Lapsen terveys 22.04.2024

Tällaista tukea ADHD-lapsi tarvitsee, jotta hän pärjää aikuisena − yksi taito on tärkeää oppia kotona

Jo lapsuudessa voi vaikuttaa siihen, miten ADHD:n kanssa pärjää myöhemmin elämässä.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD vaikuttaa synnynnäisesti siihen, miten aivot ovat rakentuneet. Lapsuudessa saatu tuki ja opitut taidot ohjaavat kuitenkin sitä, miten esimerkiksi tarkkaavaisuuteen liittyvien haasteiden kanssa oppii toimimaan. 

Terveystalon neuropsykologian erikoispsykologi Sira Määttä on tehnyt neurokirjon diagnoosin saaneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa töitä jo 15 vuoden ajan. 

− Mitä varhaisemmin lapsi saa tukea ADHD:n kanssa, sitä vähemmän se pääsee aiheuttamaan aikuisena ongelmia esimerkiksi työelämässä tai ihmissuhteissa. Parhaimmassa tapauksessa ihminen on oppinut tunnistamaan, mitkä tilanteet itselle on vaikeita ja saanut elämän varrella reppuun eväitä sen verran, että osaa ennakoida ja toimia näissä tilanteissa, Määttä kertoo tiedotteessa.

Tarkkaavaisuuden ja oman toiminnanohjauksen taidot eivät vain ilmaannu, vaan niitä pitää etenkin ADHD-lapsen kanssa harjoitella. Samalla opetellaan huomaamaan, milloin keskittyminen katoaa ja miten sen voisi palauttaa. 

− Uusia taitoja voi oppia läpi elämän, mutta lapsena aivojen muovautuvuus on suurimmillaan ja uudet taidot muuttuvat helpommin rutiineiksi.

ADHD ei välttämättä tule kaikkialla esiin

Joskus ADHD:n aiheuttamat ongelmat saattavat näkyä vain koulussa mutta eivät kotona – tai toisin päin.

− Koulupäivän aikana lapsi on voinut joutua tsemppaamaan jo valtavasti ja sitten käykin niin, että ongelmat näkyvät kotona. Yksi tärkeä kotona opittava taito onkin se, että lapsi oppii tuntemaan, mikä itseä kuormittaa ja miltä se omassa kehossa tuntuu, Määttä kuvailee. 

Kun on oppinut tunnistamaan kuormittumisen, voi oppia keinoja rentoutumiseen. 

− Lapsi voi tarvita lepohetkiä pitkin päivää. Tarkkaavaisuuden häiriöön liittyy usein aistiherkkyyksiä ja tällöin lapsen kanssa voi yhdessä keksiä, mikä olisi sopiva palautumisen keino. Auttaisiko kevyt liikunta, keinuminen, silittely tai ihan vain olemisen opettelu. Jonkin verran alkaa olla näyttöä siitä, että mindfullnessiin pohjautuvat harjoitukset toimivat hyvin rauhoittumisen tukena.

Itsetuntemus auttaa myös siinä, kun harjoitellaan keskittymisen hallintaa ja kykyä palata työskentelyyn. 

− Kun esimerkiksi vastaanotollani huomaan, että lapsen keskittyminen herpaantuu, palaamme hetkeen. Keskustelemme siitä, huomasiko lapsi, milloin keskittyminen loppui, mitä siinä tapahtui, miksi niin tapahtui ja miltä se omassa kehossa tuntui, Määttä kuvailee.

Omien taitojen lisäksi lapsi tarvitsee ympäristön tukea

Määtän mukaan on yleistä, että ADHD-lapsella on jo taitoja esimerkiksi läksyjen tekemiseen, mutta hän tarvitsisi ympäristöltään vielä vahvemmin tukea, jotta pääsisi hyödyntämään taitojaan.

− Tämän vuoksi on tärkeä pohtia yhdessä perheen kanssa, miten kotona muokataan ympäristö sellaiseksi, että se tukee oppimista ja onnistumista. Vanhempi voi esimerkiksi pilkkoa läksyjä pienempiin osiin, huolehtia siitä, että tila on rauhallinen tai motivoida lasta vaikkapa uudella tarralla vihkoon. ADHD vaikeuttaa motivoitumista, joten ulkoinen motivaatiotuki voi tulla tarpeeseen, Määttä kertoo.

Monesti vanhempia huolettaa Määtän mukaan ajatus siitä, että lapsen pitäisi jo osata tietyssä iässä tiettyjä asioita. 

− Neuvon aina päästämään tällaisesta ajatuksesta irti. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa ja ADHD voi hidastaa omatoimisuustaitojen oppimista. Lapsi voi tarvita pitkäänkin tukea iltatoimiin tai läksyjen tekemiseen, mutta hiljalleen ne muodostuvat itsenäisiksi taidoiksi.

Tärkeintä on Määtän mukaan luottamus ja kärsivällinen yhdessä tekeminen.

− Lapsi oppii kyllä, ei vain ihan samaan aikaan kuin ikätoverit. Ja kun arjen taitoja on opetellut lapsesta asti, ne kantavat läpi elämän, Määttä kertoo.

Lähde: Terveystalo

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X