Minttu Kaulanen, saako lapsi juoksennella kaupan käytävillä? Kyläkauppiaan käytösohjeissa saa olla tiukka

Suomalaisille tuttu kauppias Michele "Minttu" Murphy-Kaulanen huomauttaa, että lapsia koskevat kaupassa samat säännöt kuin aikuisiakin. Kaupparaivareita Minttu ei kestä.

Teksti Jenna Parmala
Kuvat Niclas Mäkelä
Minttu Kaulasen oma kuopustyttö Rianna on nyt 6-vuotias.
Minttu Kaulasen oma kuopustyttö Rianna on nyt 6-vuotias. Mintun ja Sampon uusperheessä on 4 lasta.

1. Saako kaupan käytävillä juoksennella, Minttu Kaulanen?

– Kauppiaana ja äitinä ajattelen, että kaupan käytävillä juoksenteleminen on epäkunnioittavaa muita asiakkaita kohtaan. Riskinä on myös, että tuotteita rikkoutuu. Tärkeintä on ottaa huomioon liiikuntarajoitteiset ihmiset ja ihmiset, jotka haluavat pitkän työpäivän jälkeen miettiä rauhassa päivän ostoslistaansa.

2. Saako nälkäinen lapsi syödä jo ennen kassaa?

– Minä kuulun sukupolveen, joka sai herkutella jo kaupassa. Mummo ja pappa tapasivat ostaa minulle nakit jo kauppaan tullessa ja kassalle annettiin sitten tyhjä paketti. Omat lapseni ovat nyt 6-, 15- ja 20-vuotiaat, minulla on siis jokaista kokoa yksi kappale. Myös minulla on ollut tapana punnita banaani ja syöttää se kesken kauppakierrosta lapselleni.

– Aviomieheni Sampokin on kuin kotonaan kaupassa. Hän saattaa ottaa kylmäkaapista vichy-pullon ja juoda sen ostoksia tehdessään. Kassalle annetaan sitten tyhjä pullo. Asiasta ei ole kukaan koskaan huomauttanut, vaikka tiedän, että aihe on kuuma peruna, joka herättää ihmisissä ristiriitaisia fiiliksiä. Olen varma, että tulen varmasti jatkossakin sortumaan tähän tapaan. Se on minun tapani olla kuin kotonani kaupassa.

3. Saako lapsi kiivetä kassahihnan pakkaustasolle?

– Pakkaustaso on tarkoitettu tavaroita varten, eikä lapsien kiipeilytelineeksi. Olen aina ojentanut omia lapsiani kaupoissa, jos olen nähnyt lapsen kiipeilevän ostoksille tai ruoalle tarkoitetuissa paikoissa.

– Asiakkaat eivät varmasti halua lapsen likaisia kenkiä tasolle, jolla ruokaostokset on tarkoitus kerätä ja pakata. Kysymys on jälleen kanssaihmisten kunnioittamisesta, lapsen likaiset kengät eivät kuulu lähelle toisten ihmisten ruokaa.

Minttu Kaulanen on huomannut, että kaupassa käyvät lapset osaavat ottaa koronaolot todella hyvin huomioon.

Minttu Kaulanen on huomannut, että kaupassa käyvät pikkulapset ottavat koronaolot todella hyvin huomioon.

4. Lasten pikkukärryt, autokärry vai lapsi ostoskärryn kyytiin?

– En nosta lasta ostoskärryjen kyytiin, sillä lapsen kenkien ei pitäisi olla lähellä elintarvikkeita. Toisaalta, jos lapsi istuu ostoskärryjen lokerikossa, kauppareissu voi sujua hyvinkin helposti ja nopeasti. Muuten kaupassa liikkuminen riippuu paljon lapsen omasta tahtotilasta.

– Jos lapsi innostuu pikkukärrystä minun on valmistauduttava siihen, että hän hylkää ne jossakin välissä ja minä joudun työntämään kahdet kärryt kassalle. Autokärryt ovat helpot, sillä niiden kanssa pääsee liikkumaan nopeammin kaupassa. Toisaalta lapsi voi helpommin kinuta erilaisia asioita, kurkotella niitä kärryistä ja hyppiä kesken pois.

Lue myös: Sampo Kaulanen on avuton uhmaikäisen edessä

5. Kaupparaivarit! Minttu Kaulanen, mitä tehdä?

– Jokainen vanhempi on varmasti kokenut lapsensa raivokohtauksen kaupassa. Ne ovat yleensä megalomaanisia raivareita, joista tulee vanhemmalle nolo olo. Lapsi tekisi mieli kantaa nopeasti kaupasta pihalle, mutta huutavan ja potkivan toppahaalareihin puetun lapsen kantaminen on helpommin sanottu kuin tehty.

