Työ ja raha 10.12.2021

Historiallinen perhevapaauudistus astuu voimaan: ”Naisiin ei liity enää erityistä vauvariskiä työmarkkinoilla”

Perhevapaauudistuksen myötä ei ole enää erillistä äitiys- tai isyysrahaa, vaan vanhemmille tarjotaan vanhempainrahaa. Uudistus astuu voimaan elokuussa 2022.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Suomen eduskunta on hyväksynyt lakiuudistuksen perhevapaiden päivittämiseksi. Perhevapaauudistus tavoittelee sitä, että lapsen molemmat vanhemmat käyttäisivät vanhempainvapaita nykyistä tasaisemmin – nyt perhevapaita käyttävät enemmän äidit.

Lue myös: Mitä lapsi maksaa? Vauva on kallein, kuusivuotias edullisin – suomalaisprofessori ihmettelee yhtä erikoista notkahdusta

Perhevapaauudistuksessa molemmille vanhemmille on merkitty yhtä paljon vanhempainvapaata. Kummallekin vanhemmalle on kiintiöity 160 vanhempainrahapäivää. Se vastaa noin 6,5 kuukautta, koska viikossa päivärahapäiviä olisi maanantaista lauantaihin.

Lisäksi lapsen synnyttävälle vanhemmalle on määritelty 40 päivärahan mittainen raskausraha loppuraskauden turvaamiseksi.

Päivärahapäiviä voi luovuttaa toiselle 0–63 päivän edestä. Luovutusmahdollisuuden kautta perheen niin valitessa äidillä on mahdollisuus pitää nykyisen pituinen ansiosidonnainen vanhempainvapaa. Tästä huolimatta toisen vanhemman tai muun lapsesta huolehtivan henkilön osuus perhevapaapäivistä on suurempi kuin aiemmin.

Ennen perhevapaauudistusta isälle on osoitettu 54 päivärahapäivää eli noin 9 viikkoa ja äidille 105 päivärahapäivää eli reilut 4 kuukautta. Lisäksi vanhemmat ovat voineet jakaa keskenään 158 päivärahapäivän vanhempainvapaan.

Perhevapaauudistus pidentää perhevapaita nykyisestä. Tällä hetkellä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa on ollut yhteensä 11,5 kuukauden mittainen.

Elokuussa voimaan astuva perhevapaauudistus kasvattaa tätä ajanjaksoa reiluun 14 kuukauteen. Se koostuu siis raskausrahasta ja vanhempainpäivärahasta.

Isät tasavertaisia vanhempia

– Perhevapaauudistus vahvistaa isien asemaa, kun heidän tasa-arvoinen asema vanhempana tunnustetaan. Molemmilla vanhemmilla on uudistuksen näkökulmasta yhteinen hoivavastuu, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.

Sarkkinen katsoo, että jos isät käyttävät enemmän vanhempainvapaita, perheiden hyvinvointi voi kasvaa.

– Isien perhevapaiden kasvattaminen voi vaikuttaa myönteisesti isä-lapsisuhteen lisäksi myös parisuhteeseen. Lisäksi isät, jotka ovat kantaneet hoivavastuuta jo lapsen varhaisista vuosista asti, päätyvät erotilanteessa useammin yhteishuoltajuuteen.

Myös naisten aseman on mahdollista kohota työmarkkinoilla uudistuksen myötä.

– Naisiin ei liity enää uudistuksen jälkeen erityistä vauvariskiä työmarkkinoilla, kunhan isät ottavat perhevapaat nykyistä laajemmin käyttöön.

Sarkkinen toivoo, että esimerkiksi neuvoloissa mallista osataan kertoa ja tukea isiä ja perheitä perhevapaiden käyttämisessä.

– Työpaikoilla perhevapaauudistus voi ymmärrettävästi saada aikaa sumplimista vapaissa, mutta perhemyönteisyys vaatii joustoa työnantajalta.

Lue myös: Kannattaako lapselle säästää vai sijoittaa? Yksi asia on kumpaakin tärkeämpi, sanoo Vuoden sijoittaja Jasmin Hamid – näin hän itse toimii

Perhevapaauudistus kohentaa monimuotoisten perheiden tilannetta

Yhden vanhemman perheissä molemmat kiintiöt osoitetaan perheen ainoalle vanhemmalle.

Monikkoperheissä päivärahapäivien määrä pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.

– Uudistus mahdollistaa, että monikkoperheiden vanhemmat voivat hoitaa pidempään lapsiaan yhtä aikaa vanhempainvapaalla. Monikkoperheessä vanhemmat voivat käyttää vanhempainrahaa yhtä aikaa 90 päivää kaksosista ja 180 päivää kolmosista.

Esimerkiksi uusperheissä ja sateenkaariperheissä molemmat vanhemmat voivat luovuttaa omasta kiintiöstään 63 vanhempainrahapäivää omalle puolisolleen, toisen vanhemman puolisolle tai muulle lapsen huoltajalle.

Adoptioperheissä uudistus toteutetaan yleisen linjauksen mukaisesti, 160 vanhempainrahapäivää molemmille vanhemmille tai kaikki yhdelle vanhemmalle, jos adoptiovanhempia on yksi.

Maahan muuttavilla perheillä on oikeus vanhempainvapaaseen, jos kotipaikka on Suomessa.

Jos lapsi kuolee ennen syntymäänsä, mutta raskaus on kestänyt yli 154 päivää, synnyttäjällä on oikeus 40 päivän raskausrahaan sekä 65 päivän vanhempainrahakauteen siten, että vanhempainrahaa voi käyttää yhteensä 105 päivää.

Lapsen toisella vanhemmalla on oikeus 24 päivän vanhempainrahaan välittömästi lapsen kuolemasta alkaen.

Jos lapsi menehtyy kesken vanhempainrahakauden, molemmilla vanhemmilla on oikeus 24 vanhempainpäivärahaan, jos niitä on saman verran tai yli jäljellä. Muuten vanhemmalla on oikeus käyttää loput vanhempainpäivärahansa.

Ainoastaan raskausraha on käytettävä yhtäjaksoisesti.

Lue myös: Perheenäiti Päivi selätti kymppitonnien velkakierteen ja kerrytti hoitovapaalla 5000 euron säästöt: ”Ymmärsin tehneeni toista työtä turhaan”

Perhevapaauudistus tuo joustoa vapaisiin

Perhevapaauudistus mahdollistaa vanhempainrahakauden käyttämisen neljässä eri osassa.

Vanhempainrahakausien välissä lasta voi hoitaa myös kotihoidontuella.

– Esimerkiksi äiti voi käyttää vanhempainrahakauttaan, olla sitten tovin kotihoidontuella ja sen jälkeen isä voi ottaa hoivavastuun itselleen siihen asti, että lapsi menee päivähoitoon.

Kotihoidontukeen perhevapaauudistus ei vaikuta.

Lue myös: Miksi lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta vähemmän kuin toisesta?

Oikeus varhaiskasvatukseen 9-kuisena

Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.

Lapselle taataan pääsy samaan hoitopaikkaan, vaikka lapsi viettäisi vanhemman kanssa välillä vanhempainvapaata. Ehtona on, että poissaolo kestää enintään 12 viikkoa, ja se on ennalta ilmoitettu.

Lue myös Anna.fi: Tyytymättömyys työhön vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin ja voi johtaa jopa kokonaan yksin jäämiseen – toimi näin, jos olet tyytymätön työhösi

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X