Maitoallergia on vauvojen ja pikkulasten yleisin ruoka-aineallergia – diagnoosia ei kannata tehdä itsekseen
Moni ei vieläkään tiedä, että maitoallergia on täysin eri asia kuin laktoosi-intoleranssi.
Maitoallergia tarkoittaa, että ihminen reagoi maidon proteiiniin saamalla suoli- tai iho-oireita. Myös hengenvaarallinen anafylaksia on joillekin maitoallergikoille mahdollinen.
Toisin kuin joskus luullaan, on maitoallergia eri asia kuin laktoosi-intoleranssi: maitoallergiselle ei sovi edes laktoositon maito.
Laktoosi-intoleranssissa keho reagoi laktoosiin eli maidon sisältämään sokeriin. Ihminen, jolla on laktoosi-intoleranssi, voi käyttää laktoosittomia tai valtaosa jopa vähälaktoosisia tuotteita. Laktoosi-intoleranssiin ei liity iho-oireita kuten maitoallergiaan, vaan ainoastaan suolioireita kuten vatsakipua, ilmavaivoja tai ripulia.
Lue myös: Lapsen vatsavaivojen syy pitää selvittää – näin tunnistat ja hoidat lapsen laktoosi-intoleranssin
Keskeiset ruoka-aineallergiat alkavat jo imeväisiässä
Maitoallergia alkaa yleensä imeväisiässä, kun vauva alkaa saada maitoa ensimmäisiä kertoja. Allergialla voi olla jossain määrin periytyvyyttä, mutta ei huomattavasti. Suomalaisista imeväis- ja leikki-ikäisistä 2–3 prosenttia on allergisia maidolle.
Ruoka-allergian diagnoosi perustuu esitietoihin sekä välttämis-altistuskokeeseen. Välttämis-altistuskokeessa maito jätetään ensin kokonaan pois ruokavaliosta 2-4 viikoksi. Sen jälkeen tehdään valvottu altistus, jossa maitoa taas tarjotaan lapselle. Jos oireet palaavat, on kyseessä maitoallergia.
Jos imeväisellä, eli alle 1-vuotiaalla, on vaikeaa atooppista ihottumaa, tulisi mahdollisuus ruoka-aineallergiaan aina selvittää.
– Myös ruoka-aineen nauttimiseen yhdistetty nokkosrokkoilu tai turvotusreaktio esimerkiksi huulissa, silmäluomilla tai korvanlehdissä johtaa allergiaselvittelyyn, lastenallergologian dosentti Marita Fallström kertoo.
Iho-oireet ovatkin maitoallergikolle yleisiä.
– Harvoissa tapauksissa vaikean koliikin tai vaikean ummetuksen taustalta löytyy maitoallergia, Fallström sanoo.
Suoli- ja iho-oireet ovat allergioissa yleisimpiä
Maitoallergiaan, kuten muihinkin ruoka-allergioihin, liittyy usein sekä iho- että suolioireita. Suolioireista tyypillisiä ovat ripuli ja oksentelu. Oireet voivat olla Fallströmin mukaan välittömiä tai viivästyneitä.
– Alle kymmenellä prosentilla ruoka-allergikoista on iho- tai suolioireiden lisäksi hengitysoireita, kuten kuivaa yskää tai uloshengityksen vinkunaa ruoka-allergiareaktion yhteydessä.
On myös mahdollista, että imeväisikäinen lapsi oksentaa poikkeuksellisen voimakkaasti 2–4 tunnin kuluessa ruoan nauttimisesta. Kyseessä on vaikein ja huonosti tunnettu ruoka-allergian suolisto-oireen muoto FPIES.
– Yleisin FPIES-reaktion aiheuttaja on maito. Harvinaisen FPIES-tyyppisen ruoka-allergian ennuste on kuitenkin erinomainen: se ohittuu pääosin kolmen vuoden ikään mennessä, Fallström kertoo.
