Miksi parisuhteen ongelmiin ei löydy ratkaisua? Syynä voivat olla riitelytaidot
Oletko parisuhderiitojen kelluttaja, taivuttelija, taistelija vai välttelijä?
Parisuhteen riitatilanteissa voi tunnistaa, millaiseen vuorovaikutukseen kumpikin on tottunut lapsuudessaan. Oletko lapsuudessa tullut kuulluksi, kohdatuksi ja lohdutetuksi? Vai opitko lapsuutesi ihmissuhteissa pikemminkin välttelemään riitoja?
Tai opitko lapsena, miten toiset ihmiset saadaan taipumaan tahtoosi – ja jos he eivät taivu, millä keinoin oman tahdon saa jyrättyä läpi?
Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntijan Laura Huuskosen mukaan käytämme parisuhteen ristiriitatilanteissa neljää erilaista “riitelykieltä”:
- Ristiriitojen välttelyn kieli. Toinen tai molemmat käyttäytyvät kuin ongelmaa tai ristiriitaa ei olisi lainkaan olemassa. Jos kumppani yrittää ottaa ongelman puheeksi, toinen vaihtaa nopeasti puheenaihetta tai liukenee tilanteesta. Ongelmista puhumista väistellään, jolloin ne jäävät lähes aina ratkaisematta.
- Taivuttelun ja taistelun kieli. Kumppani ikään kuin “myy” oman näkemyksensä ja ratkaisunsa toiselle. Pahimmillaan omaan tahtoon taivuttelu voi olla jopa toisen manipulointia ja uhkailua. Jos toinen ei taivu, taivuttelusta siirrytään taistelun taktiikoihin: äänen korottamiseen, syyttelyyn, nimittelyyn ja ääritapauksissa väkivaltaan.
- Ongelmien kelluttamisen kieli. Parisuhteessa saatetaan puhua paljon siitä, miten ongelmat ratkaistaan. Muutosta ei kuitenkaan tapahdu. Syynä tähän voi olla se, etteivät kumppanit ymmärrä toisiaan pintaa syvemmin, eivät kohtaa toistensa tarpeita myötätuntoisesti eivätkä sitoudu muutoksen tekemiseen. Ongelmat jäävät kellumaan suhteeseen ratkaisemattomina. Ratkaisemattomat asiat kuluttavat molempien energiaa aiheuttaen turhautumisen ja neuvottomuuden tunteita.
- Yhteistyön kieli. Molemmat pyrkivät tiedostamaan omat käyttäytymismallinsa riitatilanteissa ja sitoutuvat rakentavan vuorovaikutuksen harjoittelemiseen. Pari pohtii yhdessä, miten meillä riidellään ja miten omaa riitelytyyliä on tarpeen kehittää.
Laura Huuskosen mukaan riitelytyyliin vaikuttavat merkittävästi lapsuudessa omaksuttu kiintymyssuhdetyyli sekä aiemmat ihmissuhteet. Ristiriitatilanteessa turvaudumme nopeasti keinoihin, joiden avulla olemme pärjänneet lapsuudessa tai aiemmissa parisuhteissa.
– Myös temperamenttipiirteiden erot sekä tunne- ja kommunikointitaidot vaikuttavat riitoihin. Kumppani saattaa esimerkiksi tuottaa todella paljon puhetta, jolloin toinen ei saa ääntään kuuluviin eikä tilaa käsitellä asioita.
Huuskonen kehottaa pohtimaan, millainen kuuntelija olet parisuhteessa. Osaatko kuunnella rauhassa ja myötätuntoisesti toisen tarpeita ja ajatuksia? Kuinka hyvin osaat vastata omiin ja kumppanisi tunteisiin?
Nurkkaan ajettu olo johtaa usein tuhoisiin valintoihin
Huuskosen mukaan nurkkaan ajettu olo voi johtaa tuhoavien keinojen käyttämiseen. Tuhoavia keinoja ovat mm. passiivis-aggressiivisuus, väkivallan eri muodot, kontrollointi sekä uskottomuus.
Jos parisuhteessa on ajauduttu pitkittyneeseen tilanteeseen, jossa ongelmia ei saada ratkaistuksi, solmua voi ryhtyä avaamaan pohtimalla vastauksia näihin kysymyksiin:
- Mitä riitelykieltä käytän eniten? Mistä se kumpuaa?
- Käytänkö tuhoavia keinoja? Millaisia ne ovat?
- Osaanko säädellä tunteitani niin, että kykenen toimimaan ristiriitatilanteissa riittävän rauhallisesti ja pystyn kuuntelemaan myötätuntoisesti?
- Osaammeko kumppanini kanssa keskustella ja sopia konkreettisia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi?
- Olenko sitoutunut vahvistamaan rakentavaa, asiallista ja rakastavaa vuorovaikutusta parisuhteessani?
- Olenko sitoutunut tekemään joka päivä pieniä tekoja, joista muodostuu vähitellen ratkaisu ongelmaan?
Lisää tietoa parisuhdetaidoista löytyy Kataja ry:n verkkosivuilta.
Jaa oma kokemuksesi