Lapsen terveys 24.02.2022 Päivitetty 02.05.2024

Sydämen rakenneviat oireilevat usein jo vauvan ensimmäisten viikkojen aikana – Kardiologi nimeää yleisimmät merkit

Lapsilla voi esiintyä synnynnäisiä sydämen rakennevikoja. ”Vain harva sydänvika vaatii kiireellistä hoitoa tai leikkausta”, sanoo kardiologi.

Teksti
Kia Toivanen
Kuvat
iStock

Sydämen rakenneviat paljastuvat usein jo synnytyssairaalassa, mutta osa vasta lapsen kasvaessa.

Synnynnäiset sydämen rakennepoikkeavuudet ovat melko harvinaisia. Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta, joilla todetaan sydänvika.

Ei täysin tiedetä, mistä sydämen rakennepoikkeavuudet johtuvat. Sekä perimällä että ulkoisilla tekijöillä, kuten raskaudenaikaisilla virusinfektioilla, voi olla niihin vaikutusta.

Jos lapsella epäillään sydänvikaa, hänet ohjataan sydänlääkärin tutkimuksiin. Siellä sydäntä kuunnellaan, otetaan sydänfilmi eli EKG ja röntgenkuva sekä tehdään sydämen ultraäänitutkimus.

Lue myös: Sydämen sivuääni kuuluu jopa puolella lapsista, mutta useimmiten se on viaton – näissä tapauksissa ohjataan jatkotutkimuksiin

Lasten sydämen rakenneviat: Usein tilannetta jäädään seuraamaan

Sydämen rakenneviat voivat olla moninaisia, mutta yleisimpiä vikoja on noin kymmenkunta.

Yleisin lapsen sydänvika on kammioväliseinäaukko, jolloin sydämen kammioita erottavassa seinämässä on reikä. Tämä todetaan yli 100 lapsella vuosittain.

Jos reikä on suuri, sen aiheuttama oikovirtaus lapsen sydämessä aiheuttaa oireita usein ensimmäisten elinviikkojen aikana.

Tavallisesti tilannetta jäädään seuraamaan. Pieni aukko voi kasvaa umpeen itsestään, mutta suuri aukko vaatii leikkausta myöhemmin.

– Vain harva sydänvika vaatii kiireellistä hoitoa tai leikkausta, toteaa Ilkka Jaakkola, lasten kardiologian erikoislääkäri HUSista.

Sydämen rakenneviat
Sydämen vakavat rakenneviat havaitaan useimmiten jo pian syntymän jälkeen, mutta joskus oireet alkavat vasta myöhemmin.

Jaakkolan mukaan kiireellisimmät, leikkausta vaativat sydänviat ilmenevät yleensä jo vastasyntyneenä, ja ne tunnistetaan terveydenhuoltojärjestelmässä hyvin vastasyntyneen kotiinlähtötarkastuksen yhteydessä.

– Osa vakavammistakin sydänvioista on puolestaan sellaisia, että leikkaus voidaan tehdä aikaisintaan kolmen kuukauden tai jopa kahden vuoden iässä, vaikka se olisi vastasyntyneenä jo todettukin.

Esimerkiksi juuri oikovirtausta aiheuttavat viat vaativat harvoin leikkausta ennen vuoden ikää.

– Osa lapsista voi tarvita seuranta-aikana jonkin sydäntä tukevan lääkityksen, mutta suuri osa vioista ei vaadi lääkitystä, Jaakkola kertoo.

Melko tavallinen sydämen eteisväliseinän aukko on puolestaan sydänvika, joka aiheuttaa harvoin haittaa varhaislapsuudessa.

– Se kontrolloidaan tyypillisesti vasta 2–3 vuoden iässä, eikä isokaan aukko yleensä aiheuta oireita ennen kouluikää.

Myös aortan kaaren ahtauma havaitaan usein jo vastasyntyneenä, mutta diagnoosi voi paljastua myöhemminkin koulutarkastuksessa lapsen korkean verenpaineen tai sydämen sivuäänen myötä.

Lapsilla todetaan lisäksi läppävikoja, joiden oireet voivat vaihdella runsaasti niiden vaikeusasteen mukaan. Kaikki läppäviat eivät nykyään vaadi varsinaista sydänleikkausta, vaan osa voidaan hoitaa katetriteitse tehtävillä toimenpiteillä.

Nämä oireet voivat kertoa pienen lapsen sydänviasta

Vaikeat sydänviat tunnistetaan yleensä jo pian lapsen syntymän jälkeen tai vauvavuoden aikana.

Riippuu paljon rakenneviasta, ovatko oireet lieviä vai vaikeita. Monet lasten sydänviat aiheuttavat aluksi epämääräisiä oireita, sillä sydämen vajaatoiminta voi kehittyä vähitellen.

Mutta millaiset oireet tulisi kotioloissa ottaa vakavasti?

Lasten kardiologi Ilkka Jaakkola listasi pyynnöstä seitsemän tyypillistä oiretta, jotka voivat herättää epäilyn lapsen sydämen rakenneviasta.

  1. Imeväisikäisen huono painonnousu ja kasvu, poikkeava rasittuminen ja väsähtäminen esim. imettäessä. 
  2. Lapsi ei jaksa olla hereillä eikä vaadi spontaanisti ruokaa, ja hänet joudutaan herättämään syöttöjä varten.
  3. Lapsen jatkuvasti koholla oleva hengitystiheys, myös nukkuessa ja niin sanottujen apulihasten käyttö hengittäessä (hengityksen mukana pumppaava vatsa).
  4. Lapsen pieneenkin rasitukseen tai syöttämiseen liittyvä hikoilu.
  5. Sinertävä iho. Suun ympäryksen sinerrys on tavallista myös terveillä imeväisillä, mutta jos kieli tai huulet ovat selvästi siniset, on jatkoselvittely tarpeen.
  6. Lapsen alaraajat aina selvästi viileämmät käsiin verrattuna.
  7. Itkuisuus, joka ei rauhoitu tavanomaisin ja aiemmin toimivin keinoin (tämä voi olla merkki monesta muustakin ongelmasta, mutta on aihe lääkärin arvioon).

Lapsella näitä oireita havaitessa tulee hakeutua lääkäriin.

Lue myös: Miksi vauva itkee? Tunnista vauvan eri syyt itkeä

Lähteenä lisäksi: Terveyskirjasto

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X