Pitäisikö synnytyksen jälkeen saada ilmainen äitiysfysioterapia? ”Kaikilla ei ole varaa käydä omakustanteisesti, vaikka tarvetta olisi”
Tulisiko ensisynnytyksen jälkeen saada ainakin yhden kerran äitiysfysioterapia ilmaiseksi? Synnytyksestä palautuminen mietityttää monia äitejä.
Äitiysfysioterapeutti Heli Harsusen mielestä jokainen nainen tarvitsee yksilöllisiä ohjeita synnytykseen valmistautumiseen ja synnytyksestä palautumiseen. Yleisluontoiset ohjeet, kuten ”jumppaa lantionpohjaa”, eivät Harsusen mukaan riitä.
– Yleensä se synnytyssairaalasta saatu lantionpohjan jumppamoniste hautautuu kotona johonkin pinoon, hän sanoo.
Harsunen on Suomen Äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja. Suomen ensimmäiset koulutetut äitiysfysioterapeutit valmistuivat kolmisen vuotta sitten. He ovat erikoistuneet äidin kehon kokonaisvaltaiseen hoitoon, ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä kehon kuntouttamiseen ennen ja jälkeen synnytyksen.
Suurin osa äitiysfysioterapeuteista työskentelee yksityisvastaaotoilla.
Äitiysfysioterapia ei keskity pelkästään lantion seutuun. Alan osaajat antavat ohjeita raskausajan liikuntaan sekä liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen, synnytykseen valmistautumiseen, sektio- ja episiotomia-arpien hoitoon, imetysasentoihin sekä äidin arjen ergonomiaan.
– Äidit kokevat usein, että heidän toipumisensa seuranta jää synnytyksen jälkeen aika pintapuoliseksi. Monia terveyshaittoja voidaan ennaltaehkäistä antamalla äideille yksilöllistä ohjausta, Harsunen kertoo.
”Kaikilla ei ole varaa käydä fysioterapiassa omakustanteisesti, vaikka avun tarvetta olisi.”
Suomen Äitiysfysioterapeutit ry teki korona-keväänä lakialoitteen jossa he ehdottivat, että jokaisen äidin pitäisi saada synnytyksen jälkeen 1–3 maksutonta käyntikertaa. Aloite jäi koronakriisin jalkoihin eikä saanut riittävästi kannatusta.
– Haluamme panostaa ennaltaehkäisyyn ja edistää sitä, että kaikilla naisilla olisi mahdollisuus päästä äitiysfysioterapian palveluiden piiriin. Kaikilla ei ole varaa käydä fysioterapiassa omakustanteisesti, vaikka avun tarvetta olisi.
Lantionpohjan lihasten sekä vatsanseinämän löystymisestä seuraa monenlaista terveyshaittaa, kuten virtsankarkailua, sisäelinten laskeumia, selkäkipuja tai vatsalihasten erkauma.
– Ensimmäisen vuorokauden sisällä synnytyksestä äidin olisi tärkeää löytää tuntuma omiin lantionpohjan lihaksiin. Näin lantiopohjan hermostusta päästään aktivoimaan varhaisessa vaiheessa, Harsunen kertoo.
Lue myös: Erkaumapuhe sai äidit pelkäämään liikuntaa. Usein turhaan.
Äitiysfysioterapia: Hyväksytkö äidin vartalon?
Tärkeä osa äitiysterapeutin työtä ovat kehonkuvaan liittyvät kysymykset. Raskaus ja imetys muuttavat naisen vartaloa. Muutokseen sopeutuminen voi olla vaikeaa.
Jos nainen ei viihdy omassa kehossaan tai vihaa sitä, kielteisyys voi vaikuttaa laajasti hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin: Mieliala ja itsetunto saattavat laskea. Kehonkuvalla on vaikutusta myös seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen.
– Kehonkuvan ongelmissa auttaa jo pelkästään se, että voi puhua luottamuksellisesti omaan kehoon liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Pohdimme usein sitä, tarvitseeko palata samanlaiseen vartaloon, millainen se oli ennen raskautta. Voitko hyväksyä äidin vartalon? Keskustelemme myös siitä, mitä keholla pystyy tekemään silloin, kun tuntuu ettei pysty eikä ehdi tekemään mitään? Mitkä ovat omat voimavarat ja miten niitä kohti voi kulkea pienin askelin?
