Kasvatus 15.12.2021 Päivitetty 16.12.2021

Kun naapuri nimittelee lapsia tai tuttavaperhe kiusaa, sovittelija voi auttaa

Lapsiperheiden ja naapureiden välinen kiusaaminen on ongelma, josta monet suomalaiset kärsivät hiljaa. Satuttavaa ja epäasiallista käytöstä ei tarvitse kestää vuodesta toiseen.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Naapuruus, lasten leikit ja vanhemmuus herättävät osassa halun pilkata, naureskella ja käyttäytyä ylimielisesti. Naapuriperheistä, joita ei tunneta käytännössä lainkaan, tehdään tulkintoja, kehitellään tarinoita tai keksitään pilkkanimityksiä.

Jos toisessa on jotain erilaista kuin itsessä, herää halu torjua ja korostaa oman perheen sekä elämäntyylin paremmuutta. Erilaisuus voi olla mitä tahansa: Ikä, käytös, etninen tausta, ulkonäkö, tulotaso, ammatti tai asumissuhteen muoto. Tyypillistä on, että niitä arvostellaan ja pilkataan eniten, joita ei tunneta henkilökohtaisesti.

Sama sosiaalinen ilmiö voi toistua myös suhteessa tuttava- ja sukulaisperheisiin: Toisten perheiden kasvatusperiaatteita, lasten käytöstä ja ulkonäköä arvostellaan – usein niin, että omat lapset ovat vieressä kuuntelemassa.

Lue myös: Lapsen oikeudet – lapset tuntevat ne paremmin kuin neljä vuotta aikaisemmin, mutta kiusaamista lapset kohtaavat edelleen liian usein

Hankepäällikkö ja sovittelija Pia Slögs Naapuruussovittelun keskuksesta näkee työssään, miltä epäasiallisuuden kohteeksi joutuminen tuntuu.

– Jos esimerkiksi naapuri ei vastaa tervehdykseen, puhuu muille mutta ei sinulle, käyttäytyy pelottavasti, nimittelee lapsia tai kohdistaa aikuisten väliset erimielisyydet lapsiin, kotiympäristö voi muuttua ahdistavaksi, hän kertoo.

Ikävä ilmapiiri voi aiheuttaa stressioireita ja traumoja: Naapurusto alkaa tuntua turvattomalta, naapurin käytös saa aikaan pitkäkestoista pahaa oloa, joskus myös unettomuutta ja pelkoa. Perheestä saattaa tuntua, että heidän täytyy muuttaa pois, vaikka koti on mieluinen.

– Jokainen haluaa elää kotonaan rauhassa. Kodin pitää tuntua fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliselta paikalta, Slögs toteaa.

Mikä saa aikuiset ihmiset käyttäytymään näin?

– Useimmiten kyse on ajattelemattomuudesta. Ei ymmärretä, että oma käytös tuntuu toisesta epäasialliselta ja ahdistavalta. Monesti käytöksen taustalla on ärsyyntyminen lapsiperheen äänistä, lasten vilkkaudesta tai rappuun kantautuvista vieraista hajuista.

Ovatko rasistiset naapuririidat ja kiusaamistapaukset lisääntyneet?

– Kyllä niitä on. Meille käsittelyyn tulevat tapaukset johtuvat usein siitä, ettei ole yhteistä kieltä. Ison lapsiperheen elämisen äänet ärsyttävät eikä kehdata mennä soittamaan ovikelloa ja keskustelemaan naapurin kanssa, Slögs kertoo.

Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää

Yksi tapa puhdistaa huonoa ilmapiiriä on sovittelu. Suomen Sovittelufoorumin alaisuudessa toimiva Naapuruussovittelun keskus on tarkoitettu asumiseen ja naapuruuteen liittyvien konfliktien selvittämiseen.

– Selkeistä järjestyssääntöjen rikkomuksista voi keskustella isännöitsijän kanssa ja jos kyseessä on lain rikkomus, voi tehdä viranomaisilmoituksen. Meidän sovittelut liittyvät yleensä arkiseen eripuraan ja sovitteluprosessit ovat usein pitkäkestoisia.

Slögs kannustaa puhumaan ensin naapurin kanssa – mutta ei silloin, kun olet vihainen. Rauhallinen lähestymistapa on aina paras. Hyvä aloitus voi olla esimerkiksi toteamus:

Oletko tullut ajatelleeksi, että…

Ymmärrätkö, että lapsi pelkää, kun…

Tämä tuntuu meistä epämukavalta…

Tärkeintä on saada aikaiseksi asiallinen vuorovaikutustilanne. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa kaikkien asumismukavuuden huomioiminen.

Jos naapuruston tai taloyhtiön ilmapiiri on huono, yksi ratkaisumalli on yhteisösovittelu. Kaikille asukkaille lähetään anonyymi kyselylomake täytettäväksi. Sen pohjalta sovittelija rakentaa asukastilaisuuden ja pitää huolen, että kaikki saavat kertoa tilaisuudessa kokemuksistaan rauhassa. Tavoitteena on ymmärryksen lisääminen.

Sovittelulle voidaan asettaa myös seuranta-aika: 1–3 kuukauden kuluttua katsotaan, miten on mennyt ja onko muutosta tapahtunut.

Lue myös: Kiusaamisen kitkemisestä puhutaan paljon ja hyvä niin – Jarno Paalasmaa herättelee keskustelua myös parhaasta paikasta, jossa kiusattu saa haavoitetulle itsetunnolleen tukea

Pilkallisuus horjuttaa myös oman lapsen turvallisuuden tunnetta

Pilkka, mulkoilu ja kiusaaminen kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella jättää syvät jäljet niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Pia Slögs toivoo, että ihmiset välttäisivät tuttavien ja naapureiden pilkkaamista, varsinkaan lasten kuullen.

– Jos toisia haukutaan oman lapsen kuullen, lapsi oppii pilkkaamisen mallin. Lapsi saattaa myös alkaa pelätä pilkattua naapuria. Silloin myös oman lapsen turvallisuuden tunne järkkyy.

Aikuisten ei pitäisi myöskään antaa omien erimielisyyksiensä vaikuttaa lasten kaveruussuhteisiin, pihaleikkeihin eikä ylipäätään lapsiin. Taloyhtiön yhteinen ”Sano minulle äläkä lapselleni” -periaate toimii yleensä hyvin ja suojaa lapsia aikuisten ylilyönneiltä.

Naapuruussovittelun keskuksessa lapset otetaan usein mukaan sovitteluprosessiin. Lapsi saa kertoa omin sanoin, miten hän kokenut ikävät tilanteet.

Sopiminen on lapsille luonnollista. Usein lapset ovat aikuisia parempia sekä sovittelemaan että sopimaan.

Lisätietoa: Naapurisovittelun keskus

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X