Ruoka 13.01.2016 Päivitetty 03.06.2024

Lapsi ja kasvisruokavalio: ota huomioon nämä asiat

Lapsen terveellinen kehitys ei ole lihan saannista kiinni. Tärkeintä on huolehtia, että lihasta saatavat ravintoaineet hankitaan muilla ruoka-aineilla. Kasvissyöjäperhe kertoo vinkkinsä.

Teksti
Elina Venesmäki
Kuvat
123RF
3 kommenttia

Lapsi pärjää pelkällä kasvisravinnolla, kunhan ruoka on monipuolista

Leimu Allonen, 1, istuu ruokapöydän ääressä ja ryystää vihreästä nokkamukista riisimaitoa. Lounaaksi on tänään parsakaalilla ja camelinaöljyllä höystettyä eilistä purkkihirsottoa, eli hirssistä tehtyä risottoa.

Äiti Liisu Allonen on naamioinut sen kotiruoan näköiseksi, että ruoka maistuisi. Liisu Allosen ja Asmo Haran lapset Leimu ja Ruu, 6, ovat kasvissyöjiä.

– Emme edes keskustelleet, pitäisikö lapsille antaa lihaa. Valinta oli itsestäänselvä. Niihin aikoihin olimme myös luopumassa maidosta, eikä Ruukaan syönyt pariin ensimmäiseen vuoteen lehmänmaitotuotteita, Liisu.

Liisu on ollut kasvissyöjä parikymmentä vuotta, mutta Asmo syö joskus lihaa. Leimu ei ole vielä edes maistanut lehmänmaitoa, eikä sitä ole hänelle tarkoitus antaakaan. Ruu syö voita, kananmunia sekä joskus kalaa, juustoa ja muita hapanmaitotuotteita.

Ruoka on luomua aina kun mahdollista. Leimu ei ole vielä tainnut panna suuhunsa mitään muuta kuin luomua.

Lue myös: Näin saat lapsesi syömään kasviksia

Kalsiumia saa tahinista ja halvasta

Ravintoaineiden, esimerkiksi kalsiumin saannissa ei ole ollut ongelmia.

– Kun Ruu oli noin parivuotias, meille vieras neuvolalääkäri oli kauhuissaan, kun kuuli, että Ruu ei syö maitotuotteita lainkaan. Otettiin verikoe ja selvisi, että kaikki on oikein hyvin, Liisu kertoo.

Kalsiumia Leimu ja Ruu saavat esimerkiksi seesaminsiemenistä tehtävästä tahinista, jota voi laittaa leivän päälle ja ruoan joukkoon. Paljon kalsiumia on myös halvassa ja ruusunmarjoissa, joita saa kuivattuna jauheena.

Kalsiumia on lisätty myös Leimun rakastamaan riisimaitoon.

Lue lisää: Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

Proteiinia palkokasveista

Proteiineja lapset saavat palkokasveista ja esimerkiksi viljojen tapaan käytettävästä siemenkasvista kvinoasta, jota Leimullekin on soseutettu kasvissoseiden joukkoon.

– Niin ja avokado on ravintoarvoiltaan mahtava ruoka lapsille. Olen soseuttanut sitä ja höystänyt riisimaidolla, Liisu kertoo.

Avokadossa on esimerkiksi paljon rasvoja sekä B, E ja K-vitamiinia.

Tukena ensimmäisen lapsen ruokavalion suunnittelussa oli Liisun vyöhyketerapeutti, joka on myös ravinto- ja hivenaineterapeutti. Tämä antoi vinkkejä siitä, mistä lapsi saa tarvitsemansa proteiinit, vitamiinit ja hivenaineet.

Lue myös: Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Tarhassa saa syödä kalaa ja juustoa

Ruu käy Steiner-päiväkodissä esikoulua, jossa on aina tarjolla lähinnä kasvisruokaa. Vain yhtenä päivänä tarjoillaan kalaa. Tarhassa Ruu syö juustoa, kalaa ja joskus jogurttia. Hänen lempiruokansa on fetalla höystetty hirssilaatikko ja pasta.