Lue myös: FPIES saa Liljan, 4, oksentelemaan rajusti tuntikausia
Anafylaksian riskiin tulee suhtautua vakavasti
Anafylaksia on vaikein, mutta erittäin harvinainen ruoka-allergian oire. Se tarkoittaa koko elimistön hengenvaarallista yliherkkyysreaktiota.
Myös vakava maitoallergia voi johtaa anafylaksiaan. Lapsilla anafylaksiaa aiheuttavat ruoka-aineista maidon lisäksi lähinnä vain vehnä, kananmuna tai pähkinät.
– En halua pelotella anafylaksialla, koska se on harvinaista. Kaikkien on silti hyvä tietää, että oire on hengenvaarallinen ja ainoa hoito on nopeasti lihakseen pistettävä adrenaliini. Sen jälkeen tulee aina soittaa hätänumeroon ja hakeutua päivystysseurantaan, sillä osalla anafylaksia palautuu uudestaan muutaman tunnin latenssivaiheen jälkeen, Fallström kertoo.
Anafylaksiassa todetaan nopeasti eteneviä oireita useammasta elinjärjestelmästä: iholla, suolessa, hengityksessä ja verenkierrossa. Eli esimerkiksi aluksi kämmenten ja päänahan kutinaa, ihon punoitusta tai laajaa nokkosrokkoa, limakalvoturvotusta ja hengenahdistusoireita.
Fallström korostaa, että kotien lisäksi koulujen ja päiväkotien on tärkeää tunnistaa vakava allerginen reaktio.
– Jokaisella allergikkolapsella on oikeus turvalliseen päivähoitoon ja koulunkäyntiin. Hoitava lastenallergologi tiimeineen auttaa asiassa.
”Määrätietoinen ja rauhallinen ruokavalion laajentaminen auttaa usein”
Maitoallergiselle on olemassa useita erilaisia niin sanottuja hydrolysaattimaitoja. Fallström kertoo, että yleensä lapselle löydetään sopiva valmiste niiden joukosta hyvin. Hän on harmissaan siitä, että maassamme määrätään jopa 19 prosentille maitoallergikoista aminohappomaitoja, jotka koostuvat pienen pienistä aminohapoista.
– Aminohappomaidot eivät edistä millään tavalla maitoallergiasta toipumista ja niistä voi tulla jopa tuhannen euron kuukausihinta. Yli 2-vuotiaat maitoallergikot eivät tarvitse erityiskorvikkeita, vaan voivat käyttää esimerkiksi soija- tai kaurajuomaa. Jos lapsella on pelkästään maitoallergia, siirrytään kaupan soija- tai kaurajuomaan useimmiten jo vuoden iässä, Fallström ohjeistaa.
Maitoallergiassa maidon proteiineja vältetään lääkärin ohjeen mukaan. Lapsi perheineen saa ravitsemusterapeutilta tukea ruokavalion laajentamisessa ja tietoa esimerkiksi siitä, millä nimillä maito saattaa näkyä elintarvikkeissa. Ruokapakkauksen tuoteselosteessa saattaa esimerkiksi lukea maidon sijaan pelkästään maitoproteiinin nimi, kuten hera tai kaseiini.
Jos lapsi välttää maitoa, katsotaan ruokavalio kokonaisuuden kannalta kuntoon niin, että se on kattava turvaamaan lapsen kasvun ja kehityksen esimerkiksi vitamiinien osalta. Suurella osalla maitoallergia väistyy ennen kouluikää ja on siihenkin asti hoidettavissa melko hyvin.
– Jos lapsella ilmenee iho-oireita, voidaan jo hyvällä perusrasvauksella päästä eteenpäin. Lievien suolioireidenkin kanssa voidaan edetä rauhallisesti. Vakavat allergiaoireet tulee tietenkin ottaa vakavasti, mutta hyvin usein lasten ruoka-allergioissa auttaa määrätietoinen ja rauhallinen ruokavalion laajentaminen, Fallström sanoo.