”Jotkut odottavat malttamattomana, milloin pääsee treenaamaan. Toiset jarruttelevat liiankin kauan.”
Fysioterapeutin mielestä äidit jakautuvat nykyisin niihin, joille liikunta on tärkeä osa identiteettiä ja niihin, jotka eivät liiku juuri lainkaan. Synnyttäjien kehonpainoindeksit ovat kohonneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
– Jotkut kuntoilevat hirveästi ja odottavat synnytyksen jälkeen malttamattomina, milloin pääsee taas treenaamaan. Toiset puolestaan jarruttelevat liiankin kauan liikunnan aloittamista, Harsunen sanoo.
Olemme vieraantuneet jonkin verran omasta kehosta. Heli Harsunen toivoo, että äidit saisivat odotusaikana tietoa kehon toiminnasta ja voisivat tutustua omaan kehoonsa ajatuksella.
– Kehon käytöllä on merkitystä synnytyksessä. Jos keho on kireä, synnytys kestää yleensä pitempään. Jos synnyttäjä pystyy rentoutumaan synnytyksen aikana, se edistää synnytyksen kulkua, hän toteaa.
– Myös sillä on vaikutusta, miten liikkuva lantio on. Äidin kehon liikkeen ja tasapainon myötä vauvalle on mahdollista ikään kuin antaa lisää tilaa tulla maailmaan.
Lisää liikuntaa maltillisesti
Äitiysfysioterapeuteilta kysytään usein: milloin voin aloittaa liikunnan synnytyksen jälkeen? Lapsivuodeaika kestää 6–8 viikkoa. Tänä aikana mieli ja keho alkavat palautua synnytyksestä.
– Fyysistä kuormitusta kannattaa lisätä maltillisesti. Kävelylenkit kannattaa aloittaa 15–30 minuutista ja lisätä aikaa noin 15 minuuttia viikossa. Ensin kannattaa lisätä aikaa ja matkaa, vasta tämän jälkeen kävelemisen intensiteettiä, Harsunen neuvoo.
Ryhmäliikunnassa kannattaa suosia vastasynnyttäneille suunnattuja tunteja, joita löytyy yleensä parhaiten joogassa, pilateksessa ja kuntojumpassa.
– Myös voimaharjoittelun pariin voi palata, kun katsoo, että tuntia ohjaa raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan perehtynyt ammattilainen, Harsunen vinkkaa.
– Jos olet nukkunut yösi huonosti, vähennä päivän fyysistä kuormitusta. Anna itsellesi aikaa ja armoa, nyt ei ole kiire minnekään.
Kommentit (3)
Monesti lantionpohjanlihaksia on vaikea löytää ja paikantaa niin, että jumpat menisivät oikeaan osoitteeseen. Hyvin monet synnyttäneet äidit olettavat lantionpohjansa olevan hyvässä kunnossa, mutta totuus on toinen.
Mikäli synnytyksen jälkeen ilmenee vaurioita, on hyvin vaikea saada lähetettä julkisen puolen lantionpohjaan erikoistuneelle fysioterapeutille.
Kyllä Suomessa tulisi ehdottomasti kuulua ilmainen äitiysfysioterapia jokaiselle synnyttäneelle. Eikö tällainen toimintamalli ole käytössä esim Ranskassa?
Omaa laiskuutta, jos ei viitsi noudattaa synnytyssairaalasta saatuja ohjeita. Nehän on suoraan fyisoterapeuttien laatimia. Ei kai yhteiskunta maksa toisten laiskuudesta? Voisihan sitä kustantaa kaikille vaikka geishapallot. Tiedän että niille joilla tuleevaurioita synnytyksestä, pääsevät fyisoterapeutille. Joten mikä ongelma tässä on, ei kai kaikki synnyttäjät tarvitse fysioterapiaa? Ja kyllähän akikille tulee terkkari kotiin, kun olet ollut vauvan kanssa kotona päivän, pari. Ei ketään ihan yksin jätetä. Terkkarikin antaa ohjeita, jos ne sairaalan ohjeet ovat jo hävinneet.
Ranskassa synnytyksen jälkeen jokainen äiti saa lähetteen 10-30 äitiysfysioterapia kertaan, jotka terveysvakuutus korvaa. Itse voi valita tekeekö käynnit fysioterapeutin tai kätilön luona vai ei ollenkaan. Lisäksi usein käytettävät metodit vaikuttavat valintaan.