– Lapselle on sosiaalisesti iso juttu, että hän saa syödä samaa ruokaa kuin muutkin ja saa syödä esimerkiksi syntymäpäivillä karkkia, Liisu toteaa.

Hänestä on tärkeää erottaa arki ja juhla myös ruokien suhteen. Herkuista menee maku, jos niitä syö joka päivä, mutta Liisu ei estä kermakakun syömistä synttäreillä tai suklaata jouluna.

Muitakin myönnytyksiä kasvisruokavalioon perhe on tehnyt. Ruu on esimerkiksi opetettu syömään pizzaa, koska lomamatkoilla ruokapaikoissa lapsille on tarjolla lähes yksinomaan nakkeja ja lihapullia.

– Pizzansyöntiä treenasimme, ja lopulta Ruu suostui syömään pizzaa, jossa oli juustoa ja pinjansiemeniä. Myös Liisun lähisukulaiset ovat enimmäkseen kasvissyöjiä, joten sukujuhlissa kasvisruokaa on ollut aina saatavilla.

Lue lisää: 4 keinoa saada lapsesi liikkumaan

Kasvissyöjä jo vauvasta

Ruulle ei ole juuri perusteltu kasvissyöntiä, koska tämä ei ole vielä sitä kysynyt. Liisusta on hyvä odottaa, koska vähän vanhemmalle lapselle asian voi myös perustella tarkemmin.

– Ruulla on todella voimakas kasvissyöjän identiteetti. Hän voi esimerkiksi sanoa isälleen, että me (Ruu ja hänen äitinsä) emme syö ollenkaan lihaa.

Tarhassa joku kysyi silloin kolmivuotiaalta Ruulta, onko hän allerginen maidolle, kun ei juo sitä.

– Hän sanoi hyvin painokkaasti, että hän ei vain ole tottunut juomaan maitoa, Liisu Allonen sanoo.

Lue myös: Lapsen ruoka-aineallergiat – allergiaperheen parhaat vinkit

Kommentit (3)

Lapsi tarvitsee lihaa kehittyäkseen, ei esi-ihmisetkään syöny pelkästään kasviksia vaan myös lihaa. Tää sun touhus on nii käsittämätöntä, lapsen kehitys on kyllä tärkeämpi ku muutaman lehmän elämä. Kävis paljon halvemmalla ostaa lihaa ja ettei tarttee ostaa eriksee b12-vitamiineja.

Kehittyvät lapset tarvitsevat suuhunsa niitä ainesosia, joista itsekin koostuvat, eli myös eläinperäistä ruokaa ja erityisesti lihaa, laajan valikoiman erilaisia rasvoja. Itse en ainakaan lähtisi riskeeraamaan oman lapseni loppuelämän terveyttä ja kehittymistä jonkin hipsterimeiningin vuoksi. Aikuisena saavat sitten päättää, mitä syövät.

Suomalaiset viljat ovat hyvin allergisoivia, joten niiden määrä yleensä ylikorostuu kasvisruokavaliossa.

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.

Ja toinen on prosessoitu kasviöljy, jonka tiedetään lisäävän suoliston sairauksia.

ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).

Kasvisruokavaliossa saa olla tarkkana, että saa proteiinien kaikki aminohapot.

Lisäksi puutteelinen saanti on:

B12
D-vitamiini (myös sekasyöjillä)
Jodi
Rauta
Rasvahapoista EPA ja DHA, joita saa ainoastaan kalasta tai mikro- ja/tai merilevävalmisteesta

jne…

Lapsella on oikeus saada kunnon ruokaa ja sitten aikuisena päättää, mitä suuhunsa lappaa ja millä aatteella.

Moni kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät mikroravinnepuutokset ovat rauta, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä sydämen ja luuston hyvinvoinnille. Ja rasvahapoista EPA ja DHA.

Vaikka äitejä ja isiä ei nykyään saisi syyllistää, niin vajaiden lasten syntyminen on silti pääasiassa heidän syytään. Sopisi siis itse kunkin vähän ajatella, mitä syö ja syöttää mukulalleen.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X