Minun tarinani 07.05.2021

Vauvavuosi korona-aikana tarkoitti Ellalle, 27, että pikku Eemeli ei koskaan ehtinyt isoisän syliin

Ella Kivimäki synnytti esikoisensa kaksi päivää ennen kuin Uusimaa eristettiin koronan takia maaliskuussa 2020. Koronarajoitukset varjostivat lopulta koko vauvavuotta.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
Sampo Korhonen

”Ensimmäinen ihminen on kuollut Suomessa koronavirukseen”. ”Uusimaa eristetään muusta Suomesta”.

Vuoden 2020 maaliskuun lopussa espoolaisen Ella Kivimäen, 27, oli pakko sulkea televisio aina, kun uutiset alkoivat. Helsingin Sanomat jäi avaamattomana keittiön pöydälle.

Kevään piti olla Ellan elämän onnellisinta aikaa. Sylissä oli vastasyntynyt Eemeli-vauva. Hänen kanssaan Ella oli suunnitellut osallistuvansa Helsingin keskustakirjasto Oodin tarina- ja lorutuokioihin ja muihin tapahtumiin, joissa tapaisi äitejä ja vauvoja.

Lisäksi lähialueelta oli jo löytynyt neljän muun odottavan äidin porukka, jonka kanssa Ella odotti pääsevänsä vaunulenkeille ja puistoon.

Kun koronauutisointi alkoi maaliskuussa kiihtyä, Ellan kurkkua kuristi. Erityisesti suunnitelmat Uudenmaan eristämisestä ahdistivat: joutuisiko Ella olemaan vauvan kanssa neljän seinän sisällä?

– Itku oli tulla joka kerta, kun uutiset alkoivat.

Sisko katsomaan vauvaa viime hetkellä

 Koronavirukseen liittyviä uutisia alkoi ilmestyä vuoden 2019 lopulla. Ella oli raskautensa puolivälissä, ja kaikki oli mennyt hyvin. Vielä silloin uusi virus ja sen vaikutukset eivät huolestuttaneet häntä.

– Enemmän minua huoletti RS-virus, jota esiintyi vauvoilla paljon sinä talvena.

Maaliskuun alussa 2020 korona muun muassa sulki koulut ja päiväkodit. Ellan neuvolakäynnit ja ultrat toteutuivat kuitenkin sovitusti raskauden loppuun asti.

Maanantai-iltana maaliskuussa 2020 Ella ja hänen miehensä Lasse lähtivät synnytyssairaalaan tihentyvien supistusten takia. Eemeli syntyi seuraavana aamuna hyvin sujuneen synnytyksen päätteeksi.

Lasse sai olla sairaalassa Ellan ja vauvan kanssa. Jos Ella olisi synnyttänyt pari viikkoa myöhemmin, isä olisi saanut olla mukana vain synnytyksessä.

Kun Suomen hallitus vahvisti, että Uusimaa eristettäisiin muusta Suomesta, Ella soitti Turussa asuvalle siskolleen. Heti torstaina sisko ajoi Espooseen katsomaan vauvaa.

Uudenmaan eristys alkoi kaksi päivää myöhemmin.

Isoisä ei ehtinyt tavata lapsenlastaan

Ruoanlaittoa, siivoamista, jopa kolmen tunnin mittaisia vaunulenkkejä pitkin Espoon rantaraittia. Keväällä 2020 Ellan ja Lassen perheessä syötiin hyvin ja nautittiin siististä kodista. Ellalla oli aikaa touhuta, sillä Eemeli-vauva nukkui pitkiä päiväunia ja oli muutenkin tyytyväinen tapaus.

Vaikka Ella viihtyi myös itsekseen, kesän lähestyessä yksinäisyys alkoi kalvaa. Nauravainen Eemeli-vauva oli ihana seuralainen, mutta Ella kaipasi aikuiskontakteja.

Ainoat aikuiset, joita Ella tapasi, olivat Lasse ja omat vanhemmat. Lasse teki etätöitä kotona ja osallistui vauva-arkeen päivisin sen, minkä töiltään pystyi. Vanhemmillaan Ella kävi monta kertaa viikossa.

– Vanhempani ovat vielä työikäisiä, ja teimme yhteisen päätöksen, että tapaamme koronasta huolimatta. Oli helpottavaa, että oli paikka, mihin lähteä kotoa.

Iso harmi kuitenkin oli, että muut sukulaiset ja ystävät eivät päässeet tapaamaan Eemeliä. Esimerkiksi Lassen isä, Eemelin isoisä, oli ollut hoitokodissa muistisairauden takia jo useamman vuoden, eikä vierailuja koronakeväänä sallittu.

”Meille olisi ollut tärkeää, että hän olisi tavannut lapsenlapsensa edes kerran.”

Isoisä menehtyi toukokuussa 2020.

– Vaikka hän ei olisi ymmärtänyt mitään, meille olisi ollut tärkeää, että hän olisi tavannut lapsenlapsensa edes kerran. Oli todella surullista, että hän ehti lähteä ennen sitä.

Kenen kanssa höpöttäisi imetyksestä?

Ella ei ole yksinäisyydenkokemuksensa kanssa yksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimuksen tulosten perusteella lähes puolet äideistä kokee, että koronaepidemia on lisännyt yksinäisyyden tunnetta.

Vanhempien jaksamisen heikentyminen on näkynyt myös Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ennätyksellisesti lisääntyneinä yhteydenottoina Vanhempainpuhelimeen ja nettipalveluihin. Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä Vauvaperheiden chatissa avunhakijoiden määrä on niin ikään kasvanut.

Kun ohjattu toiminta ja tapahtumat peruuntuivat, tilalle järjestettiin etätoimintaa. Se ei kuitenkaan täysin korvaa aitoa vuorovaikutusta.

Myös Ella huomasi, miten suuri merkitys olisi sillä, että tapaisi muita äitejä ja vauvoja kasvokkain. Kun lähialueen äitiporukan kanssa suunnitellut tapaamiset peruuntuivat koronan takia, yhteydenpito jäi Whatsapp-viesteihin.

– En ehtinyt tulla kenenkään kanssa niin läheiseksi, että olisi ollut luontevaa jutella edes puhelimessa.

Ella on kaveripiirinsä ensimmäinen, joka sai lapsen.

Ella on kaveripiirinsä ensimmäinen, joka sai lapsen.

Juttuseuraa Ella nimenomaan kaipasi. Jotakuta, jonka kanssa höpöttää vaikka imetyksestä. Muita kavereitaan Ella ei halunnut kuormittaa vauvajutuilla. Ella on kaveripiirinsä ensimmäinen, joka sai lapsen.

Jos Ella sattui törmäämään vaunulenkillä johonkuhun tuttuun, yksinäisyys purkautui puheripulina.

– Jossain vaiheessa olin kateellinen miehelle siitä, että hän sai puhua työpuheluja muiden aikuisten kanssa.

Neuvolaan vain toinen vanhemmista

Onneksi Ellan mies teki etätöitä, kuten iso osa muistakin työssäkäyvistä. Puolison kotonaolo pelasti Ellan vajoamasta liian synkkiin mietteisiin.

– On ollut ihana nähdä, millainen keskinäinen suhde Eemelille ja miehelle on päässyt syntymään, kun he ovat päässeet viettämään yhteistä aikaa tavallista enemmän. Jos meille tulee lisää lapsia, Lasse haluaisi olla vauvavuonna mahdollisimman paljon etänä.

Ella ja Lasse iloitsevat siitä, että Lasse on saanut mahdollisuuden olla tasavertainen vanhempi.

”Käytännössä minun oli aina lähdettävä neuvolaan. Mies olisi halunnut kovasti osallistua.”

Synnytyksen jälkeen neuvolakäyntien koronarajoitukset kuitenkin tiukentuivat, ja sittemmin neuvolavastaanotolle on saanut tulla vain toinen vanhemmista. Se on harmittanut Ellaa ja Lassea.

– Eemeli ei suostunut syömään pullosta, joten käytännössä minun oli aina lähdettävä neuvolaan. Mies olisi etenkin alussa halunnut kovasti osallistua ja olla mukana kyselemässä. Olihan vauvanhoidossa hänellekin kaikki uutta.

Vauva tunnistaa hymyn maskin takaa

Kun koronarajoitukset höllentyivät vuoden 2020 kesällä, Ella ja Lasse näkivät kavereitaan, ja Eemelikin pääsi tapaamaan Lassen kavereiden vauvoja. Syyskuussa perhe pääsi aloittamaan vauvauinnin, kunnes loppuvuotta kohden rajoitukset jälleen kiristyivät.

Huhtikuulle 2021 kaavaillut ja sittemmin kumotut liikkumisrajoitukset palauttivat Ellan mieleen tutun ahdistuksen: mitä jos ulkoilu olisi sallittua vain omassa pihapiirissä, eli julkisivuremonttityömaan valtaamalla taloyhtiön pihalla?

Vauvavuosi on totisesti ollut erilainen kuin Ella suunnitteli. Hän on saanut lohtua siitä, että moni muukin on jakanut saman kokemuksen: tuntenut yksinäisyyttä, kun ei ole saanut nähdä ketään eikä käydä missään.

Koronasta huolimatta Ella on halunnut totuttaa Eemeliä arkisiin asioihin kuten kaupassa käyntiin.

– Toistaiseksi kaupassakäynti on tuntunut pieneltä riskiltä, kun Eemeli istuu turvallisesti rattaissa eikä lääpi kaikkea.

Lisääntynyt yhdessäolo ei ole ollut ainoa koronan positiivinen seuraus. Esimerkiksi maskinkäyttö on tuonut mukanaan yllättävän hyödyn.

– Olen huomannut, että Eemeli on oppinut tulkitsemaan ilmeitä ja eleitä herkemmin, jos hän näkee ihmisen maski kasvoilla. Käytän itse kaupassa maskia. Kun hymyilen hänelle maskin takaa, hän hymyilee takaisin.

Anna.fi: Pitkittyneet koronaoireet vaivaavat myös monia lievän taudin sairastaneita – tällaisia oireita ”long covidiin” liittyy

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X