Synnytyksen käynnistäminen: näin se etenee vaihe vaiheelta
Tavallisin keino käynnistää synnytys on ballonki-menetelmä.
Synnytyksen käynnistäminen tulee toisinaan tarpeeseen, kun äidin ja vauvan hyvinvointi sen vaatii. Synnytyksen käynnistämisellä pyritään siihen, että vauva syntyisi alateitse.
Suomessa hieman yli 30 prosenttia synnytyksistä käynnistetään. Synnytyksen käynnistäminen onkin yleisin toimenpide, joka synnyttäjille tehdään.
Milloin synnytys voidaan käynnistää? Syitä synnytyksen käynnistykselle on monia
Suomessa synnytyksen käynnistys katsotaan tarpeelliseksi, jos raskauden jatkamisen riskit ovat äidin ja sikiön kannalta suuremmat kuin sen päättämiseen ja käynnistämiseen liittyvät riskit. Tavoitteena on, että käynnistämiseen olisi aina lääketieteellinen syy.
Yleisimpiä syitä synnytyksen käynnistämiselle ovat:
- yliaikainen raskaus tai lähestyvä yliaikainen raskaus
- lapsivedenmeno ilman säännöllisten supistusten alkamista
Nämä syyt kattavat 50–60 prosenttia käynnistyksistä.
Muita syitä synnytyksen käynnistämiselle:
- sikiöön liittyvä ongelma, kuten liian vähäinen kasvu
- äidin raskauskomplikaatio
- psykososiaaliset syyt, kuten äidin uupumus, synnytyspelko tai pitkä matka synnytyssairaalaan.
Odottajan tulee aina saada tietää, miksi synnytys käynnistetään, onko käynnistämiselle vaihtoehtoa ja mitä riskejä siihen voi liittyä.
Synnytyksen käynnistäminen ja kohdunsuun kypsyttäminen
Synnytys voidaan käynnistää seuraavilla tavoilla:
- Ballonkikypsytys
- Oksitosiinitiputus
- Kalvojen puhkaisu
- Prostaglandiinivagitoriot
- Suun kautta annettavat prostaglandiinitabletit
- Edellä olevien yhdistelmät
Sisätutkimuksessa arvioidaan, kuinka kypsä kohdunkaulakanava on. Jos kohdunkaulakanava on vielä epäkypsä, sen kypsyttäminen on osa synnytyksen käynnistämistä.
Kohdunkaulakanava sijaitsee emättimen ja kohdun runko-osan välissä. Synnytyksessä kohdunkaulakanava aukeaa.
Epäkypsää kohdunkaulaa voidaan auttaa ballongilla. Se on yleisin ja sen lisäksi lääkkeetön käynnistystapa. Sisätutkimuksen yhteydessä asetetaan kohdunkaulakanavaan katetri, joka täytetään keittosuolaliuoksella. Balongin laittaminen ei ole kivuliasta, mutta jonkinlaisia tuntemuksia alavatsalla saattaa kuitenkin olla.
Ballongin ansiosta kohdunkaula alkaa avautua ja lyhentyä, mikä mahdollistaa supistusten alkamisen. Supistukset alkavat noin kymmenellä prosentilla synnyttäjistä balongin ollessa vielä paikoillaan.
Yleensä ballonki poistuu itsestään, kun kohdunkaulakanava on avautunut 3–4 senttimetriä.
Lue myös: Ballonki auttaa käynnistämään synnytyksen lääkkeettömästi
Jos supistukset eivät balongilla käynnisty, jatketaan käynnistämistä yleisimmin kalvojen puhkaisulla. Tämä kuitenkin edellyttää, että kohdunsuu on kypsynyt.
Jos kalvojen puhkaisukaan ei saa supistelua aikaan, voidaan supistusten käynnistymistä vauhdittaa oksitosiinilla. Oksitosiinia annostellaan synnyttäjän suoneen. Käynnistymistä jäädään odottamaan synnytysosastolle. Yleisimmin oksitosiinia käytetään kuitenkin lähinnä synnytyksen vauhdittamisessa.
Lue myös: Oksitosiini synnytyksessä ja imetyksessä – tiesitkö tätä synnyttäjän mysteerihormonista?
Kohdunsuuta voidaan kypsyttää myös suun kautta otettavalla prostaglandiini-lääkkeellä, joka onkin synnytyksen käynnistämismenetelmistä tavallisin. Lääkettä voidaan myös annostella emättimeen. Tarkoituksena on aiheuttaa kohtulihaksen supistelua.
Joskus lääkkeellä käynnistäminen saattaa viedä useita päiviä. Usein prostaglandiinin avulla kohdunkaulaa saatetaan kypsyttää ja vasta myöhemmin varsinaisesti käynnistää synnytys.
Käynnistämisen riskit
Epäonnistuneen käynnistämisen riski on noin 30–40 prosenttia, ja se koskee erityisesti ensisynnyttäjiä. Riski on sama käynnistysmenetelmästä riippumatta.
Kun synnytyksen käynnistäminen ei onnistu, saattaa synnytys pitkittyä, ja johtaa sektioon.
Ballonki-menetelmän on havaittu olevan turvallisin käynnistysmenetelmä, jos synnyttäjällä on ennestään takana sektio.
Lähteet: Naistalo.fi: Synnytyksen käynnistäminen, Tays: Synnytyksen käynnistäminen ja Terveyskirjasto: Synnytyksen käynnistäminen.
Kommentit (1)
Synnytyksen käynnistäminen helsingin kätilöopistolla oli sitä, että lääkäri työnsi päätöksen vanhempien vastuulle. ja kun yhteistyö asenteellisten kätilöopiskelijoiden kanssa ei toiminut niin päätyi äiti ihmisarvoltaan raiskatuksi ja kenenkään tunnustamatta lääkkeiden kanssa tehtyjä hoitovirheitä.