Sydämen rytmihäiriöt alkavat useimmiten kouluiässä – Kardiologi kertoo, millaiset sydäntuntemukset ovat normaaleja
Sydämen rytmihäiriöt lapsella johtuvat useimmiten yksittäisestä, vaarattomasta lisälyönnistä. Tiheälyöntisyyskohtaukset ovat syy hakeutua lääkäriin.
Lapsi kertoo, että sydän muljahtelee ikävästi, ja vanhemman huoli herää helposti. Onko lapsen sydän kunnossa?
Sydämen rytmihäiriöt lapsella voivat selittyä normaaleilla sydämen sykkeen muutoksilla – lapsen syke ei ole täysin säännöllinen, vaan se vaihtelee hengityksen tahdissa.
– Lapsen sydämen rytmihäiriöt ovat pääsääntöisesti hyvänlaatuisia ja hyvin harvoin henkeä uhkaavia, kertoo Ilkka Jaakkola, lasten kardiologian erikoislääkäri HUSista.
Joskus lisätutkimukset voivat kuitenkin olla tarpeen.
Lue myös: Koskettava tositarina: Sydänvikainen vauva koki ihmepelastumisen
Sydämen muljahdus johtuu yleensä lisälyönnistä
Lapsen syke voi olla epäsäännöllinen, ja satunnaisen sydämen muljahduksen tunteen aiheuttaa useimmiten yksittäinen lisälyönti.
Se on vaaraton ja hyvin tavallinen ilmiö niin lapsilla kuin aikuisilla. Lisälyönti johtuu kahdesta perättäisestä sydämen lyönnistä, joista toinen tulee normaalia aiemmin ja toinen taas hieman viivästyneesti ja tavallista voimakkaampana.
Tämä aiheuttaa tunteen siitä, että sydän ikään kuin jättäisi lyönnin välistä. Outo tunne aiheuttaa helposti huolta etenkin leikki- tai murrosikäisessä lapsessa.
Rytmihäiriöt alkavat usein lähestyttäessä murrosikää.
Yksittäiset lisälyönnit eivät ole vaarallisia. Jos niitä tulee sarjoina tai lapsi kertoo sydämen oudoista tuntemuksista, on kuitenkin hyvä hakeutua lääkäriin.
Perusterveydenhuollossa lapsen sydäntä kuunnellaan ja häneltä voidaan tarvittaessa ottaa sydänfilmi eli EKG. Useimmiten jatkotoimenpiteitä ei tarvita, mutta epäselvissä tilanteissa lapsi voidaan ohjata myös tarkempiin sydäntutkimuksiin.
Lue myös: Ronja, 19, on 4 lapsen uusperheäiti – kuopuksella harvinainen sydänvika
Sydämen rytmihäiriöt lapsella
Tavallisin syy varsinaisille lapsen sydämen rytmihäiriöille on lapsen sydämen synnynnäinen, ylimääräinen johtorata, joka aiheuttaa nopealyöntisyyskohtauksen eli SVT:n.
Tällöin sydämen leporytmi kiihtyy ja jatkuu tiheänä muutamasta sekunnista aina useaan tuntiin. Pitkittynyt kohtaus voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja yleisvoinnin heikkenemiseen.
– Imeväisikäisillä jo muutaman tunnin kestoinen kohtaus voi johtaa voinnin heikkenemiseen, mutta vanhemmat lapset sietävät rytmihäiriötä yleensä selvästi paremmin, Jaakkola kertoo.
Yleisenä ohjeena on, että yli tunnin pituinen tiheälyöntisyys vaatii lääkäriin hakeutumista, ellei rytmihäiriö ole poikkeuksellisen nopea ja aiheuta oireita jo aiemmin.
– Rytmihäiriöitä voi esiintyä jo sikiöaikana tai imeväisiässä, mutta tyypillisimmin ne alkavat kouluiässä ja erityisesti lähestyttäessä murrosikää, Jaakkola kertoo.
Nopealyöntisyyskohtaukset ovat kohtuullisen harvinaisia ja pitkittynyt kohtaus voidaan hoitaa lääkkeellä ensihoidon toimesta tai sairaalassa tehokkaasti.
Kohtausten ennaltaehkäisemiseksi voidaan jatkossa määrätä lääkitys, joka hillitsee sykettä ja muuttaa sydämen johtumisominaisuuksia niin, ettei rytmihäiriö käynnisty niin helposti.
Sydämen rytmihäiriöt vauvalla voivat olla vaikeasti tunnistettavia.
On myös olemassa harvinaisempia, perinnöllisiä rytmihäiriöiden aiheuttajia kuten sydämen ionikanavasairaudet.
– Näiden aiheuttamat rytmihäiriöt voivat pahimmillaan romauttaa verenkierron ja aiheuttaa jopa äkkikuoleman. Tällaiset rytmihäiriöt ovat varhaislapsuudessa harvinaisia, mutta riski niille kasvaa selvästi kouluiästä alkaen. Mikäli geenivirhe lapsella todetaan, on rytmihäiriöiden estolääkitys lähes aina aiheellista.
Mikäli lapsen tai nuoren voinnissa tapahtuu rytmihäiriön aikana muutoksia, hän on epätavallisen väsynyt tai hänelle tulee tajunnanhäiriöitä, tulee luonnollisesti hakeutua viipymättä lääkäriin.
Miten sydämen rytmihäiriöitä hoidetaan?
Vauvoilla todetut rytmihäiriöt loppuvat monesti ensimmäisen ikävuoden aikana, eikä rytmihäiriöitä välttämättä esiinny enää myöhemmällä iällä lainkaan.
Koska vastasyntyneiden rytmihäiriöt voivat olla vaikeasti tunnistettavia ja ne voivat johtaa nopeasti vauvan voinnin romahtamiseen, kaikille rytmihäiriöistä kärsiville vastasyntyneille aloitetaan estolääkitys 6 kuukauden ajaksi.
– Osalla potilaista oireet voivat ensimmäisten ikävuosien jälkeen pysyä poissa vuosia, mutta alkaa uudelleen koulu- tai murrosiässä, Jaakkola kertoo.
Vanhemmilla lapsilla päätös estolääkityksen aloituksesta perustuu oireiden määrään ja kestoon.
– Hyvin harvoin esiintyvät, itsestään alle puolen tunnin aikana ohimenevät rytmihäiriöt eivät välttämättä tarvitse lääkehoitoa, mikäli rytmihäiriöt eivät häiritse tai rajoita elämää.
Kouluikäisen lapsen elämää häiritseviä rytmihäiriöitä hoidetaan samaan tapaan kuin aikuisten, eli nukutuksessa tehtävän sydäntoimenpiteen, ablaation, avulla. Kouluiässä ilmaantuvat rytmihäiriöt eivät enää häviä itsestään iän myötä, kuten nuorempien lasten kohdalla on mahdollista.
– Rytmihäiriön aiheuttava rakenne hävitetään toimenpiteessä, jonka riskit ovat vähäiset. Ablaatiota suositellaan kaikille lapsille ja nuorille, jotka kokevat rytmihäiriöt elämää haittaaviksi, Jaakkola toteaa.
– Onnistuneen hoidon jälkeen ei tarvetta muuten elinikäiselle estolääkitykselle enää ole.
Lähde: Terveyskirjasto
Jaa oma kokemuksesi