Yhä useampi valitsee nyt kotisynnytyksen, vaikka niitä ei Suomessa suositella – kokenut kätilö kertoo, millaista on synnyttää kotona
Suunniteltujen kotisynnytysten määrä kaksinkertaistui neljässä vuodessa. Kotisynnytyksiä hoitanut kätilö kertoo, onko kotona synnyttäminen turvallista.
Viime vuonna 118 lasta syntyi suunnitellusti kotona. Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vielä vuonna 2014 ilmoitettuja kotisynnytyksiä vain 29 ja seuraavana vuonna 45.
Viimeisen neljän vuoden aikana kotisynnytysten määrä on kaksinkertaistunut.
Kätilö ja kouluttaja Anu Lampinen oli ensimmäisiä synnytyksen ammattilaisia Suomessa, joka ryhtyi auttamaan kotisynnytyksissä kätilötyöparinsa kanssa. Molemmat kätilöt olivat tehneet pitkän työuran Helsingin synnytyssairaaloissa.
– Aloitimme vuonna 2010. Odotin, että kohtaisimme paljon vastustusta, mutta yllätyksekseni kukaan kollegoista ei kritisoinut päätöstämme. Kerroimme avoimesti Kätilölehdessä, mihin työskentelymme perustuu, Lampinen muistelee.
Perustana Lampisen päätökselle olivat niin kutsutut Tukholman kriteerit. Tukhomassa oli selvitetty, onko kotisynnyttäminen turvallista ja voiko kunta tukea kotisynnyttämistä myös rahallisesti. Samalla luotiin kriteerit sille, miten kotisynnytyksen turvallisuutta voidaan varmentaa ja millä edellytyksillä kunta voi osallistua synnytyksen kustannuksiin.
Kotisynnytykset Suomessa
| Suunniteltu kotisynnytys | Ei tietoa, onko sairaalan ulkopuolinen synnytys suunniteltu tai suunnittelematon | Kaikki synnytykset | |
| 2017 | 59 | 2 | 50151 |
| 2018 | 69 | 3 | 47272 |
| 2019* | 38 | 0 | 45273 |
| 2020 | 74 | 19 | 46034 |
| 2021 | 118 | 11 | 49060 |
Lähde: Tilastokeskus. *Vuoden 2019 luvut eivät ole luotettavat Apotti-järjestelmän käyttöönoton vuoksi.
Anu Lampinen arvelee, että suunniteltujen kotisynnytysten määrän lisääntyminen on seurausta Suomen terveydenhoitojärjestelmän kriisistä sekä siitä, että monet sairaalakätilöt ovat siirtyneet yrittäjiksi. Kokeneita kätilöitä on saatavilla kotisynnytyksiin enemmän kuin ennen.
Monesti kuvitellaan, että kotisynnytyksen valinneet ihmiset ovat elämäntavaltaan vaihtoehtoisia ja omalaatuisia.
– Kotisynnytyksissä, joihin olen Suomessa osallistunut, suurin osa synnyttäjistä on ollut ammattitaustaltaan kätilöitä tai diplomi-insinöörejä. Tutkimusten kautta tiedetään, että kotisynnyttäjät ovat usein korkeasti koulutettuja naisia, jotka lukevat englanninkielisiä tutkimuksia. Monet ovat asuneet maassa, jossa kotisynnytys on normaali synnytystapa.
Kotisynnytyksiä tuetaan muun muassa Englannissa, Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa. Ruotsissa kotisynnytyksen voi järjestää yhteiskunnan tuella, jos kyseessä on uudelleensynnyttäjä, aiempi raskaus ja synnytys ovat edenneet ongelmitta ja synnyttäjä on terve.
Suomessa kotisynnytystä ei suositella eikä tueta. Lampisen mukaan kotisynnyttäjien yhteistyö synnytyssairaaloiden kanssa on kuitenkin ollut sujuvaa.
– Kolme kertaa olen ollut tilanteessa, jossa kotisynnytyksestä on siirrytty sairaalaan. En ole kertaakaan kokenut, että synnytyssairaalassa koettaisiin kotisynnyttäjän tulo sairaalaan ongelmana. Sairaalahenkilökunta on jatkanut synnytyksen hoitamista ja olen ollut mukana doulan roolissa.
Lampinen pitää täysin mahdollisena, että jossain vaiheessa Suomessa muutetaan kantaa kotisynnyttämiseen.
Lue myös: ”Synnytyksistä ei voi enää säästää”, sanoo kokenut kätilö
– Ennen 1990-luvun lamaa Suomen synnytyssairaaloissa ei missään tapauksessa kotiutettu äitiä alle kolmen päivän ikäisen vauvan kanssa, koska sydämen sivuääniä ei voi kuulla ennen kolmen päivän ikää. Sitten tuli lama, kustannussäästöt ja alle kolmen päivän ikäisten kotiuttamisesta tulikin aivan tavallista. Samoin voi käydä kotisynnytysten kohdalla.
Tutkimustiedon mukaan kotisynnyttäminen on tietyin kriteerein yhtä turvallista kuin sairaalasynnytys.
Kotisynnytyksen suurimmat riskit ovat vauvan voinnin heikentyminen synnytyksen aikana, synnyttäjän runsas verenvuoto ja repeämät synnytyksen jälkeen sekä vauvan vaikeudet adaptoitua syntymän jälkeiseen ympäristöön. Kokenut kätilö osaa toimia näissä tilanteissa myös kotioloissa, hänellä tulisi olla oikeat välineet ja tarpeen vaatiessa voidaan siirtyä sairaalaan.
