Vihreä lapsivesi, uupunut äiti ja kuume kesken synnytyksen – 8 yleistä ongelmatilannetta synnytyksessä ja miten ne hoidetaan

Jos synnytyksen etenemisessä tulee mutkia matkaan, tilanne voi olla synnyttäjälle pelottava – hoitohenkilökunnalle se on kuitenkin arkea.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock
synnytyskomplikaatiot johtavat harvoin vakaviin vaurioihin

Synnytyksessä voi joskus tulla eteen ongelmatilanteita, jotka saattavat säikäyttää synnyttäjän.

Ahdistavat tilanteet kestävät yleensä alle kymmenen minuuttia ja hoitohenkilökunnalla on selkeät toimintaohjeet niiden hoitamiseen.

Osastonylilääkäri Satu Heliövaara-Peippo Hyvinkään sairaalan synnytysosastolta kertoo, miten ongelmatilanteista selvitään.

Tilanne 1: Synnytys ei edisty

– Yleinen ongelmatilanne on synnytyksen edistymättömyys, Heliövaara-Peippo kertoo.

Usein synnytykseen liittyy latenssivaihe, jolloin synnytys etenee hitaammin ja se on normaali osa synnytyksen kulkua. Latenssivaihe voi kestää tunteja, joskus jopa 12 tuntia, kunnes kohdunsuu on auennut kuusi senttiä.

Lue myös: Latenssivaihe voi kestää jopa päiviä – synnytyksen alkuvaiheessa supistukset tulevat ja menevät

– Ensisynnyttäjillä latenssivaihe voi kestää pidempäänkin. Latenssivaiheen jälkeen synnytys lähtee yleensä etenemään nopeammin.

Jos synnytyksessä on yli neljä tuntia kestävä vaihe, jonka aikana synnytys ei etene juuri lainkaan, kätilö ja lääkäri arvioivat, mistä edistymättömyys johtuu. Tarvittaessa arvio tehdään jo aiemmin.

Synnytyksen etenemättömyys voi liittyä epäonnistuneeseen synnytyksen käynnistykseen, kohdun supistusheikkouteen, sikiön epäsuotuisaan asentoon ja joskus sikiön suureen kokoon.

– Jos supistukset eivät ole riittäviä, niitä voidaan voimistaa oksitosiinilla. Sikiön asentoa voi yrittää parantaa asentohoidolla.

Kätilöt voivat neuvoa Spinning babies -liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa vauvan asentoon kohdussa.

– Odottaja voi mennä ammeeseen tai istua jumppapallon päällä, seisoa ja kävellä. Silloin lantion asento hieman muuttuu ja sikiön asento voi parantua edullisemmaksi.

Jos synnytys on käynnistetty eikä se lähde etenemään latenssivaiheesta, todetaan, että synnytyksen käynnistys on epäonnistunut ja täytyy tehdä sektio. Nykyisin noin joka kolmas synnytys käynnistetään.

Noin joka kymmenes alatiesynnytys päätyy kiireelliseen eli päivystykselliseen sektioon. Yleisimmät syyt tähän ovat synnytyksen etenemättömyys tai huoli sikiön voinnista.

– Nimestään huolimatta kiireellinen sektio tehdään rauhassa. Mikäli sikiön voinnista on huolta, leikkaus pyritään tekemään 30 minuutin sisällä. Synnyttäjä saa selkäydinpuudutuksen eli spinaalipuudutuksen tai epiduraalipuudutuksen. Synnyttäjä on siis hereillä leikkauksen ajan ja tukihenkilö saa olla mukana leikkaussalissa.

Vaikka alatiesynnytys päätyisi sektioon, vastasyntynyt ehtii saada hyötyä supistusten kypsyttävistä vaikutuksista. Supistukset vaikuttavat myönteisesti myös äidinmaidon nousuun.

Synnytyksen edistyminen voi hidastua myös ponnistusvaiheessa.

– Jos on tunti ponnistettu ja tuntuu siltä, ettei vauva ole sieltä syntymässä, pyydetään lääkäri arvioimaan tilannetta. Silloin katsotaan, onko edellytyksiä imukuppisynnytykselle.

– Jos lapsen voinnista on huoli, tai äiti on hyvin uupunut, silloin syntymää voidaan nopeuttaa aikaisemminkin imukupilla. Toki pitää varmistaa, että vauvan pää on laskeutunut riittävästi, jotta imuveto voidaan tehdä.

