky lisääntyy, on pähkinäallergiassa huomattavasti vähemmän todennäköistä. Syytä tälle ei tiedetä, Csonka kertoo.
Pähkinäallergia ei välttämättä silti ole elinikäinen, kuten ennen on luultu.
– Osalla se saattaa lievittyä tai väistyäkin, vaikkakin hyvin harvoin. Varsinkin maapähkinäsiedätyshoitoa tutkitaan tällä hetkellä paljon.
Anafylaksiaa esiintyy pähkinäallergiassa verrattain paljon
Pähkinät ovat merkittävimpiä ruoka-aineanafylaksian aiheuttajia Suomessa. Erityisesti maapähkinäallergikoilla anafylaksiariski on suuri. Lapsilla anafylaksiaa aiheuttaa pähkinöiden lisäksi lähinnä maito, vehnä tai kananmuna.
Anafylaktinen reaktio tarkoittaa koko elimistön vaarallista yliherkkyysreaktiota. Reaktio voi olla raju, jopa hengenvaarallinen.
Erityisesti cashewpähkinäanafylaksiat ovat yleistyneet voimakkaasti: eräässä suomalaistutkimuksessa cashewpähkinälle allergisista lapsista 48 prosenttia sai anafylaktisen reaktion.
Anafylaksia on ruoka-allergian oireista vaikein, mutta yleisesti ottaen erittäin harvinainen. Riski anafylaksiaan riippuu herkistymisen määrästä ja olemassa olevista vasta-aineista eli siitä, miten paljon ja miten allerginen lapsi on saanut allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta. Jos pähkinäallergia aiheuttaa lapselle anafylaksiariskin, täytyy hänen pitää adrenaliiniruisketta aina mukanaan.
Suomessa elintarvikemerkinnöissä täytyy eritellä onko tuotteessa maapähkinää. Muuten merkinnät voivat olla luokkaa ”saattaa sisältää pähkinää” tarkentamatta sitä, mistä pähkinästä on kyse.
– Tämä on vielä huonosti ratkaistu potilaan näkökulmasta, koska pähkinäallergisen ei tarvitse useinkaan välttää kaikkia pähkinälajeja, Csonka harmittelee.
Lasten ruoka-allergioista on tulossa uusi suositus
Keväällä siitepölykaudella erityisesti koivun sukulainen, hasselpähkinä, voi aiheuttaa monille ristiallergiaa, vaikka varsinaista pähkinäallergiaa ei olisi. Samaan joukkoon kuuluu pähkinäpensas, mikä kukkii tosin jo varhain maalis–huhtikuussa.
Harvinaisempia pähkinäallergioita ovat palmukasveihin kuuluvasta kookospähkinästä tai proteakasveihin kuuluvasta macadamiapähkinästä aiheutuvat allergiareaktiot.
Vielä pari vuosikymmentä takaperin allergiaoireita aiheuttavia ruoka-aineita suositeltiin Suomessa välttämään täysin ja pitkäänkin. Nykyään pitkän välttämisen sijaan ohjeistetaan totuttelemaan lieviä oireita aiheuttavaan ruoka-aineeseen vähitellen. Vaikeassa pähkinäallergiassa ruokavaliossa kannattaa myös nykytiedon valossa pitää mukana esimerkiksi mantelia ja niitä pähkinöitä, joihin ei liity oireita.
– Ruokatikapuiden avulla otetaan tiettyjä ruokia käyttöön hallitusti ja turvallisesti lääkärin antamia ohjeita noudattaen. Käypä hoito -suosituksia päivitetään aina uusien tietojen valossa, ja uusi suositus liittyen lasten ruoka-allergiaan on tulossa vuoden sisällä, Käypä hoito -suositusten lasten ruoka-allergioiden työryhmään kuuluva Csonka kertoo.
Lue myös: Lapsen allergia – nämä 5 perusasiaa on hyvä tietää
Lähteet: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Lääkärilehti, Terveyskirjasto, Terveyskylä
Jaa oma kokemuksesi