Synnytys 16.12.2022

Synnytyslääkäri huolissaan ilmiöstä, joka saa äidit välttelemään terveydenhuoltoa raskausaikana

Neuvolan ja synnytyssairaalan palveluiden välttäminen ovat Suomessa suhteellisen pieni ilmiö, jolle kuitenkin löytyy kannattajakuntansa. Synnytyslääkäri pitää ilmiötä vaarallisena.

Teksti
Anna Huuhtanen
Kuvat
iStock
7 kommenttia

Kaksplus kertoi hiljattain Eveliinasta ja Mariasta, jotka ovat valinneet villin raskauden. He pyrkivät välttämään neuvolan ja synnytyssairaalan palveluita, ovat synnyttäneet kotona ainoastaan puolison tuella ja puhuvat luonnollisuuden puolesta.

“Synnytys ei ole lääketieteellinen tapahtuma”, he perustelevat valintaansa.

Naisten väitteet ovat hätkähdyttäneet suomalaisasiantuntijoita, jotka eivät suosittele sitä, ettei raskautta seurata lääketieteellisesti.

Lue myös: Maria ja Eveliina valitsivat villin raskauden: “Yhtä luonnollisesti kuin me saadaan vauvat alulle, me saadaan ne myös pihalle”

– Luonnollista on myös se, että lapsi tai äiti kuolee synnytykseen. Tähän terveydenhuoltojärjestelmä varsin usein pystyy puuttumaan, toteaa Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan synnytysopin kliininen opettaja Elli Toivonen.

Toivonen muistuttaa, että lääketieteen keinoin on mahdollista tunnistaa suuri osa sikiön tai äidin terveyttä uhkaavista tilanteista.

– Kun tilanteet tunnistetaan ajoissa, niihin ehditään puuttua ennen kuin riski realisoituu, Toivonen sanoo.

Hän ei kannusta ketään valitsemaan villiä raskautta tai synnytystä yksin kotona.

Toivonen näkee, että villin raskauden suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että mahdolliset raskauskomplikaatiot jäävät toteamatta. Jos minkäänlaista raskauden seurantaa ei ole, komplikaatiot havaitaan vasta, kun ne alkavat jo aiheuttaa oireita tai ongelmia – pahimmillaan vasta synnytyksessä.

– Osa raskauksista ja synnytyksistä saattaa sujua hyvin ilman seurantaakin. Ongelma on se, että kohtalaisen tavallisetkaan raskausajan komplikaatiot kuten verenpaineeseen, raskausdiabetekseen tai sikiön kasvuun liittyvät häiriöt eivät juuri oireile etukäteen, Toivonen kertoo.

Villissä raskaudessa jäävät tunnistamatta nekin tilanteet, joiden tiedetään aiheuttavan huomattavan riskin äidille tai vauvalle. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kaksosraskautta.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi istukan vajaatoiminta ei välttämättä näy eikä tunnu mitenkään ennen kuin sikiö kuolee kohtuun.

– Neuvolaseurannassa sikiön kasvua ja vointia seurataan, tilanne voidaan tunnistaa ja tehostettua seurantaa ja hoitoa jatkaa synnytyssairaalassa, jolloin lapsen ennuste on hyvä.

Verenvuotokin voi olla hätätilanne

On olemassa tiettyjä lääketieteellisiä ongelmia, joiden ennusteen kannalta on erittäin merkityksellistä, havaitaanko ne varhaisessa vaiheessa ja tiedetäänkö ongelmasta synnytyksen hetkellä.

– Äärimmäisenä muttei lainkaan hypoteettisena esimerkkinä on etinen eli kohdunsuun päällä sijaitseva istukka, joka ei välttämättä oireile raskauden aikana lainkaan. Se havaitaan nykyään käytännössä aina sikiöseulonnassa.

Jos istukka on kohdunsuun päällä, eikä asiaa ole huomattu ajoissa, on tämä valtava riski sekä äidille että syntyvälle lapselle. Silloin synnytyksen käynnistyessä ja kohdunsuun avautuessa alkaa verenvuoto, johon sekä sikiö että synnyttäjä kuolevat, jos tilanteeseen ei puututa.