Lue myös: Imukuppisynnytys auttaa vauvan maailmaan – tältä imukuppi todella näyttää

Yleensä synnytyksen edistymättömyys ei vaikuta vauvan vointiin.

Tilanne 2: Sikiön sykekäyrään tulee muutoksia 

Vauvan vointia seurataan synnytyksen aikana sykekäyrän avulla joko ulkoisesti äidin vastanpeitteiden päältä tai sisäisesti kiinnittämällä anturi sikiön päähän.

Synnytyskomplikaatiot

– Sikiö reagoi synnytyksen kulkuun sykemuutoksilla, se on aivan normaalia. Nämä sykemuutokset johtuvat yleensä ohimenevästä napanuoran puristumisesta supistusten aikana ja sikiön pään laskeutumisesta synnytyskanavaan. Supistukset ja matka synnytyskanavan läpi kypsyttävät vauvaa kohdun ulkopuoliseen elämään, Heliövaara-Peippo kertoo.

Joskus muutokset sikiön sykekäyrässä voivat viitata sikiön hapen puutteen uhkaan, johon syynä voi olla esimerkiksi liian voimakkaat tai tiheät supistukset. Sikiöllä voi myös olla alentuneet resurssit sietää supistuksia esimerkiksi istukan vajaatoiminnasta johtuen.

Vauvan mahdollinen ahdinkotila havaitaan sykeseurannan eli KTG:n avulla. Synnytyksiä hoitava henkilökunta on perehtynyt ja kouluttautunut KTG:n tulkintaan. Tarvittaessa sikiön hapetusta voidaan lisäksi tutkia sikiön päänahkasta otettavalla pienellä laktaattiverinäytteellä.

Tutkimusten mukaan 90 prosenttia sikiön sykelaskusta korjautuu kuudessa minuutissa ja 95 prosenttia yhdeksässä minuutissa, jos edeltävä sykekäyrä on ollut normaali. Yleensä ahdinkotilanne on siis ohimenevä.

Ahdinkoa pyritään ensin korjaamaan niin, että äiti kääntyy konttausasentoon. Silloin napanuoran ja sikiön pään paine helpottaa. Myös vauvan päänahan kutittelu voi korjata sydänäänet.

– Jo se rauhoittaa synnyttäjää, kun kätilö kehottaa kääntymään kontilleen ja kertoo, että kyllä nämä sydänäänet täältä nousevat. Ahdinkoa aiheuttava tekijä on yleensä supistus. Kovan supistuksen voi pysäyttää lopettamalla oksitosiini-tiputuksen ja antamalla tarvittaessa kohtua relaksoivaa lääkettä.

Jos sydänäänet eivät lähde nousemaan, synnyttäjälle kerrotaan rauhallisesti, että nyt on parempi synnyttää sektiolla.

Tilanne 3: Lapsivesi on vihreää

Vihreä lapsivesi johtuu siitä, että vauvalla on ollut kohdussa jonkinlainen ahdinkotilanne ja hän on kakannut lapsiveteen. Ulosteen (mekoniumin) värjäämää lapsivettä havaitaan noin 10–15 prosentissa synnytyksistä.

Usein ahdinkotila on hetkellinen eikä siihen välttämättä liity sikiön hapenpuutteen uhkaa.

Lue myös: Lapsivesi on vauvan hyvinvoinnin ehto

Kun lapsivesi on vihreää, vauvan vointia seurataan tarkasti ensisijaisesti sykekäyrän ja tarvittaessa laktaattinäytteiden avulla.

– Lapsi syntyy yleensä alateitse vihreästä lapsivedestä huolimatta. Jos lapsi vetää vihreää lapsivettä keuhkoihinsa, se voi tapahtua myös sektiossa, Heliövaara-Peippo kertoo.

Syntymän jälkeen seurataan, kuinka vauvan hengitys käynnistyy, onko lapsella infektion merkkejä ja onko hänen voinnissaan jotain poikkeavaa. Jos hengitysteissä on lapsivettä, vauvan hengitys tarvitsee tukea ja vauva viedään virvoitteluun.

Mikäli lapsen hengityksessä on jotain poikkeavaa ja tulehdusarvot ovat koholla, lastenlääkäri aloittaa tarvittavat hoitotoimenpiteet. Hengitystä voidaan tukea ja tulehdusta saatetaan hoitaa lääkkeillä.