Lasten maitoallergialle voidaan tehdä siedätyshoitoa
Kun imeväisikäisellä lapsella on altistuskokeessa todettu maitoallergia, hän välttää lehmänmaitoa määräajan, yleensä 1–2 vuoden ikään saakka. Osalla välttöaika on tätäkin lyhyempi ja lapsen elimistöä autetaan tottumaan maitoproteiiniin niin sanottujen maitotikkaiden avulla.
Kaksi kolmesta maitoallergikosta toipuu 2–3-vuotiaaksi mennessä. Lapsen voi myös päästä tutkimukselliseen maitosiedätykseen, jos välitönoireinen anafyklaksiariskinen maitoallergia jatkuu vielä esikouluiässä.
– Parisataa maitosiedätyslasta sairaalassa hoitaneena voin todeta sen toimivan hyvin. Siedätys toteutetaan aina lääkärin valvonnassa. Aloitetaan pienestä vesi-maitopisarasta ja puolen vuoden päästä sieto on parhaimmillaan maitolasillinen tai jäätelöannos päivittäin. Pitkäaikaisseurannassa yli puolella lapsista ei ole enää anafylaksiariskiä, kun he nauttivat päivittäisen maitoproteiiniannoksensa, Fallström kuvailee.
Suomessa oli vuonna 2022 lähes tuhat alle 2-vuotiasta maitoallergikkoa. Vielä pari vuosikymmentä takaperin allergiaoireita aiheuttavia ruoka-aineita suositeltiin välttämään täysin ja pitkäänkin, mutta nykyään tilanne on toinen – pitkän välttämisen sijaan ohjeistetaan totuttelemaan allergisoivaan ruoka-aineeseen vähitellen.
Imetys voi suojata ruoka-aineallergioilta
Vaikka vauvalla olisi maitoallergia, ei imettävää äitiä ohjeisteta nykyisin jättämään maitoa pois omasta ruokavaliostaan. Fallströmin mukaan tämä perustuu siihen, miten vähän maitoproteiinia välittyy vauvalle imetyksen kautta.
– Maitoproteiinia välittyy imetyksessä vain tuhannesosia siitä määrästä verrattuna siihen, että vauva hörppäisi lehmänmaidon korviketta.
Joskus imettäjä voidaan kuitenkin ohjata välttämään maitoproteiinia. Yleensä vauvan suolioireisiin auttaa se, että suoli saa hetken rauhan tietystä ruoka-aineesta. Mitä laajempi imettäjän ruokavalio on, sen paremmin hän välttyy puutoksilta. Fallström toivoo, että imettävä äiti ei lähtisi laajoihin ruokavalion välttöihin itse, koska se on harvemmin toimiva ratkaisu.
– Olisi tärkeää jutella asiantuntijan kanssa kokonaisuudesta, eli miten esimerkiksi yö eroaa päivästä oireissa ja mitä kaikkea vauvan oloon ja äidin vointiin tai pelkoihin kuuluu.
Se, että oireet häipyvät jonkin maidon lopettamisen jälkeen, ei vielä takaa, että lapsella olisi maitoallergia.
– Lapsen suoli on voinut olla ärtynyt kunnes saa tauon. Kuukauden päästä suoli voikin sietää samaa ruoka-ainetta jälleen hyvin, Fallström huomauttaa.
Vauva ei voi olla allerginen oman äitinsä rintamaidolle. Harvoissa tilanteissa lapsi voi allergisoitua esimerkiksi äidin syömän suuren maapähkinämäärän kautta maapähkinälle. Äidinmaito voi suojata vauvaa tulevilta ruoka-allergioilta, koska siinä on suoliston bakteerikasvua ohjaavia tekijöitä. Kaikille vauvoille 4–6 kuukauden ikä on hyvä aloitusikä kiinteiden maisteluun. Nykyisin tiedetään, ettei kiinteiden aloituksen viivästäminen suojaa allergioilta.
Lastenallergologian dosentti Marita Fallström työskentelee PK-seudun Mehiläisessä sekä Tays allergiakeskuksessa.
Lähteet: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, Terveyskylä
Jaa oma kokemuksesi