Sairaalaolosuhteissa tilanne vaatii välittömän keisarileikkauksen.

– Jos asia on tiedossa, synnytys hoidetaan suunnitellulla leikkauksella. Silloin äidin ja lapsen ennuste on erittäin hyvä.

Myöskään äidin raskausmyrkytys eli pre-eklampsia ei välttämättä alkuun oireile erityisen näkyvästi.

Silti raskausmyrkytys voi joskus hyvin nopeasti edetä pisteeseen, jossa sekä äidin että sikiön henki on vaarassa.

Tässä tilanteessa varhaisella havaitsemisella ja ennakoinnilla on aivan keskeinen merkitys kuoleman riskin vähentämisessä.

– Pre-eklampsiaan kuolee maailmalla vuosittain edelleen 70 000 äitiä ja 500 000 sikiötä. Suomessa menehtyy 1-2 äitiä vuodessa mistä tahansa syystä, eikä yksittäisiä kuolinsyitä voida yksityisyyden suojan takaamisen vuoksi tilastoida, Toivonen muistuttaa.

Samoin esimerkiksi sikiön synnynnäiset sydänviat ja tietyt rakennepoikkeavuudet ovat sellaisia, että niiden ennuste voi hoidettuna olla oikein hyvä.

Myös äidin verenvuoto synnytyksen aikana tai sen jälkeen voi nykypäivän sairaalassakin olla hätätilanne, vaikka synnyttäjä olisi valmiiksi paikan päällä vuodon alkaessa.

– Useimmat tilanteet saadaan hoidettua sairaalassa yksinkertaisesti antamalla kohdun supistumista tehostavia lääkkeitä. Olennaista on myös menetetyn veritilavuuden korjaaminen suonensisäisellä nesteytyksellä. Jos tämä ei riitä, sairaaloissa on mahdollisuus verensiirtoihin, kirurgisiin toimenpiteisiin vuodon hoitamiseksi, Toivonen sanoo.

On myös hyvä muistaa, että syntyneistä vauvoista jopa 5-17 prosenttia tarvitsee jonkin asteista ensihoitoa tai virvoittelua välittömästi syntymän jälkeen.

Äiti- ja lapsikuolleisuusluvut ovat Suomessa maailman alhaisimpia

Vaikka todelliset hätätilanteet ovat synnytyksissä onneksi suhteellisen harvinaisia, hoitava henkilökunta harjoittelee niitä jatkuvasti ja on valmiina toimimaan välittömästi, kun tilanne havaitaan.

– Esimerkiksi Taysissa hätäkeisarileikkauksessa lapsi syntyy keskimäärin kuuden minuutin kuluessa leikkauspäätöksestä. Vastasyntyneen kuntoa arvioidaan syntymän jälkeen ja elvytystoimet aloitetaan tarvittaessa heti, Toivonen kuvailee.

Lue myös: Yhä useampi valitsee nyt kotisynnytyksen, vaikka niitä ei Suomessa suositella

Vielä 1930-luvulla, jolloin valtaosa synnytyksistä tapahtui kotona, Suomessa kuoli noin 400 synnyttänyttä äitiä sadastatuhannesta. Vuonna 2021 vastaava luku oli 2,6. Synnytyksistä 99,3 prosenttia tapahtui sairaalassa.

Imeväiskuolleisuus puolestaan oli 1930-luvulla Suomessa lähes 90 vauvaa tuhatta syntynyttä kohti. Vuonna 2021 syntyneistä tämä tarkoittaisi siis 4 500 kuollutta vauvaa, jos kuolleisuus olisi edelleen yhtä korkealla tasolla.

Laskua perinataalikuolemissa, eli kuolleena syntyneissä sekä ensimmäisen elinviikon aikana kuolleissa vauvoissa, on tapahtunut vielä viimeisen 20 vuoden aikanakin.

Kuolleisuuslukujen laskuun on vaikuttanut lääketieteellisten toimenpiteiden, kuten antibioottien ja verensiirtojen kehittyminen. Lisäksi suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy havaitsemaan ongelmia siinä vaiheessa raskautta, kun niiden kulkuun on vielä mahdollista vaikuttaa.