Tilanne 4: Verinen vuoto ja istukan ennenaikainen irtoaminen

Istukan ennenaikainen irtoaminen on harvinaista. Se tapahtuu alle yhdessä prosentissa raskauksista.

– Näistäkin suurin osa on osittaisia irtoamisia, Heliövaara-Peippo sanoo.

Kyse on siitä, että istukka irtoaa kohdun seinämästä ennen lapsen syntymää. Verinen vuoto loppuraskauden tai synnytyksen aikana voi olla merkki istukan irtoamisesta.

Jos istukka on irronnut kokonaan, oireena on myös kohdun pinkeys ja kipu. Vuoto on silloin yleensä runsasta. Osittainen irtoaminen voi aiheuttaa niukkaa vuotoa eikä se yleensä aiheuta välitöntä vaaraa sikiölle tai äidille.

– Niukka verinen vuoto loppuraskauden ja synnytyksen aikana on useimmiten vaaratonta ja johtuu kohdunkaulan kypsymisestä ja avautumisesta. Näissä tilanteissa kotona ollessa kannattaa soittaa synnytyssairaalaan, jossa kätilöt esittävät tarkentavia kysymyksiä ja neuvovat puhelimitse.

Mikäli vuoto on runsaampaa tai siihen liittyy kipua, pitää hakeutua välittömästi sairaalaan. Kyseessä voi olla istukan irtoaminen, joka vaikuttaa sikiön hapensaantiin ja voi aiheuttaa äidille verenhukkaa.

Etinen istukka, joka tulee kohdunsuun lähelle tai päälle, voi altistaa istukan ennenaikaiselle irtoamiselle. Noin puolet istukan ennenaikaisista irtoamisista tapahtuu ennen synnytyssupistusten alkamista.

– Istukan täydellinen ennenaikainen irtoaminen on aina hätäsektion aihe. Ennuste on kuitenkin hyvä, jos irtoaminen tapahtuu sairaalassa, jolloin hätäsektioon päästään viiveettä. Jos sikiö on voinut ennen istukan irtoamista hyvin, hän yleensä kestää hetkellisen ahdinkotilanteen.

Tilanne 5: Napanuoran esiinluiskahdus

Napanuoran esiinluiskahdus on harvinainen synnytyskomplikaatio ja sitä esiintyy alle 0,5 prosentissa synnytyksistä.

Lue myös: Tiesitkö nämä mielenkiintoiset faktat napanuorasta?

Kun lapsivesi menee ja sikiön tarjoutuva osa, eli pää tai perä, ei ole vielä laskeutunut, napanuora voi luiskahtaa tarjoutuvan osan ohi emättimen puolelle. Silloin napanuoran verenkierto häiriintyy ja sikiön syke laskee, Heliövaara-Peippo kuvaa napanuoran esiinluiskahdusta.

– Tilanne hoidetaan hätäsektiolla ja työntämällä tarjoutuvaa osaa ylös napanuoraa puristamasta, kunnes sektio aloitetaan. Ennuste on hyvä, jos hätäsektioon päästään viiveettä esiinluiskahduksen tapahduttua.

Tilanne 6: Kohturuptuura eli kohdun repeämä

Kohdun repeytyminen johtuu yleensä siitä, että aiempi sektioarpi repeää synnytyksen aikana.

– On harvinaista, mutta mahdollista, että repeämä voi tulla myös leikkaamattoman kohtuun, Heliövaara-Peippo kertoo.

Repeämiä tapahtuu alle 0,5–1 prosentissa synnytyksistä, jos taustalla on yksi sektio. Riski on hieman suurempi, jos sektioita on ollut useampia, edellisestä sektiosta on alle vuosi aikaa, tai synnytystä käynnistetään.

– Tämän vuoksi kahden tai useamman keisarileikkauksen jälkeen pääsääntöisesti synnytystapana on sektio.

Kohdun repeämä huomataan yleensä niin, että äiti tuntee kipua sektioarven seudulla ja sikiön sykekäyrässä havaitaan laskua. Tilanne hoidetaan hätäsektiolla.

– Joskus kohdunrepeämä voi olla pieni ja oireeton, niin että se huomataan vasta sektiossa.

Tilanne 7: Synnyttäjä uupuu

Hyvä kivunlievitys ja vuorovaikutus henkilökunnan kanssa tukevat synnyttäjän hyvinvointia.