Lampisen mukaan kotisynnytys on useimmiten hyväkuntoisen terveen naisen normaalisti etenevä, lääkkeetön synnytys, johon ei tarvitse puuttua. Synnyttäjä kokee emotionaalista turvallisuutta, mahdollinen puoliso on vahvasti läsnä ja tukena, ja synnytysrauha on hyvä.
Ammattikätilön avustama kotisynnytys ei ole perheelle edullista, kulut ovat noin 2000–4000 euroa. Mutta yhteiskunnalle kotisynnytys on edullisempi kuin sairaalasynnytys.
– Monissa maissa komplikaatioihin varaudutaan niin, että kotisynnytyskätilö soittaa synnytyksen alkaessa hätäkeskukseen ja ilmoittaa kotisynnytyksen alkaneen. Jos hätäsiirto sairaalaan tarvitaan, ambulanssin pitää olla lähietäisyydellä.
Kotikätilötiimi voisi olla toimiva vaihtoehto
Anu Lampinen ei hoida enää kotisynnytyksiä kroonisen sairautensa vuoksi. Kotisynnytyskäytäntöjen suunnittelu ja organisointi on hänelle silti yhä edelleen sydämen asia.
– Itse marinoiduin vuosia synnytyssairaalassa ja opin hoitamaan vaativia tilanteita. Mielestäni kotisynnytyskätilöllä on hyvä olla vankka kokemuspohja sairaalasynnytyksistä. Kotisynnytyksessä on myös hyvä olla kätilötyöpari tai kätilö ja doula haastavien tilanteiden varalle.
Monia ongelmatilanteita voi hoitaa myös kotona. Tarjontaa voi pyrkiä korjaamaan asentohoidolla, vauvan syntymän jälkeistä hengitystä voidaan tukea hieromalla, imemällä hengitystiet ja tarvittaessa auttaa hengitysapulaitteella.
Lue myös: Niinan vauva syntyi kodin vessassa: ”En olisi ikinä ajatellut kotisynnyttäväni”
Synnyttäjä voidaan myös katetroida, korvata verenvuotoa suonensisäisillä nesteillä ja auttaa kohtua supistumaan synteettisellä oksitosiinilla.
Kotisynnytyksen jälkeen vauvasta otetaan lähes samat laboratoriokokeet kuin sairaalassakin ja lastenlääkäri voi tarkistaa vauvan voinnin. Perheellä on oikeus käyttää julkisia lastenlääkäripalveluja.
Anu Lampinen työskenteli 1990-luvulla Kätilöopiston Haikaranpesä -perheosastolla, joka teki uraauurtavaa kehitystyötä perhemyönteisen synnytyskulttuurin edistämiseksi.
Haikaranpesässä perhe tuli kätilön asiakkaaksi raskausviikosta 20. alkaen. Perheen ja kätilön välille syntyi luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jolla oli myönteinen vaikutus sekä synnytykseen että kätilön työhön.
Haikaranpesässä oli myös vahva seitsemän kerran synnytysvalmennus, jonka aikana perheet tutustuivat koko kätilötiimiin.
– Minulle tuli hieman yllätyksenä se, ettei se ollutkaan niin tärkeää, että perheellä on tietty oma kätilö. Tärkeää oli se, että kätilö oli osa tuttua ammattilaisten tiimiä, jonka perhe tunsi jo ennen synnytystä. Kotisynnytyksissä voisi toimia samantapainen malli, Lampinen pohtii.
– Olen sitä mieltä, että kotisynnytykset tulisi järjestää niin, että tiimi kätilöitä päivystää ja päivystysvuorossa olevat kätilöt hoitavat synnytyksen työparina.
Jos vauva kuolee kotisynnytyksessä, kätilö voi menettää kätilön oikeudet
Eräs tuttava muistutti Anu Lampista hiljattain, että hän on itse sanonut aikoinaan painokkaasti, että kotisynnyttäminen on vaarallista.
– No, sitten luin kaikki käsiini saamani tutkimukset ja mielipiteeni muuttui.
Kun Lampinen erään Yhdysvaltoihin suuntautuneen opintomatkan jälkeen päätti ryhtyä kotisynnytyskätilöksi, hänen täytyi harkita, onko hän valmis menettämään oikeuden työskennellä kätilönä.
Kotisynnytykset eivät ole Suomessa kiellettyjä, mutta jos vauva kuolee tai vammautuu synnytyksessä, kätilö voi menettää oikeuden kätilön ammatin harjoittamiseen.
– Lapsia kuolee sairaalassakin. En kuitenkaan ole koskaan ajatellut, että kotisynnytyskätilön suurempi riski menettää oikeutensa olisi epäoikeudenmukaista. Koen, että kotisynnytysten hoitaminen ei ole ammattietiikkani vastaista. Luotan ammattitaitooni. Olen synnytyksen ammattilainen yhtä lailla koti- kuin sairaalasynnytyksessä.
Lampinen painottaa, että kaikki kotona tapahtuneet synnytykset eivät ole suunniteltuja, kätilön avustamia kotisynnytyksiä. Osa on matkasynnytyksiä, joissa on ollut tarkoitus ehtiä sairaalaan, mutta lapsi on syntynyt jo kotona.
Pieni osa synnytyksistä on vapaasynnytyksiä, joissa synnyttäjä on valinnut synnyttää ilman ammattilaisten tukea.
– Olen kuullut useamman kerran, että lapsi on syntynyt kotona tai autossa johtuen siitä, että aiempi synnytyskokemus on ollut vaikea ja synnyttäjä on viivyttänyt sairaalaan lähtöä viime tinkaan. Kotisynnytyskriteerejä olisi hyvä miettiä Suomessakin, jotta matkasynnytyksiä voidaan välttää.
Lue myös: Kotona synnyttäminen yhä suositumpaa – synnytyslääkäri varoittaa riskeistä
Jaa oma kokemuksesi