Riskiraskaudet sekä raskauskomplikaatiot tunnistetaan tehokkaasti kaikkien saatavilla olevassa, maksuttomassa neuvolassa ja niitä seurataan erikoissairaanhoidossa.

– Synnytysten hoito on Suomessa turvallista ja tasalaatuista. Uskoisin Pohjoismaiden matalan äiti- ja lapsikuolleisuuden liittyvän osittain siihenkin, että meillä tehdään vain tarpeellisia toimenpiteitä. Esimerkiksi keisarileikkaukselle on aina lääketieteellinen syy, Toivonen sanoo.

Synnytys voi olla elämän paras kokemus

Toivonen toteaa, että suomalaisperheet tarvitsevat neutraalia ja kannustavaa tietoa synnytyksestä. Hänen mielestään yleisessä keskustelussa korostuvat turhan usein kauhutarinat.

– Myös hoitohenkilökunnan näkemys Suomessa on se, että normaali raskaus ja synnytys eivät ole sairauksia, eikä niihin tule puuttua ilman syytä.

Synnyttäjä saa itse valita esimerkiksi synnytysasentonsa, kivunlievityksensä, taustamusiikin sekä huoneen valaistuksen kirkkauden.

– Kannustamme ottamaan tukihenkilön synnytykseen, ja uudet synnytyssairaalat suunnitellaan perhekeskeisesti.

Vasta jos raskaudessa tai synnytyksessä on ongelmia, joudutaan niiden kulkuun puuttumaan. Tällöinkin tavoitteena on mahdollistaa perheen toivoma hoito niissä rajoissa kuin se on turvallista.

– Parhaimmillaan synnytyskokemus voi olla äidille voimaannuttava, vanhemmuuteen kypsyttävä ja itseluottamusta kasvattava tapahtuma, ja huonoimmillaan vaikeasti traumatisoiva. Joka tapauksessa synnytys on tapahtuma, jonka tunnelmat äiti muistaa loppuelämänsä.

Tästä syystä synnytyskokemuksen huomioiminen on osa nykyaikaista synnytysten hoitoa. Toivosen mukaan huonon kokemuksen taustalla on usein epäonnistunut kommunikaatio, ja siksi asiaan pyritään kiinnittämään jatkuvasti enemmän huomiota.

Synnytyssairaaloissa kartoitetaan synnytyskokemusta, mutta toisinaan heti synnytyksen jälkeen olo on helpottunut, kun tilanne on ohi. Trauma voi nostaa päätään vasta myöhemmin. Näiden tilanteiden tunnistamisessa ja jälkihoidossa neuvola on keskeisessä asemassa.

–  Synnyttäminen voi olla elämän paras kokemus – minusta se voi olla sitä myös synnytyssairaalassa, Toivonen summaa.

Lue myös: 8 yleistä ongelmatilannetta synnytyksessä ja miten ne hoidetaan

Kommentit (7)

Tyttärei olisi jo 2x kuollut istukan jälkeiseen verenvuotoon, kiitos teille Verenluovuttajat lahjastanne. Meillä on lapsenlapsilla äitikin❤

Itse uskon, että nämä jotka kannattavat villiä tapaa ajattelevat lähinnä itseään. Lapsi voi kuolla tai vammautua synnytyksessä, mutta siihen on kyllä isompi riski yksin kotona. Omani on syntynyt hätäsektiolla ja seuranta ulkomailla sen verran heikkoa, etteivät tienneet etukäteen hänen olevan jalat alaspäin. Lääkäri ei sitten suositellut luonnollista synnytystä, vaan sanoi ettei lopputulosta voi taata. Olisimme molemmat voineet kuolla. Mutta sekin on luonnollista.