Myös riittävä nesteen ja energian saanti on tärkeää. Synnytyksen aikana voi yleensä juoda ja syödä. Nesteytystä voidaan antaa myös suonensisäisesti ja tarvittaessa laitetaan sokeriliuostippa. Näillä keinoin synnyttäjää voidaan tukea jaksamaan synnytyksen aikana.

– Väsymystä ja uupumusta voi kuitenkin tulla. Jotkut sanovat suoraan, että nyt en enää jaksa. Hoitohenkilökunnan on tärkeää kertoa synnytyksen etenemisestä ja vaihtoehdoista. Ponnistusvaiheessa lääkäri arvioi voiko synnytystä nopeuttaa imukupilla, mikäli synnyttäjä uupuu.

Synnyttäjän osalta tärkeitä seurattavia asioita ovat yleisvoinnin ja synnytyskipujen lisäksi verenpaine, syke sekä lämpö.

– On tärkeää erottaa sikiön ja synnyttäjän syke toisistaan. Verenpaineen nousu voi liittyä esimerkiksi pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen, verenpaineen lasku epiduraalipuudutukseen ja kuumeilu infektioon, Heliövaara-Peippo kertoo.

Tilanne 8: Synnyttäjä kuumeilee ja epäillään tulehdusta

Pieni lämmönnousu synnytyksen aikana on normaalia. Jos lämpöä on yli 38 astetta, sikiön syke nousee selvästi ja tulehdusarvot eli leukosyytit nousevat selvästi, on syytä epäillä infektiota eli kohdun ja sikiökalvojen tulehdusta. Joskus esiintyy myös tulehduksellista vuotoa.

Näissä tilanteessa synnyttäjälle aloitetaan suonensisäinen antibioottihoito. Lisäksi synnyttäjää nesteytetään ja annetaan kuumetta alentavaa lääkettä.

– Mikäli synnytyksen aikana epäillään infektiota, on alatiesynnytys ensisijainen vaihtoehto, jos muuta huolta sikiön tai äidin voinnista ei ole, Heliövaara-Peippo sanoo.

Jos vauvalla on syntymän jälkeen infektion merkkejä, lastenlääkäri aloittaa hänelle antibioottihoidon, joka kestää yleensä muutaman päivän.

Vakavat vauriot erittäin harvinaisia

Vastasyntyneet toipuvat lyhytkestoisesta ahdinkotilanteesta hyvin. Usein normaali stimulointi, eli lapsen selän hierominen ja ihon kuivaaminen liinalla, on riittävä toimenpide ja lapsi pääsee äidin rinnalle.

Välillä tarvitaan virvoittelua, jossa vauvan hengitystä avustetaan ja vointia seurataan tarkemmin. Apgar-pisteet annetaan kaikille vastasyntyneille hengityksen, sykkeen, värin, jäntevyyden ja ärtyvyyden perusteella 1 minuutin, 5 minuutin ja 10 minuutin iässä.

Kaikilta vastasyntyneiltä otetaan napaverinäyte. Jos napaveren pH on alle 7.05, sitä pidetään syntymäasfyksian eli hapenpuutteen rajana.

– Myös näissä tilanteissa hapenpuute on ollut yleensä lyhytkestoista ja vauva toipuu nopeasti, Heliövaara-Peippo kertoo.

Pysyvät synnytyskomplikaatioista johtuvat vauriot vastasyntyneellä ovat erittäin harvinaisia.

Myös akuuteissa hätätilanteissa syntyvät vauvat toipuvat pääsääntöisesti hyvin, jos synnyttäjä on sairaalassa ja päästään toimimaan viiveettä. Jokaisessa synnytyssairaassa täytyy olla valmius päästä 10 minuutin sisällä hätäsektioon.

– Hyvä ja avoin kommunikaatio henkilökunnan, synnyttäjän ja tukihenkilön välillä on tärkeää, jotta syntyy luottamus, Heliövaara-Peippo painottaa.

– On tärkeää, että synnyttäjää pidetään tilanteen tasalla synnytyksen etenemisestä ja kerrotaan, mitä ja miksi tehdään. Yhteisenä tavoitteena synnytyksen hoidossa on aina hyvin voivat vastasyntynyt, äiti ja koko perhe.

Lue myös: Kolmannen asteen synnytysrepeämät saanut Anne: ”Oli heti sellainen olo, että tämän voisi tehdä uudestaan”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä