Syytätkö vanhempiasi nykyongelmistasi? Pysähdy miettimään tätä
Vanhempien syyttäminen on helppoa. Psykoterapeutin mukaan olisi kuitenkin parempi keskittyä siihen, miten haitallisista kaavoista voi päästää irti.
Yksi kokee tunteista puhumisen hankalaksi, koska lapsuudenkodissa ei tunteiltu. Toinen vetoaa vanhempiensa huonoon liittoon, kun perustelee sitoutumiskammoaan. Kolmas sössii raha-asiansa ja toteaa, että se johtuu vanhempien antamasta esimerkistä talousasioissa.
Listaa siitä, mikä kaikki elämässä voi mennä pieleen omien vanhempien toiminnan takia, pystyisi jatkamaan loputtomiin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset luonnollisesti vaikuttavat siihen, millaiseksi aikuiseksi kasvaa ja minkälaisia toimintatapoja omaksuu.
Psykoterapeutti ja psykologian tohtori Ilene S. Cohen kuitenkin huomauttaa Psychology Today -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa, että syy-seuraussuhteiden kautta ajateltuna vanhempien syyttäminen erilaisista ongelmista on helppoa.
Ennen kuin aikuiseksi kasvanut lapsi yltyy syyttämään vanhempiaan kaikesta, Cohenin mukaan olisi tärkeää pohtia, millaisista lähtökohdista vanhemmat ovat toimineet.
Alkuperäisen, englanninkielisen artikkelin voi lukea täältä.
Katsomalla taaksepäin näkee eteenpäin
Cohen muistuttaa artikkelissaan, että vanhemmatkin ovat saaneet lapsuudenkodistaan tietyt eväät elämään. Nykyongelmien juuret ulottuvat usein kauemmaksi kuin vanhempien virheisiin, jopa monen sukupolven taakse.
Cohenin mukaan vanhempien lapsiinsa kohdistamat reaktiot ovat pohjimmiltaan yrityksiä helpottaa vanhempien omaa ahdinkoa. Harvoin kyse on siitä, että vanhempi yrittäisi tieten tahtoen pilata jälkikasvunsa lapsuuden.
Asian tiedostaminen ei toki muuta tai hyvitä sitä, millaisia ikäviä muistoja lapsuuteen voi liittyä. Cohen suosittelee silti miettimään, millaisia käyttäytymisen kaavoja perheessä on esiintynyt.
Vain tiedostamalla haitalliset toimintatavat voi estää sen, ettei toista niitä enää aikuisuudessaan tai välitä niitä seuraavalle sukupolvelle. Pohdinta voi auttaa päästämään irti syyllistämisestä ja katkeruudesta.
Asioita ei välttämättä tarvitse tai edes voi hyväksyä, mutta niitä voi ymmärtää.
Lue myös: Nämä 10 merkkiä voivat kieliä siitä, että sinut kasvatti ylikriittinen vanhempi
Muutos voi kantaa kauas
Ilene S. Cohenin mukaan on lähes mahdotonta olla näkemättä yhteyttä sen välillä, miten vanhemmat ovat lapsuudessa toimineet ja miten itse toimii aikuisena.
Esimerkkinä Cohen mainitsee tilanteen, jossa vanhemmat ovat omaa epämukavuuttaan purkaakseen aina antaneet lapsen tahdolle periksi. Tällöin lapsen on aikuisena vaikeaa totuttautua siihen, ettei hän olekaan etuoikeutettu erilaisissa asioissa.
Samaan tapaan jos vanhemmat ovat olleet lapsesta huolissaan ja aina rynnänneet tasoittamaan tämän tietä, lapsi voi vielä aikuisenakin vaistomaisesti ajatella, että hänen ongelmiensa ratkaisu on muiden vastuulla.
Cohenin mukaan olisi tärkeää oppia tunnistamaan, minkälaisia automaattisia reaktioita käytökseen voi liittyä. Nämä reaktiot ovat usein sellaisia, joilla pyritään lievittämään stressiä ja ahdistusta – aivan kuten vanhemmatkin ovat toimineet tietyllä tavalla siksi, että heidän olonsa helpottuisi.
Stressin hetkinä Cohen kehottaa pohtimaan sitä, millainen ihminen haluaa olla. Silloin Cohenin mukaan pystyy reagoimaan järkevämmin kuin kotoa opituilla, haitallisilla tavoilla.
Cohen toteaa, ettei kukaan pysty vaikuttamaan sukunsa historiaan. Siihen kuitenkin pystyy vaikuttamaan, miten toimii tästä eteenpäin. Jos päättää tehdä muutoksen oppimaansa käytöksen kaavaan, se ei rajaudu ainoastaan omaan elämään vaan voi vaikuttaa myös tuleviin sukupolviin.
Lue myös: Kasvoitko emotionaalisesti torjuvassa perheessä? Näin katkaiset epämääräisen tyhjyyden kierteen
Jaa oma kokemuksesi