– Omille lapsilleni ei raivareiden keskellä tepsinyt maanittelu tai keskustelu. Oma ratkaisuni on ollut poistua kassalle, maksaa ostokset ja lähteä ulos. Lapsi on luikkinut pian perääni, eikä ole toista kertaa järjestänyt samanlaista kohtausta kaupassa.

6. Miten lapset pärjäävät kaupassa koronan aikaan?

– Omille lapsilleni olen opettanut, että ennen kauppaan tuloa laitetaan käsidesiä tai pestään kädet. Kaupassa pidetään myös turvavälit muihin ihmisiin. Tämäkin on osa muiden ihmisten oman tilan kunnioittamista. Vaikuttaa siltä, että erityisesti pienet lapset ovat omaksuneet koronarajoitukset todella hyvin koulun ja päiväkodin kautta.

7. Kannattaako lapsia ylipäätään tuoda kauppaan?

– Kannattaa! Vaikka tilanne voi olla aikuiselle stressaava on selvää, että lapsi oppii jatkuvasti ollessaan aikuisen mukana. Samoin kuin ravintolassa käymistä, myös kaupassa käyntiä kannattaa treenata. On tärkeää, että lapsi saa neuvoja ja apua uusissa tilanteissa, kuten kaupassa.

– Hyvä idea on antaa lapselle omaa rahaa, jonka saa käyttää kaupassa. Tämä auttaa lasta ymmärtämään, minkälaisiin asioihin rahat riittävät. Lapselle on myös tärkeä hetki, kun hän saa maksaa ostoksensa omalla rahalla kassalle. Osa vanhemmista antaa jopa lapsensa näpytellä oman korttinsa tunnusluvun korttikoneeseen. On tärkeää, että lapsi oppii myös olemaan tekemisissä kauppiaiden kanssa.

Anna.fi: Minttu Kaulanen on ainoa elämäni nainen, sanoo kyläkauppias Sampo

Lue myös:

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Hassua. Minulla on viisi lasta. Kenelläkään ei ole ollut kaupassa koskaan raivaria. Ei edes erityislapsella. Taidan olla tosi onnekas, kun kaikki aina puhuu tästä. Todella harvoin näkeekään. Kerran olen nähnyt yhden lapsen raivarin ja äiti kantoi sen ulos ja jätti ostokset kärryineen kauppaan. En tiedä hakiko myöhemmin. Toki lapaeni ovat saaneet iltapainoitteisen työni ja vastaavasti miehen päivätyön vuoksi olla kotona kouluun saakka ja kauppaan ei menty koskaan nälkäisinä tai väsyneinä. Toki lasten vanhemmatkin ovat molemmat perusluonteiltaan rauhallisia ja tyyniä, ehkä se on periytynyt. Tsemppiä kaikille näihin tilanteisiin!

Avatar

Omat lapseni opetin kaupassakäymiseen 80-90 luvulla, siten että kotona kerroin säännöt, saako nyt tälläkertaa karkit vai ei, saako jonkun lelun.., kaupassa ei juosta, ei poistuta yksin kaupasta ulos ja marista ei saa.. Kertaakaan ei tarvinnut taistella itkevän lapsen kanssa kun tiesivät miten ollaan. Lapset kävivät minulle näyttämässä leluja ”äiti, kato”.. sanoin hieno, vie takaisin hyllyyn, heti toteltiin.. Yksi kerta jäi mieleen kun esikoinen n. 6v. ikäisenä marssii kaupasta, ominluvin, isänsä luo parkkipaikalle autolle, Aku Ankka-”leikkilippis” päässä, nokkaa kun painoin, kuului ääntä..Olin jo kassalle menossa, näin kun myyjät ei reagoineet mitenkään kun tyttö meni kassankautta.. kävin nappamassa lakin ja maksoin.. Kotona kerrattiin säännöt, salaa minua nauratti.. :D

Avatar

Kyllä on meilläkin kerrattu kotona sääntöjä eikä ole saanut raivoamalla, silti olen kantanut ulos raivoamaan. Kokeilla on pitänyt silti kestääkö vanhemman sana. Kantapään kautta oppi ettei hyödytä kiukutella. Maksamatta en anna avata mitään, on käynyt itsellekin että kassalla onkin maksussa ongelmia. Tuote on kauppiaan kunnes maksettu. Miten maksaa syöty jos vaikka kortti ei toimikaan… Ei kiitos sitö häpeää.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä