Yliluonnolliset kokemukset kuuluvat lapsuuteen, sanoo lääkäri-kulttuurintutkija – Tällaisia ovat tyypillisimmät lasten kummat kokemukset

Lasten yliluonnolliset kokemukset ovat oikeastaan aika luonnollisia, sanoo Marja-Liisa Honkasalo. "Pienille lapsille asiat ovat totta tai vain vähän totta."

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
yliluonnolliset kokemukset
Lapset hahmottavat maailman aivan eri tavalla kuin aikuiset.

Kaksplus keräsi taannoin lukijoiden kokemuksia lasten yliluonnollisista kokemuksista. Lukijat kertoivat muun muassa, että lapsi saattoi nähdä keittiössä hahmon, jota aikuinen ei nähnyt, tai puhua edesmenneistä sukulaisista, joita lapsi itse ei ollut koskaan tavannut.

Mistä tällaisissa tilanteissa on kysymys?

Lapsuudesta, mikäli lääkäri ja kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalolta kysytään.

– Kummat, yliluonnolliset kokemukset kuuluvat lapsuuteen ja kehittyvään mieleen, hän toteaa.

Lapsen käsitys todellisuudesta muotoutuu asteittain.

– Se on pitkä prosessi, jossa käydään rajanvetoa todellisen ja kuvitellun välillä.

Lue myös: 3-vuotiaalla on pelottavan vilkas mielikuvitus ja kyselyikä päällä – näin 3-vuotiaan persoonallisuus kehittyy

Tavallisimmat yliluonnolliset kokemukset

Honkasalo on tutkinut suomalaisten yliluonnollisena pidettyjä kokemuksia. Hänen mukaansa yliluonnolliset kokemukset ovat osa ihmisyyttä. Siksi hän puhuisi mieluummin kummasta kuin yliluonnollisesta.

Tutkimuksessaan Honkasalo on pyrkinyt poistamaan kummilta kokemuksilta sairauden leiman. Hänelle selvisi, että ”yliluonnollinen” koetaan myös rikkautena, ei vain pelottavana.

Tutkimuksessaan Honkasalo sai satoja kirjeitä, joissa suomalaiset kertoivat yliluonnollisista kokemuksistaan.

– Monissa perheissä koettiin, että kyky parantaa käsillä kulkeutui äidin puolen suvussa, hän kertoo esimerkkinä.

Hän arvelee, että lapset kokevat kummia aikuisia enemmän – onhan heidän mielensä kehitys vielä kesken. Aiheesta ei kuitenkaan ole tehty tutkimusta.

– Se kuitenkin tiedetään, että lapsilla niin sanotut yliluonnolliset kokemukset ovat tavallisimmin näkö- tai kuuloaistin, usein yhtä aikaa molempien, kautta koettuja.

”Vain vähän totta”

Varsinkin mielikuvitusystävät ovat leikki-ikäisillä lapsilla yleisiä. Mielikuvitusystävät saattavat seurata jopa kouluikään asti.

Honkasalo kertoo, että hänellä itselläänkin oli lapsena mielikuvitusystävä nimeltä Iso-Riitta. Jos Honkasalo oli tehnyt jotain kiellettyä, oli syy kätevää vierittää Iso-Riitan niskoille.

Vanhemman on tärkeää ymmärtää, että lapselle rajanvedot todellisuuden ja leikin, todellisuuden ja mielikuvituksen ja todellisuuden ja unen välillä ovat liukuvia.

– Pienille lapsille asiat ovat totta tai vain vähän totta. He käsittävät maailman eri tavalla kuin aikuiset.

yliluonnolliset kokemukset

Lapsen pelko on kohdattava aina rauhallisesti ja väheksymättä.

Entä miten on mahdollista, että lapsi puhuu esimerkiksi edesmenneestä sukulaisesta, josta hänen ei pitäisi tietää mitään?

Siihen Honkasalo ei osaa vastata. Hän ei ole tutkinut kummien kokemusten paikkansapitävyyttä tai yrittänyt löytää niille tieteellistä selitystä, vaan tutkimus on koskenut sitä, miten kokijat itse kokemuksiinsa suhtautuvat.

– Niinpä tähän vastaaminen menee oman asiantuntijuusalueeni ulkopuolelle.

Lue myös: Miksi lapsi näkee painajaisia? – Neuvoja lapsen rauhalliseen uneen

Miten kohdata lapsen näkemä tai kuulema olento?

Aina kaikki, mitä lapsi aistii, ei kuitenkaan ole yhtä miellyttävää kuin hullunkurinen mielikuvitusystävä.

Mitä jos lapsi on silminnähden peloissaan, tai hänen puheensa vaikkapa ”hahmosta nurkassa” saavat vanhemmankin olon epämukavaksi?

– Lapsen pelko ja kokemus on otettava ymmärtäen vastaan, Honkasalo miettii. – Lapselle voi sanoa, että mennään yhdessä katsomaan, mikä siellä on. Tai luvata, että yöllä saa tulla kyllä herättämään, jos pelottaa.

Lapsen pelkoa ei saa väheksyä. Tärkeintä on, että hän voi kertoa kokemuksistaan turvallisesti ja vanhempi itse pysyy rauhallisena.

– Lapsi aistii heti, jos vanhempi on hätääntynyt.

Lue myös: ”Aikuisen on tärkeää ottaa lapsi tosissaan”: halloween voi pelottaa lasta – oikeasti

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä