Podcast 21.02.2022 Päivitetty 28.08.2023

Mitä kaikkien tulisi tietää lapsettomuushoidoista? 5 + 1 totuutta – Asiantuntija: ”40-vuotiaan munasolu on ollut olemassa jo 40 vuotta”

Lapsettomuushoidoilla ei pystytä kumoamaan iän vaikutusta hedelmällisyyteen. Asiantuntija kertoo, milloin hoitoihin on viimeistään suunnattava.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock
2 kommenttia

Aikamoinen viidakko erilaisia näkemyksiä, pohtii juontaja Maria Mäkituomas Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin kolmannessa jaksossa. Puheenaiheena ovat lapsettomuushoidot.

Naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka nyökyttelee. Kyseessä on oma kapea-alainen aiheensa, josta kaikkien ei edes tarvitse olla syvällisesti perillä.

Tikka kuitenkin esittelee podcastissa viisi seikkaa, josta jokaisen biologisista lapsista haaveilevan kannattaa olla perillä – olipa sitten parisuhteessa tai itsellinen nainen.

Lue myös: Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

1. 40-vuotiaan munasolu on ollut olemassa jo 40 vuotta

Naisen iästä riittää loputtomasti puhetta, kun aiheena on lisääntyminen.

–  En ihmettele, miksi tuntuu monista epäreilulta. Yhteiskunta on rakennettu niin, että moni ajattelee, että pitää olla vakituinen työ ja omistusasunto ennen kuin voi hankkia lapsia. Näiden asioiden saaminen on kuitenkin vaikeaa, Mäkituomas toteaa.

Tikka puolestaan toivoo, että tietoisuutta levittämällä iän merkitys ei tulisi kenellekään lasta suunnittelevalle yllätyksenä. Edes hedelmöityshoidot eivät takaa lasta omista sukusoluista 40 ikävuoden jälkeen.

Harva tulee ajatelleeksi omien munasolujensa ikää. Naisilla munasolut ovat olemassa yksilön sikiöajoista asti.

– 40-vuotiaan munasoluilla on ikää 40 vuotta. Ne eivät olekaan enää ihan priimaa siinä vaiheessa, kun raskautta myöhemmällä iällä toivotaan.

2. Tupakoiminen tuhoaa munasoluja

Aina omaan hedelmällisyyteen ei pysty vaikuttamaan. On kuitenkin ympäristötekijöitä, joiden häiritsevyyttä voi vähentää, kun haaveilee raskaudesta.

Tikka muistuttaa, että tupakointi on myrkkyä sukusoluille.

– Jos koko ajan röökaat, niin tuhoat munasoluja. Ne ovat herkkiä ympäristömyrkyille.

Myös miehen tupakoinnilla on merkitystä sille, kuinka hyvälaatuista sperma on. Myös maalit, liuottimet, testosteroni lääkkeenä sekä anaboliset steroidit voivat haitata miehen hedelmällisyyttä.

3. Lapsettomuushoitoja ei tehdä enää 39-vuotiaalle

Yksityissektorilla lapsettomuushoidoista saattaa koitua laskua useiden tuhansien verran. Julkisella puolella hintakatto asettuu noin 1200 euroon lääkkeineen vuodessa.

Lapsettomuushoidoille on kuitenkin määritelty ikärajat. Julkisella niiden tulee olla tehtyjä siihen mennessä, kun nainen täyttää 40 vuotta. Yksityisellä raja on muutamia vuosia suurempi.

– Käytännössä 39-vuotiaana hoitoja ei enää voi aloittaa, sillä niitä ei ehditä viedä loppuun, Tikka muistuttaa.

Lue myös: Nanna tapasi Facebookissa miehen, jonka kanssa hän sopi tekevänsä vauvan – ”On mahtavaa jakaa vanhemmuus ihmisen kanssa, joka on todella sitoutunut lapseen”

4. Hoitoihin pääsyä ei aina tarvitse odottaa

Yleinen ohjeistus kuuluu, että vuoden verran sopii yrittää tulla raskaaksi luomukeinoin. Tämän jälkeen voi hakeutua lääkärin pakeille selvittämään hedelmällisyyden tilaa, jos raskautta ei kuulu tai pari kohtaa toistuvia keskenmenoja.

Jos kuitenkin kärsii endometrioosista, kannattaa suunnata jo puolen vuoden yrittämisen jälkeen selvityksiin, sillä endometrioosin tiedetään vaikeuttavan raskaaksi tulemista.

Mikäli tietää, että jommallakummalla on ongelmia hedelmällisyydessä, esimerkiksi miehellä siittiöntuotannossa, ei selvittelyihin ja hoitoihin hakeutumista tarvitse odottaa vuotta.

Myös naisparit ja itselliset naiset voivat suunnata suoraan hedelmällisyysselvityksiin.

5. Monikkoraskauksien riski on pieni

Mäkituomas pohtii, onko täysin urbaanilegendaa, että lapsettomuushoitojen seurauksena monikkoraskaudet ovat yleisempiä kuin luomumenetelmillä.

Tikka arvelee olettaman liittyvän aikaan, jolloin hedelmöityshoidot olivat rantautuneet laajemmin Suomeen 1990-luvun alussa.

– Koeputkihedelmöityksistä lähes 30 prosenttia oli tuolloin monikkoraskauksia. Tänä päivänä luku on lähes mitätön.

Hoitotekniikat olivat 30 vuotta sitten erilaisia ja tulokset mahdollisesti heikompia. Tällöin saatettiin kohtuun siirtää varmuuden vuoksi useampi alkio.

– Nykyään, kun hoitojen teho on hyvä, ei ole tarvetta moiselle. Varsinkaan, kun tiedämme, että monikkoraskauksiin liittyy isoja riskejä.

Jos hoitomuotona on munarakkulankypsytys ja vaikuttaa siltä, että munasoluja on irtoamassa kerralla useita, ohjeistetaan hedelmöitysklinikalla tällöin käyttämään kondomia.

Lue myös: Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: ”Meillä Suomessa ei ole systeemiä”

6. 80 prosenttia saa lapsen

Joillakin saattaa tärpätä munarakkulan kypsyttämisellä, siihen liitetyllä inseminaatiolla eli siemennesteen ruiskuttamisella kohtuun. Toisilla tarvitaan alkion siirto.

Vaikka lapsen saamista ei ole lapsettomuushoidoilla taattu, hyvä uutinen on se, että julkisen puolen hedelmöityshoidoista 80 prosenttia saa toivomansa lapsen, Tikka muistuttaa.

Kuuntele podcastista, miten erilaiset lapsettomuushoitomenetelmät eroavat toisistaan ja mitä riskejä niihin saattaa liittyä. Entä mitä hoidot yleensä kustantavat ja mitä ennen hoitoonpääsyä on syytä selvittää?

Kommentit (2)

Ilmeisesti julkisen puolen ikärajan tulkinnassa on eroja paikkakunnittain. Pirkanmaalla ainakin riittää, että hoitopäätös ja -suunnitelma tehdään ennen kuin nainen täyttää 40. Tästä aloitetusta hoidosta kerättyjä munasoluja voi käyttää vielä tuon syntymäpäivän jälkeenkin, sillä ne lasketaan kuuluvaksi samaan hoitokertaan. Eli ei ole myöhäistä 39-vuotiaana hakeutua julkiselle täällä päin.

Ymmärtääkseni noin se menee koko Suomessa, tai pitäisi ainakin mennä: hoitopäätös pitää tehdä ennen kuin nainen on täyttänyt 40.
Ikävää, että Kaksplus esittää harhaanjohtavaa tietoa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X