Kyllä vanhemmiksi tulevat haluavat tukea, se on inhimillinen tarve. Onkin mielestäni syytä pohtia tarkkaan, miksi jotkut perheet valitsevat muun tuen neuvolapalveluiden sijaan. Voiko olla, että tiedon ollessa helpommin kaikille saatavilla, kaikki perheet eivät koe tämän päivän neuvolapalveluista olevan heille hyötyä eikä sieltä saatava tieto aina ajantasaista? Ehkäpä myös neuvolapalveluiden kohdalla olisi syytä tarkastella, mitä todella ovat ne nykypäivän perheiden tarpeet ja miten heitä voisi paremmin palvella niin, että myös heidät tavoitetaan jotka syystä tai toisesta eivät halua hakeutua neuvolan palveluiden äärelle. Mielestäni tämä olisi paljon kunnioittavampi ja nykyaikasempu tapa lähestyä asiaa. Sillä kauhuskenaarioiden kertominen tai perheiden syyllistäminen ja pelottelu tuntuu itsestäni jo hiukan pölyiseltä tavalta lähestyä naisten ja lasten terveyden hoitoa. Ei terveydenhuollon tarvitse ketään yläpuolelta yrittää pelolla hallita, kun se voisi sen sijaan kuunnella, kunnioittaa ja löytää halu ymmärtää.

Kaksplus , 30-11-22 ”Villi raskaus”
”Synnytys pääsee kunnolla vauhtiin, kun luonnollinen oksitosiinin eritys lisääntyy. Oksitosiinin tuotannon käynnistyminen edellyttää, että synnyttäjä antaa loogisesta ajattelusta vastaavan aivojen kuorikerroksen vaimentua. On vaikea tuottaa oksitosiinia, synnyttää ja toimia loogisesti samanaikaisesti.”
Ensikertalaisia synnyttäjiä erityisesti auttaisi tämä että tunnisettaisiin tämä oksitosiinin eritys, koska sillä on merkitystä synnytyksen ” pääsemisestä kunnolla vauhtiin ” , annetaisiin synnytyksen edetä rauhallisissa oloissa osastolla ennekuin aletaan hosumaan ja sörkkimään jolloin synnytys voi mennä lukkoon , supistukset loppuu ja synnytys turhaan pitkittyy. Synnyttäjä tarvitsee aikaa että oksitosiini alkaa virrata, Olisiko mahdollista varata synnytys-sairaalassa oma erillinen osasto jossa synnytystä odotellaan rauhallisissa oloissa ilman että synnyttäjän tarvitsee ajatella tai olla huolissaan ”looginen ajattelu” ei ole suotavaa , siksi koska se hidastaa oksitosiinin eritystä. Sörkkiminen raskauden aikana ja lähestyvää synnytysta on erittäin epäsuotavaa ja ei edistä synnytystä koska se on myrkkyä oksitosiinille, aivot ohjaa synnytystä kun ne on levolliset.

Ovatkohan Pirjo ja Anna synnyttäneet? Juttunsa kuulostavat naiveilta.
Neuvola tarjoaa raskauden seurantaa. Ota tai jätä. Kätilö tietää miten synnytys etenee. Jättäisimmekö nyt opettamatta heitä oksitosiinista!
Syntymä on sekä äidin että lapsen tapahtuma. Minusta äiti pitää panna syytteeseen kuolemantuottamuksesta, jos synnyttää villisti riskiraskauden ja lapsi kuolee. Lapsella on oikeus syntyä turvallisesti.

Olen synnyttänyt ja täysin samaa mieltä Pirjon kanssa. Omalla kohdalla täsmälleen näin kävi: synnytyssalissa kohdunsuu ei kuulemma auennut yhtään. Ja mut lähetettiin ”yöksi” toiseen osastoon ja kätilö meinasi käynnistää mun synnytyksen ”huomisaamuna”. mutta vauva syntyi vuodeosaston iltapalapöydästä noustuen noin 10 kuluttua. Avain oli se, että pääsin rentoudumaan.

Mun hemoglobiini laski alle 100 synnytyksessä. Ilman lääköriä lapsi ois kullut haoenpuutteeseen ja minä verenhukkaan. Mutta jos haluaa elämällään keikkiä niin siitä vaan, mutta meillä on hueno terveydenhuolto, miksi ei käyttäisi sitä? Lapsen keltaisuuskin tulee näkyviin useiden päivien päästä.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X