Synnytys 05.12.2023

Synnytyksen käynnistäminen on tunnetusti riski – Nykyistä varhaisemmalla käynnistämisellä voisi kuitenkin olla yllättäviä hyötyjä

Pitkittyneen ensiraskauden käynnistysajankohdan aikaistaminen raskausviikolle 41+0 saattaa vähentää toimenpidesynnytyksiä ja ehkäistä myös huonoa synnytyskokemusta, todistaa tuore tutkimus.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock

Suomessa joka kolmas synnytys käynnistetään. Yleisin syy käynnistykselle on yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman supistusten alkamista.

Helsingin yliopiston julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että käynnistetyssä synnytyksessä on suurempi riski keisarileikkaukselle ja huonolle synnytyskokemukselle kuin spontaanisti käynnistyneessä synnytyksessä. Joskus synnytyksen spontaania käynnistymistä ei kuitenkaan voida jäädä odottamaan, vaan äidin tai lapsen etu vaatii synnytyksen käynnistämistä lääketieteellisin keinoin.  

Aiemmin synnytyksen käynnistystä on vältetty keisarileikkausriskin kohoamisen pelossa. Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan synnytyksen käynnistäminen ei kuitenkaan lisää, vaan saattaa jopa vähentää keisarileikkauksen todennäköisyyttä, jos käynnistystä verrataan sellaisiin raskauksiin, jotka vielä jatkuvat.  

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katariina Placen väitöstutkimus osoittaa, että pitkittyneen ensiraskauden käynnistämisen aikaistaminen nykykäytännön mukaisesta raskausviikolta 41+5–42+1 raskausviikolle 41+0 saattaisi vähentää toimenpidesynnytysten osuutta.  

– Tutkimuksessamme raskausviikolla 41+0 käynnistetyistä joka kolmas nainen synnytti imukupin avulla tai keisarileikkauksella. Seurantaryhmässä vastaavan toimenpidesynnytyksen koki liki joka toinen. Aikaisemmin käynnistetyissä synnytyksissä synnytyksen jälkeistä verenvuotoa oli myös vähemmän, Place kertoo tiedotteessa

Vastasyntyneiden voinnissa tai keisarileikkausten määrässä sen sijaan ei havaittu tilastollista eroa, vaikka viitettä aiemman käynnistyksen hyödyistä olikin mahdollista havaita. Tilastollisia menetelmiä käyttäen eron todeksi näyttäminen olisi kuitenkin vaatinut huomattavasti suuremman tutkimusaineiston.

Käynnistys on riskitekijä huonolle synnytyskokemukselle 

Synnyttäjät kokivat käynnistyksellä alkaneet synnytyksensä melko positiivisina. Suurin huonon kokemuksen riski liittyi synnytyskomplikaatioihin: keisarileikkaukseen ja tavanomaista suurempaan verenvuotoon. Nämä ovat yleisiä syitä huonolle kokemukselle myös spontaanisti käynnistyneissä synnytyksissä. Ensisynnyttäjien kokemus omasta pärjäävyydestään oli kuitenkin uudelleensynnyttäjiä huonompi.

– Jokaiselle ensisynnyttäjälle pitäisi antaa riittävästi valmennusta ja tukea, jonka avulla synnyttäjän oma pärjäävyys uudessa ja arvaamattomassa tilanteessa vahvistuisi. Jos käynnistykseen päädytään, tulee järjestelmämme tunnistaa käynnistys riskitekijäksi huonolle kokemukselle ja tarjota tukea sekä käynnistysprosessin että synnytyksen aikana.

Aiemmin epäonnistuneen käynnistyksen tai pysähtyneen synnytyksen vuoksi keisarileikatuista synnyttäjistä suurin osa eli 73 prosenttia synnytti alakautta jatkossa. Aiempi epäonnistunut käynnistys sekä käynnistys nykyisessä synnytyksessä olivat kuitenkin merkittäviä riskitekijöitä alatiesynnytyksen epäonnistumiselle. 

Lue myös: Näin synnytyksen käynnistäminen etenee vaihe vaiheelta

Aikaistettu käynti ainakin ensisynnyttäjille 

Lasketun ajan ylittämisen jälkeen istukan toiminta heikkenee ja riskit sikiön voinnin huonontumiselle kasvavat. Myös sikiön menehtymisen riski kasvaa, etenkin kun raskaus etenee yliaikaiseksi, eli yli 43. raskausviikon. Riski on silloinkin edelleen pieni. Silti synnytyksen käynnistäminen saattaisi olla hyödyllistä jo ennen kuin yliaikaisuuden riskit raskaudelle kohoavat merkittävästi.

Suomessa ensimmäinen ”yliaikaiskontrolli” on hyvin sujuneissa tavallisissa raskauksissa yleisimmin raskausviikolla 41+5. Joissakin toisissa maissa ja Suomessakin joissakin sairaaloissa käyntiä on jo aikaistettu esimerkiksi raskausviikolle 41+0.  
 
– Ehdotan tutkimuksemme perusteella varhennettua loppuraskauden käyntiä raskausviikolle 41+0 ainakin ensisynnyttäjille, sillä heillä on tutkitusti suurempi riski moniin raskauskomplikaatioihin. Tuolloin arvioitaisiin todennäköisyydet synnytyksen spontaanille käynnistymiselle ja keskusteltaisiin odottajan omien toiveiden mukaisesta loppuraskauden hoidosta, eli käynnistyksestä tai seurannasta noin raskausviikolle 42 asti.

Placen tutkimuksessakin puolella seurantaryhmän naisista synnytys käynnistyi itsekseen, ja heillä toimenpidesynnytyksiä oli yhtä vähän kuin raskausviikolla 41+0 käynnistetyillä.  

– Luonnollista synnytyksen käynnistymistä haluavat voisivat jatkossakin siis odottaa halutessaan raskausviikon 41+5 yliaikaisuuskäyntiä, hän sanoo.

Lue myös: Miksi synnytyksen käynnistys on yleistynyt selvästi? Synnytyslääkäri kertoo

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X