Tietty vuodenaika tai elämäntilanne voi altistaa sille, että ihastumme herkemmin – Asiantuntija kertoo, miksi ihastuminen sekoittaa pään
Toiset ihmiset ovat tutkitusti muita herkempiä vaihtamaan parisuhdetta ja jahtaamaan ihastumisen tunnetta.
Ihastuminen on koko kehoa ravisutteleva, voimakas kokemus, joka tuntuu joka solussa. Mutta mitä se oikeasti saa kehossamme aikaan? Kysyimme asiaa rakkaustohtori Emilia Vuorisalmelta.
Isot elämänmuutokset, kuten uudelle asuinalueelle muutto tai pitkän parisuhteen päättyminen ovat hetkiä, jolloin olemme usein enemmän auki ihastumiselle. Myös vuodenajat, tarkemmin sanottuna sää, voi vaikuttaa herkkyyteemme ihastua.
– Ei ole tutkimusta siitä, olemmeko alttiimpia ihastumaan keväällä, mutta tällainen hypoteesi voidaan tehdä, sillä auringonvalo lisää dopamiinin ja serotoniinin tuotantoa, ja lisäksi lämmön takia näemme enemmän paljasta pintaa, lääkäri ja tietokirjailija Emilia Vuorisalmi kertoo.
Se kehen ihastumme, on monimutkainen asia. Tutkimuksien mukaan saatamme etsiä meille sopivaa henkilöä, jonka immuunijärjestelmä täydentää omaamme, eli jonka kanssa voisimme saada mahdollisimman terveitä ja puolustuskykyisiä jälkeläisiä.
– On myös tutkimuksia, joiden mukaan etsimme ihastuksemme kohteesta tuttuutta ja turvaa, tai päinvastoin uutuudenviehätystä. Yhtä kaikki: ihastumisessa on aina jotain maagista mukana, Vuorisalmi muistuttaa.
Ihastuminen ei aina johda rakastumiseen
Rakastuessa jokaisen ihmisen aivoissa aktivoituvat samat alueet sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Aivoissamme lisääntyy muun muassa dopamiinin tuotanto, joka motivoi meitä tekemään töitä tavoitteidemme eteen. Myös stressihormonien: kortisolin ja noradrenaliinin tasot nousevat, jonka vuoksi emme tarvitse niin paljon unta ja myös nälän tunne voi vähentyä.
– Lisäksi kehomme testosteronipitoisuudet nousevat. Tämä voi nostaa seksihaluja.
Feromonit ovat ilmassa leijailevia molekyylejä, jotka saavat meidät tutkiskelemaan, onko ihastuksemme kohde yhteensopiva kanssamme eli onko ilmassa niin kutsuttua kemiaa. Jos kemiaa löytyy, pääsee ihastuminen kehittymään rakastumiseksi, jonka ensimmäinen vaihe tunnetaan ensihuumana. Silloin mielialaamme vaikuttavan serotoniinin pitoisuus saattaa laskea dopamiinin ottaessa ylivallan.
– Tästä syystä saatamme rakkauden ensihuumavaiheessa olla ahdistuneita ja epävarmoja esimerkiksi siitä, tunteeko vastapuoli varmasti samoin.
Lue myös: Rakastuminen saa ihmeitä aikaan ja altistaa jopa syrjähypyille
Huumavaiheessa ihastuksemme kohteesta tulee usein elämämme keskipiste. Puhumme vain hänestä ja haluamme viettää hänen kanssaan mahdollisimman paljon aikaa.
– Tämä saattaa johtaa siihen, että meistä tulee hajamielisiä ja alamme unohdella asioita.
Ihastuminen ei aina kuitenkaan ole ihanaa – olosuhteista riippuen se saattaa tuntua myös hämmentävältä, jopa pelottavaltakin. Saatamme yrittää työntää ihastumisen tunnetta pois, mikäli tunne on kielletty tai teemme työtä, joka vaatii tarkkaa keskittymistä.
– Se, että hyväksyy ihastumisen tunteen, auttaa. Jos ihastuksesta haluaa eroon, kannattaa vältellä yhteydenpitoa ja lopettaa henkilön seuraaminen esimerkiksi somessa, Vuorisalmi neuvoo.
Ihastuja- vai suhdetyyppi?
Ihastuminen ei ole ikuista. Huumavaihe kestää keskimäärin puolitoista vuotta, jonka jälkeen etuaivokuoren kuorikerroksen toiminta palautuu. Tämä tarkoittaa sitä, ettemme enää katsele rakkauden kohdettamme vaaleanpunaisten lasien läpi. Alamme nähdä toisen virheet ja saatamme jopa päätyä eroon. Jos päätämme jatkaa suhdetta, on edessä kiintymysvaihe.
– Kiintymysvaihe on tasainen, terveyttä edistävämpi vaihe. Alun huumavaiheen aikana erittyy stressihormoneja, joiden tieteellinen tarkoitus on mobilisoida energiaa kumppanin valloittamiseen ja lisääntymiseen. Se voi olla kuluttavaakin, Vuorisalmi selvittää.
Se, syveneekö ihastuminen koskaan rakkaudeksi, riippuu hyvin monesta tekijästä, eikä kukaan ole pystynyt osoittamaan tarkkaa rakkauden kaavaa. Se kuitenkin tiedetään, että välittäjäaineilla on tässäkin sormensa pelissä.
– Henkilöt, joiden keho erittää enemmän dopamiinia kuin serotoniinia, ovat tutkimusten valossa luontaisesti taipuvaisia vaihtamaan suhdetta herkemmin. Serotoniinipainotteiset ihmiset puolestaan eivät kaipaa huumaa niin paljon ja pysyvät keskimäärin paremmin pitkässä parisuhteessa, Emilia Vuorisalmi selvittää.
Kumpaa sinä olet? Voit testata Vuorisalmen verkkosivuilla.
Jaa oma kokemuksesi